Tiiän että masennukseen kuuluu se että haluu olla yksin ja omissa oloissaan mutta oon vaan miettiny että pitäiskö sitä vaan "pakottaa" ittensä enemmän tonne ihmisten ilmoille vai antaa ittensä olla rauhassa ja tehä mitä jaksaa? On ollu nyt tän kesän ja pari kk päälle siihen viellä etten oo tavannu juuri ketään kaveria tai tuttua kun en saa vaan aikaseksi ja eikä oikeestaan kiinnosta. No kyllä siihen liittyy kyllä muutkin vaikeudet olla ihmisten seurassa mutta toisaalta pelkään että erokoidun ihan täysin ja tää masennus menee vaan huonompaan suuntaan sitten..
Kun ei jaksa/kiinnosta tavata ketään..
Joku
4818
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
tuo on jo hyvä asia että olet miettinyt ihmisten ilmoille menoa.etene pienin askelin voimavarojen mukaan huomaat ehkä jälkeen päin että se tuntuikin ihan mukavalta.älä tee siitä pakko pullaa.vaan silloin kun on vähän parempi fiilis,niin ei kun ulos.sori kirjoitus virheet.
Yritä ettet antaisi periksi masennukselle. Älä jää sängynpohjalle, pakota itsesi ylös tai tila pahentuu. Ja muista, että omaisesi voivat olla neuvottomia ja ovat sinusta huolissaan vaikka sinä luulisit ettei niin ole. Puhu omaisten kanssa edes joskus. He voivat myös haluta auttaa jos vain annat heille tilaisuuden.
Muista vain mun mielipide. Älä pakoita itseäsi mihinkään, se vie paljon voimia. Tee tietyt rutiinit, yksinkertaisia mutta tärkeitä. Aamukahvit, tiskaus, kauniit ja rohkeat, ulkoilu kerran päivässä, voisit päättää myös, että kerran kuukaudessa lähdet "ulos". Käy kirjastossa, tee käsitöitä vaikka jouluksi, mieti haluaisitko syksyllä johonkin kansalaisopiston kurssille. Masentunut erakoituu (syy kai voimavarojen puute, ei halua ainakaan mitään pahaa, ei kestä enää), mutta jossakin välissä, kun sairaus kääntyy paranemiseksi, löytyy myös sosiaalisuutta ja erakko lähtee majastaan. Älä pelkää vaan keskity paranemiseen.
Pakottaminen on arsesta. Ymmärrän sen, että töihin saattaa joutua pakottautumaan mutta elämäs täytyy olla tilaa mennä ihan fiilisten mukaan, vaikka ne tuntuis kuinka älyttömiltä tahansa ne jutut (vaik ettei lähe pariin viikkoon kotoa sosialiseeraamaan).