Uskomatonta tykistystä RKP:stä J.Haloselta

Svekoankkakin ilmestyi ja hermostui, kun KERRANKIN sanotaan totuuksiakin valtamediassa.

Svekoankan mielestä valtamedian pitää suoltaa pelkästään svekopropagandaa, joka todella on sitä paskanjauhantaa.

Svekoankan reaktio kuvaa taas hyvin surusvekojen epädemokraattista, epärehellistä ja ylimielistä asennetta suomalaisten kielioikeuksiin ja oikeuteen puhua niistä.

"Nyt tosin on RKP ojentanut auttavan kätensä saamelaisille joka on yksi kansallisista vähemmistöistämme ja siksi sopii hyvin RKP:n edunvalvonnan piiriin sekä kotimaassa sekä EU:ssa. "

Joopajoo!

Samalla toisenkäden sormet ja kaikki varpaat ristissä.

No niin! kirjoitti:

Svekoankkakin ilmestyi ja hermostui, kun KERRANKIN sanotaan totuuksiakin valtamediassa.

Svekoankan mielestä valtamedian pitää suoltaa pelkästään svekopropagandaa, joka todella on sitä paskanjauhantaa.

Svekoankan reaktio kuvaa taas hyvin surusvekojen epädemokraattista, epärehellistä ja ylimielistä asennetta suomalaisten kielioikeuksiin ja oikeuteen puhua niistä.

Lue lisää

Olisikin sanonut totuuksia mutta samaa skeidaa se oli kuten aina ennenkin.
Tyhjiä syytöksiä ja täyttä bullshittia, yhtään konkreettista esimerkkiä Halonen ei kuitenkaan esittänyt.

Halonen vetosi jopa useaan otteeseen eriarvoistavaan lainsäädäntöön ja vaati tasa-arvoa mutta kysyttäessä ei osannut mainita ainoatakaan sellaista lakia joka antaisi meille enemmän kuin muille. Tasa-arvoa vaadin minäkin, en yhtään sen enempää. Sen tasa-arvon suhteen me vain olemme häviäjiä ja te voittajia.

Törkeätä mustamaalaamista, ei mitään muutta. Totuutta siinä ei ainakaan ollut mukana, edes nimeksi.

Allianssi kirjoitti:

"Nyt tosin on RKP ojentanut auttavan kätensä saamelaisille joka on yksi kansallisista vähemmistöistämme ja siksi sopii hyvin RKP:n edunvalvonnan piiriin sekä kotimaassa sekä EU:ssa. "

Joopajoo!

Samalla toisenkäden sormet ja kaikki varpaat ristissä.

Lue lisää

Kerros nyt miksi RKP:llä olisi sormet ja varpaat ristissä. Mikä on se ketunhäntä joka RKP:llä voisi olla kainalossa? Väitätkö että saamelaiset ovat niin tyhmiä etteivät itse osaa arvioida RKP:n heille tuomaa hyötyä?

Miksi saamelaiset ovat niin tyhmiä etteivät mene vaaliliittoon Kepun kanssa joka on se valtapuolue siellä heidän asuinalueellaan? Tai olisiko sinulla jokin muu sopivampi puolue mielessäsi. Kokoomus, PS ... Vihreät.

Väittäisin että RKP on ylivoimaisesti paras vaihtoehto siksi että RKP:llä ja saamelaisilla ei ole mitään luontaisia eturistiriitoja, heillä on yksi yhteinen vahva nimittäjä vähemmistökieli, eikä se varmaankaan haittaa että RKP on varakas puolue. Saivathan saamelaiset heti seurustelun alkuvaiheessa RKP:n ystävällisellä myötävaikutuksella omat toimistotilat Helsingistä!

Se ainoa RKP:lle syntyvä konkreettinen hyöty mikä minulle tulee mieleeni on mahdollinen äänimäärän kasvattaminen ja puolueen pitäminen äänikynnyksen paremmalla puolella.

Tai olenko jättänyt jotain koiruuksia huomioimatta? Kerro nyt ihmeessä kun olet niin viisas ja väität RKP:n harrastavan pelkkiä koiruuksia.

