Olen tehnyt niin paljon töitä, että olen unohtanut miltä tuntuu olla ihminen. Päässä pyörivät vain työtehtävät ja niiden suorittaminen. Kaikki asiat mitä normaalit ihmiset tekevät ovat muuttuneet vuosien työskentelyn jälkeen lähes merkityksettömiksi. Koko eilisen päivän vain itkin sikiöasennossa sängyssäni, sitä aikaisemmin päätin työvuoron, joka kesti yli kaksikymmentä tuntia yhtäjaksoisesti. Se oli viimeisen kuukauden aikana jo kymmenes näin pitkä työvuoro.
Omistan velattoman 200 000€ arvoisen S-sarjan Mersun vaikka olen vasta kolmekymmentä, jos ratti lipsahtaisi rekan eteen satasen alueella. Ei minusta jäisi jäljelle kuin Mersun pohja ja pääsisin Iltalehden lööppeihin. Ihmiset saisivat mainosten katselun lomassa ihmetellä ja kommenttipalstat täyttyisivät taas kerran pinnallisilla letkautuksilla.
Kaikkea sitä mieleen tuleekin.
Omistan velattoman 200 000€ arvoisen S-sarjan Mersun vaikka olen vasta kolmekymmentä, jos ratti lipsahtaisi rekan eteen satasen alueella. Ei minusta jäisi jäljelle kuin Mersun pohja ja pääsisin Iltalehden lööppeihin. Ihmiset saisivat mainosten katselun lomassa ihmetellä ja kommenttipalstat täyttyisivät taas kerran pinnallisilla letkautuksilla.
Kaikkea sitä mieleen tuleekin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oho. Toivottavasti tämä ei ole provo? Kyllä tässä itseäkin vtuttaa, mutta tämä tarina laittoi omat asiat hiukan parempaan tolaan. Jo kolmekymppisenä on työelämä kuluttanut puhki? Ja suuret tulotkaan ei riitä enää mihinkään oikeaan. Ota loparit ja nauti niistä tienatuista rahoistasi. Myy se Mersu ja lähde vaikka Karibialle prkele. Harmi kun ei itsellä ole tota Mersua, yksi vaivainen kansanauto vain ; )
Hommaa sitten vaikka perhettä ja revittele mukuloitten kanssa. Siitä se ilo oikeasti irtoaa, kun näet niiden nauttivan seurastasi. Kyllä sä vielä ehdit nähdä ja kokea vaikka mitä hei !!
Toivottavasti tämä ON provo! (eikä siis kenenkään tarvitsisi elää tuollaisten tuntemuksien kanssa, sitä ainakin itse toivon).
niinkö