H. on myös herravihainen vasemmistolainen, joka teinirokkarina hakkasi punkkareita kadulla. Lisäksi hänellä on ilmeinen tarve korostaa maskuliinisuutta ja yhdistää se suomalaisuuten. Esim. Aleksis Kivestä piti tehdä metsäläisen näköinen, koska se on "aitoa" suomalaisuutta, toisin kuin sivistyneen Kiven kaksikielinen todellisuus. Toki joulubileet on oikeasti hyvä elokuva, eli on hän tehnyt hyvääkin taidetta.

"Se toimittajan tärkein kysymys johon olisin mielelläni kuullut vastauksen oli mihin lakeihin Halonen viittaa puhuessaan meitä ruotsinkielisiä suosivasta ja kohtuuttomia etuja myöntävästä lainsäädännöstä."

Ettei vaan se tärkein pykälä ole rakennettu koko systeemin sisään joilla näitä etuoikeuksia ylläpidetään? Kaikkien pykälien viitelauseet ja viitelauseiden viitelauseet ovat tämän systeemin ylläpidon takuumiehiä. Jos yksi vähemmistö syö lautasen tyhjäksi niin eihän siinä muille vähemmistöille jää muuta kuin lautasen nuoleminen.

Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.

Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.

Ankdam kirjoitti:

Olisikin sanonut totuuksia mutta samaa skeidaa se oli kuten aina ennenkin.
Tyhjiä syytöksiä ja täyttä bullshittia, yhtään konkreettista esimerkkiä Halonen ei kuitenkaan esittänyt.

Halonen vetosi jopa useaan otteeseen eriarvoistavaan lainsäädäntöön ja vaati tasa-arvoa mutta kysyttäessä ei osannut mainita ainoatakaan sellaista lakia joka antaisi meille enemmän kuin muille. Tasa-arvoa vaadin minäkin, en yhtään sen enempää. Sen tasa-arvon suhteen me vain olemme häviäjiä ja te voittajia.

Törkeätä mustamaalaamista, ei mitään muutta. Totuutta siinä ei ainakaan ollut mukana, edes nimeksi.

Lue lisää

Helsingin yliopistoa koskeva lainsäädäntö, joka jatkuvasti on lisännyt ruotsinkielisten kiintiöprofessuurien määrää. Ahnevanmaata koskeva lainsäädäntö ja siihen liittyvä valtion ylimitoitettu rahoitus lilliputtimaakuntaan. Koulutuslainsäädäntö, joka antaa ruotsinkielisille kiintiöpaikkoja halutuimpiin tiedekuntiin.
Sitten tulee koko se lainsäädäntö, jossa ohjataan EU:n ja valtion rahoja nimenomaan sellaisille aloille, joiilla ruotsinkielisillä on huikea yliedustus (kasvihuoneviljely, turkistarhaus, kartanoiden ylläpitokorvaukset, maatalous). Suomenruotsalaiset säätiöt saavat suurimmat EU-tuet. Tietenkin suomenkielisetkin voivat saada näitä tukia, mutta juju on juuri tässä rakenteessa, joka suosii suomenruotsalaista suomalaisten selkänahasta revittyä perittyä varallisuutta.

Suomen veroparatiisist ovat nimenomaan suomenruotsalaisia; Ahnevanmaa, Kauniainen, jne. Tosi ovela systeemi, jota ylläpitävät suomenruotsalaiset kiintiöjuristit.

No, on sentään yksi alue, jossa suomenkieliset ovat etuoikeutetussa asemassa. Suomenruotsalaisen Sten Palmgrenin kirjoittama kielilaki säätää vankilat yksikielisesti suomenkielisiksi. - - - - Hei, hetkinen, toisessa momentissa asia korjataan ja vankiloihin voidaankin perustaa ruotsinkielisiä eliittiosastoja.

heikki_tala kirjoitti:

Helsingin yliopistoa koskeva lainsäädäntö, joka jatkuvasti on lisännyt ruotsinkielisten kiintiöprofessuurien määrää. Ahnevanmaata koskeva lainsäädäntö ja siihen liittyvä valtion ylimitoitettu rahoitus lilliputtimaakuntaan. Koulutuslainsäädäntö, joka antaa ruotsinkielisille kiintiöpaikkoja halutuimpiin tiedekuntiin.
Sitten tulee koko se lainsäädäntö, jossa ohjataan EU:n ja valtion rahoja nimenomaan sellaisille aloille, joiilla ruotsinkielisillä on huikea yliedustus (kasvihuoneviljely, turkistarhaus, kartanoiden ylläpitokorvaukset, maatalous). Suomenruotsalaiset säätiöt saavat suurimmat EU-tuet. Tietenkin suomenkielisetkin voivat saada näitä tukia, mutta juju on juuri tässä rakenteessa, joka suosii suomenruotsalaista suomalaisten selkänahasta revittyä perittyä varallisuutta.

Suomen veroparatiisist ovat nimenomaan suomenruotsalaisia; Ahnevanmaa, Kauniainen, jne. Tosi ovela systeemi, jota ylläpitävät suomenruotsalaiset kiintiöjuristit.

No, on sentään yksi alue, jossa suomenkieliset ovat etuoikeutetussa asemassa. Suomenruotsalaisen Sten Palmgrenin kirjoittama kielilaki säätää vankilat yksikielisesti suomenkielisiksi. - - - - Hei, hetkinen, toisessa momentissa asia korjataan ja vankiloihin voidaankin perustaa ruotsinkielisiä eliittiosastoja.

Lue lisää

Niinhän minä sanoin.. kateus se noita arvostelijoita riivaa, ja sumentaa heidän järkensä. Ruotsinkielisten professuurien määrä on laissa vahvistettu (muistaakseni 27), lahjoitusprofessuurit ovat sitten erikseen.

Ruotsinkielisiä pitää tietysti hallussaan myös suomenkielisiä professuureja mutta ne eivät perustu mihinkään kiintiöihin - vaikka ne Talaa ***tuttaakin.

"Taas tuota samaa vanhaa tyhjää ennakkoluulojen ja tietämättömyyden ja kateuden kyllästämää paskanjauhantaa! "Ruotsin kieli Suomessa maksaa miljardeja" oli myös päässyt mukaan! Hohhoijaa.."

- Miksi totuuden esiintuominen on "paskanjauhantaa"?

Ankdam kirjoitti:

Niinhän minä sanoin.. kateus se noita arvostelijoita riivaa, ja sumentaa heidän järkensä. Ruotsinkielisten professuurien määrä on laissa vahvistettu (muistaakseni 27), lahjoitusprofessuurit ovat sitten erikseen.

Ruotsinkielisiä pitää tietysti hallussaan myös suomenkielisiä professuureja mutta ne eivät perustu mihinkään kiintiöihin - vaikka ne Talaa ***tuttaakin.

Lue lisää

Sä penäsit niitä ruotsinkielisten etuoikeusia jotka maksatetan koko väestöllä ja kun niitä joku muutaman listaa, niin sä kommentoit niistä yhtä ja totoeat että se perustuu lakiin. Ja sitten vedetään esiin kateuskortti. Haloo?!??!

Tää on taas sitä samaa toisen osapuolen ohikeskustelua mihin tää aina menee.

huusianna kirjoitti:

Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.

Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.

Lue lisää

"Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa."

Samalla logiikalla suomalaisten kaukaisten kielisukulaisten puhuma unkarin kieli on Unkarissa "vieras kieli", koska se ei ole kehittynyt Unkarissa vaan madjaarien alkuperäisellä asuinalueilla Venäjän aroilla. Vastaavia esimerkkejä on lukemattomia, ne koskevat suurinta osaa maailman maista ja kielistä.

Hieno homma! Odotan malttamattomana! Bravo! Suuri kiitos heille jos tekevät sen.

Ankka ei ole omissa laskelmissaan pystynyt osoittamaan pakkoruotsin ja kaksikieisyyden kustannuksia.

Hän vetää hihasta sellaisen väitteen, että ne ovat pienet. Mutta todisteita hällä ei oo

Ankkaa ei usko kukaa kirjoitti:

Ankka ei ole omissa laskelmissaan pystynyt osoittamaan pakkoruotsin ja kaksikieisyyden kustannuksia.

Hän vetää hihasta sellaisen väitteen, että ne ovat pienet. Mutta todisteita hällä ei oo

Lue lisää

Miksi minun pitäisi mitään laskelmia tehdä? Eihän nyt olla perustamassa mitään uutta jota pitäisi punnita puolesta ja vastaan ja tehdä laskelmia. Meillähän on jo kouluissa pakollinen ruotsin- / suomen kielen opetus. Voin kuitenkin ihan hatusta vetää tarkan luvun että ellei ruotsin / suomen tuntien tilalle anneta vapaata niin säästöä ei synny lainkaan.

Ruotsin- / suomenkielten pakollisen opetuksen lakkauttamisestahan ei kuitenkaan missään virallisella taholla edes keskustella joten mitäpä sitä hintaakaan laskeskelemaan. Eikä se sen puoleen minua kiinnostakaan.
Henkilökohtaisesti minua ei sinun eikä kenenkään muunkaan suomenkielisen ruotsin kielen opinnot ja osaaminen kiinnosta pätkääkään.
Voin kuitenkin ilokseni todeta että kaikki sukulaiseni ja valtaosa läheisistä ystävistäni ovat kaksikielisiä tai ainakin osaavat hyvin myös ruotsia.

"Minun lapseni opiskelee läpi koulu-uransa pakkoruotsia" ...hetkinen mitä?

Eikö sun kakarat opiskele niinkuin muutkin 7luokasta vasta,pari tuntia viikossa?

Ankka sulki tässä suunsa , eikä osaa vastata mitään, nimimerkille vapaa kielivalinta

Kyse syistä, joilla ruotsinkielisten etuoikeuksia on pysytetty täällä, on selvääkin selvempi:
ruotsinkielinen suurpääoma mahtavilla varoillaan pystyy hallitsemaan myös seteliselkärankaisia, suomenkielisiä poliitikkoja. Näistä poliitikoista on valitettavan monta esimerkkiä korkeimmissakin viroissa, presidentteinä, pääministereinä jne.

Kansan tahto II kirjoitti:

Kyse syistä, joilla ruotsinkielisten etuoikeuksia on pysytetty täällä, on selvääkin selvempi:
ruotsinkielinen suurpääoma mahtavilla varoillaan pystyy hallitsemaan myös seteliselkärankaisia, suomenkielisiä poliitikkoja. Näistä poliitikoista on valitettavan monta esimerkkiä korkeimmissakin viroissa, presidentteinä, pääministereinä jne.

Lue lisää

Ilman meikäläisten suuria pääomia olisi tässä maassa paljon vähemmän työpaikkoja. Rikkaitakin tarvitaan! Vaikka se sinua harmittaakin.

Uskallanpa väittää, että kuva on jo vanhentunut ja myönteiseen suuntaan.

Arhinmäki nimittäin on osoittanut merkkejä, että pakkoruotsitus ei olekaan kovin lähellä sydäntä.

ArhinmäkI? kirjoitti:

Uskallanpa väittää, että kuva on jo vanhentunut ja myönteiseen suuntaan.

Arhinmäki nimittäin on osoittanut merkkejä, että pakkoruotsitus ei olekaan kovin lähellä sydäntä.

Lue lisää

Sen puheet ovat ihan yhtä luotettavia kuin oli Gustafssonin. Takki kääntyy nopeammin kuin kerkeät pakkoruotsin sanoa.

ArhinmäkI? kirjoitti:

Uskallanpa väittää, että kuva on jo vanhentunut ja myönteiseen suuntaan.

Arhinmäki nimittäin on osoittanut merkkejä, että pakkoruotsitus ei olekaan kovin lähellä sydäntä.

Lue lisää

Arhinmäki EI totisesti ole osoittanut mitään tuonsuuntaisia "merkkejä".

Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.

Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.

Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.

Laki pakkoruotsista ei voi kannatella lakia 'kaksikielisyydestä' eikä päinvastoin.

Kehäpäätelmä ei toimi lain perusteena. Lait ovat itsenäisiä ja ne ovat laadittu jonkun aiheellisen asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä tai toistensa takia, vaan niiile pitää olla aiheellinen perustelu.

Laki kaksikielisyydestä ja laki pakkoruotsista eivät voi olla kannattelemassa toinen toisiaan. Poistamalla toisen murenee toisenkin merkitys.

Väite että Suomi on kaksikielinen ja siksi meillä on pakkoruotsi, on tyypillinen kehäpäätelmä joka tunnetusti ei kestä loogista kritiikkiä.

Pakkoruotsittajat ovat kynsin ja hampain pitäneet pakkoruotsista kiinni. Kun pakkoruotsi-laki poistuu huomaamme keinotekoisen kaksikielisyyden myös roikkuneen tyhjän päällä.

kehäpäätelmä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehäpäätelmä

kartta yksikielisestä Suomesta
http://www.kielipolitiikka.net/fakta/ks12009.htm#ks12009

Laki Luke.. kirjoitti :"Paljon sitä mahtuu tyhjää höpinää pakkoruotsista. Lait ovat kuitenkin lakeja, muuttakaapas perustuslakia persujen voimin."


Pakkoruotsiin liittyvät lait säädettiin aikoinaan tavallisina lakeina ja niitä voidaan koska tahansa muuttaa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä. Ainoa kielipoliittinen asia, jolla on perustuslain suoja, on ruotsin määrittely toisena kansallisena kielenä suomen rinnalla. Oma tulkintani tästä on se, että olivatpa kunnan kielipoliittiset voimasuhteet mitkä tahansa, niin kunta joutuu järjestämään ruotsin/suomen kielen opetuksen vieraana kielenä, jos yksikin kunnan aluella asuva koululainen sitä haluaa. Tämä siis vaikka suomi ja ruotsi olisivat vaihtoehtoisia kieliä nykyisen pakollisuuden sijasta.

Jouduin itsekin nuorena opettajakoulutukseen, jossa sattumalta sain tietää uuden kielilain valmistelusta. Kun tiedustelin, ketää suomenkielisiä edustavaa tahoa lausuntokierroksella oli kuultu, yllätyin vastauksesta: EI KETÄÄN!
Oikeudentunnossani otin yhteyttä suomalaisuuden liittoon, josta vahvistettiin, että vähemmistön valmistelema laki oli jäänyt vaille heidän lausuntoaan. Siinä samassa päätin liittyä välittömästi Suomalaisuuden liittoon, enkä ole katunut.

demokratiaa? kirjoitti:

Jouduin itsekin nuorena opettajakoulutukseen, jossa sattumalta sain tietää uuden kielilain valmistelusta. Kun tiedustelin, ketää suomenkielisiä edustavaa tahoa lausuntokierroksella oli kuultu, yllätyin vastauksesta: EI KETÄÄN!
Oikeudentunnossani otin yhteyttä suomalaisuuden liittoon, josta vahvistettiin, että vähemmistön valmistelema laki oli jäänyt vaille heidän lausuntoaan. Siinä samassa päätin liittyä välittömästi Suomalaisuuden liittoon, enkä ole katunut.

Lue lisää

"Kun tiedustelin, ketää suomenkielisiä edustavaa tahoa lausuntokierroksella oli kuultu, yllätyin vastauksesta: EI KETÄÄN!"

Sinua on kus*tettu!

http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Kielisaannoksetsaadosvalmistelussa/Kielilakisaadosvalmistelussa

http://www.om.fi/6523.htm

http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf

Kyllä sensuuri iski, mutta vielä kuunneltavissa tämä kautta:
http://tinyurl.com/adct5tb

asfasfas1 kirjoitti:

Kyllä sensuuri iski, mutta vielä kuunneltavissa tämä kautta:
http://tinyurl.com/adct5tb

Ai sensuuri taas, lol. Käsittääkseni YLEn ohjelmat ovat kuultavissa tietyn ajan, ei niitä kukaan sieltä tahallaan poista.

asfasfas1 kirjoitti:

Kyllä sensuuri iski, mutta vielä kuunneltavissa tämä kautta:
http://tinyurl.com/adct5tb

Ohjelma teki paluun uuteen osoitteeseen:

http://areena.yle.fi/radio/1734376

Onkohan siitä leikattu mitään lauseita pois?

Vulle Vuåjas kirjoitti:

Ai sensuuri taas, lol. Käsittääkseni YLEn ohjelmat ovat kuultavissa tietyn ajan, ei niitä kukaan sieltä tahallaan poista.

Kyseinen ohjelma on aina kuultavissa kuukauden ajan lähetyksestä, aikaa ehti kulua, oliko päivän verran, ja sitten se katosi täysin, kunnes ilmestyi tänään uudella linkillä.

Tekninen vika ei oikein voi olla mahdollinen koska ohjelman www-sivuille olisi jäänyt toimimaton areena-osoite.

linkki. kirjoitti:

Ohjelma teki paluun uuteen osoitteeseen:

http://areena.yle.fi/radio/1734376

Onkohan siitä leikattu mitään lauseita pois?

Lue lisää

Varmaan se on dubattu ja Halonen ylistää siinä porvaristoa siteeraten Klingen päiväkirjoja.

Korjaus, asfasfas1 antamassa linkissä eikä Vulle Vuåjassin antamassa.

Pakkorako... kirjoitti :"Halonen sopii hyvin pakkoruotsipersujen idoliksi.".


Ensinnäkin muistuttaisin, että meistä pakkoruotsia vastustavista suomalaisista vain noin viidennes on perussuomalaisia. Toiseksi Halonen oli tosin mukana tuossa legendaarisessa ja supertyhmässä kakanheitossa, mutta siitä on jo 25 vuotta niin, että eiköhän tuo rikos ole jo vanhentunut. Kummitätini oli muuten Oulun Kaupunginteatterissa tuota demonstraatiota seuranneena päivänä, ja haju oli hänen mukaansa vielä tuolloinkin aika hirveä.

Sensuroimaton keskustelu löytyy täältä:
http://dl.dropbox.com/u/18800663/Suomenruotsalaisuus on arka asia-2012-11-05-15_05_00.flv

"Halonen ihmetteli miksi esim. Kokoomus kannattaa pakkoruotsia vaikka jäsenistö ei sitä kannata,..."

Mitä sitä ihmettelemään. Jäsenet ovat väärässä puolueessa. Kokoomuksella on omat sääntöihin kirjatut arvot ja puolueohjelma. Jäsen joka ei niitä hyväksy joutuu etsimään itselleen sopivamman puolueen.

Ankdam kirjoitti:

"Halonen ihmetteli miksi esim. Kokoomus kannattaa pakkoruotsia vaikka jäsenistö ei sitä kannata,..."

Mitä sitä ihmettelemään. Jäsenet ovat väärässä puolueessa. Kokoomuksella on omat sääntöihin kirjatut arvot ja puolueohjelma. Jäsen joka ei niitä hyväksy joutuu etsimään itselleen sopivamman puolueen.

Lue lisää

Tuo sopiva puolue voisi silloin olla RKP. Tuohon lisättävä, ettei ne ruotsipellet ole
niin tyhmiä, että siirtyisivät ehdokkaiksi puolueeseen jossa heillä ei olisikaan mitään
mahdollisuutta päästä edustamaan pakkoruotsittamistaan.

Ankdam kirjoitti:

"Halonen ihmetteli miksi esim. Kokoomus kannattaa pakkoruotsia vaikka jäsenistö ei sitä kannata,..."

Mitä sitä ihmettelemään. Jäsenet ovat väärässä puolueessa. Kokoomuksella on omat sääntöihin kirjatut arvot ja puolueohjelma. Jäsen joka ei niitä hyväksy joutuu etsimään itselleen sopivamman puolueen.

Lue lisää

Ankdam kirjoitti :"Mitä sitä ihmettelemään. Jäsenet ovat väärässä puolueessa. Kokoomuksella on omat sääntöihin kirjatut arvot ja puolueohjelma. Jäsen joka ei niitä hyväksy joutuu etsimään itselleen sopivamman puolueen."


Olen ollut nyt Kokoomuksen jäsenenä 41 vuotta ja uskon tuntevani Kokoomuksen säänöt ja ohjelmiin kirjatut arvot sangen hyvin. Niistä ei saa tukea pakkoruotsin ylläpidolla. Kokoomuksen keskeisin periaate on ihmisen eri elämänvaiheissaan käytössään olevien realististen vaihtoehtojen määrän maksimoiminen. Meille on tärkeää, että ihminen päättää elämästän mahdollisimman suuressa määrin itse. Tämä ei tarkoita sitä, että hänen pitäisi tulla toimeen ilman yhteiskunnan ja muiden apua, vaan yksinkertaisesti sitä, ettei hänen tarvitse elää putkessa. Mielestäni pakkoruotsin kannattaminen ei ole sopusoinnussa Kokoomuksen ohjelmien kanssa. Siksi onkin TOSI omituista, että Kokoomuksen puoluejohto on suorastaan naulinnut itsensä pakkoruotsin kannattamiseen. Käsittääkseni ainoa syy tähän on se, etä Kokoomus tarvitsee RKP:n kahden ministerin tukea ja on siksi sekä Vanhasen toisessa hallituksessa että Kataisen hallituksessa ollut tiiviissä yhteistyössä RKP:n kanssa. RKP:n hinta tuohon yhteistyöhön on ollut se, ettei ruotsin kielen asemaa missään oloissa heikennetä. Mielestäni tuo hinta on Kokoomuksen tulevaisuuden kannalta liian kova. Meidän tilimme ei kestä sitä, jos meidät kielipoliittisesti (jopa aiheellisesti) leimataan RKP:n lakeijaksi.

Faktaa.. kirjoitti :"Nimenomaan taskussa, takataskussa. RKP maksoi kokoomuksen velat.."


Eipä muuten maksanut. Kuten olen jo pariin otteeseen aiemminkin tästä aiheesta kirjoittanut, Kokoomuksen budjetti kääntyi alijäämäisestä ylijäämäiseksi seuraavista syistä:


-Kokoomus vähensi tuntuvasti kallista lehtimainontaa vaaleissa 90-luvun puolivälistä alkaen. Kokoomuksen yksittäiset ehdokkaat saattoivat tosin edelleenkin mainistaa isolla kauhalla, muttei emopuolue.

-Niinistön puheenjohtajakaudella Kokoomuksen puoluetoimiston henkilökuntaa karsittiin raskaalla kädellä. Se on edelleenkin selvästi pienempi kuin mitä Keskustan ja SDP:n.

-Sekä Kokoomuksen jäsenmäärän lisäämiseen että jäsenmaksujen keräämiseen ruvettiin kiinnittämään 90-luvulla suurta huomiota. Kokoomuslaisten jäsenmaksuaktiivisuus on noin 85%, mikä on selvästi suurista puolueista korkein luku.

-Kokoomuksen edustajapaikkojen lukumäärä on viime aikoina ollut keskimäärin 44-45 paikkaa. Kun yhtä paikkaa kohden maksettu puoluetuki on noussut suhteellisen merkittävästi, niin siitä tulee puolueen kassaan vuosittain pitkä penni.

-Useat Kokoomuksen vaaliaktiot kuten vaalikahvilat on muutamissa viime vaaleissa hoidettu pääosin ilmaisella vapaaehtoistyövoimalla.


Faktaa.. :"Onneksi on Rydmanin myötä uusi sukupolvi tulossa valtaan , joka haluaa poistaa pakkoruotsin."


Epäilen kyllä vahvasti sitä, että Rydman nykyisellä ultraoikeistolaisella linjalla koskaan nousisi valtaan Kokoomuksesa. Mutta me, jotka haluamme poistaa pakkoruotsin, olimme vuoden 2010 Kokoomuksen puoluekokouksessa enemmistönä, joten en pidä kaukaa haettuna sitä, että olisimme enemmistönä taas kahden vuoden kuluttua. Se, taipuuko Kokoomuksen puoluejohto tuolloin tahtoomme tuollaisesa tilanteessa, on asia, joka riippunee hyvinkin monesta tekijästä. Joten yritämme ensin saada sen puoluekokousenemmistön.

YLIOPISTOLAKI JA RUOTSIN KIELI

Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä ruotsinkielisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan. Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin.

Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi.

Åbo Akademin kanslerin kelpoisuudesta, toimikaudesta ja nimittämisestä sekä eräistä tehtävistä säädetään ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamisesta annetussa laissa (1354/1990).

Yliopiston virkakieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin virkakieli on ruotsi.

Jokaisella on kuitenkin oikeus (kaikissa Suomen yliopistoissa) omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.

Opettajilta, tutkijoilta ja muilta virkamiehiltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään asetuksella sen estämättä, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/1922 ) säädetään. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään jäljempänä tässä laissa.

Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori

Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 28 professorin virkaa asetuksella säädettävillä aloilla. Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja hteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun virkaan nimitetty professori, jollei tällaiseen virkaan nimitetty henkilö ole rehtorina.

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista säädetään asetuksella ja määrätään asetuksen nojalla johtosäännössä.
Yksikön virat eivät sisälly 23 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin virkoihin.

Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden koulutus
Otettaessa opiskelijoita niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin. Yliopisto voi varata osuuden aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.

Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys.

Åbo Akademin Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä Österbottens högskolanin, jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen hallintoelin.
Opettajalta vaadittava kielitaito

Akatemian opettajan virkaan vaaditaan täydellinen ruotsin kielen taito ja kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen virkaan vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.

Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.

Opiskelijoilta vaadittava kielitaito
Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä, jollei akatemia toisin päätä.
Eräitä virkoja koskevat säännökset
Professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät akatemiaan pysyvästi.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akatemia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden virkojen opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä akatemian käytössä olevien määrärahojen puitteissa myös muuttaa apulaisprofessorin viran professorin viraksi.

heikki_tala kirjoitti:

YLIOPISTOLAKI JA RUOTSIN KIELI

Helsingin yliopistoon kuuluu erillisenä ruotsinkielisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan. Åbo Akademi, Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin.

Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi.

Åbo Akademin kanslerin kelpoisuudesta, toimikaudesta ja nimittämisestä sekä eräistä tehtävistä säädetään ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen yhteensovittamisesta annetussa laissa (1354/1990).

Yliopiston virkakieli on suomi. Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin sekä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin virkakieli on ruotsi.

Jokaisella on kuitenkin oikeus (kaikissa Suomen yliopistoissa) omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia ja saada toimituskirja käyttämällään kielellä.

Opettajilta, tutkijoilta ja muilta virkamiehiltä vaadittavasta suomen ja ruotsin kielen taidosta säädetään asetuksella sen estämättä, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/1922 ) säädetään. Åbo Akademin opettajalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään jäljempänä tässä laissa.

Ruotsinkielinen opetus ja vararehtori

Helsingin yliopistossa on ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 28 professorin virkaa asetuksella säädettävillä aloilla. Yliopistossa on lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja hteensovittamista varten.
Yhden vararehtorin tulee olla ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun virkaan nimitetty professori, jollei tällaiseen virkaan nimitetty henkilö ole rehtorina.

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista säädetään asetuksella ja määrätään asetuksen nojalla johtosäännössä.
Yksikön virat eivät sisälly 23 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin virkoihin.

Ruotsin kieltä taitavien henkilöiden koulutus
Otettaessa opiskelijoita niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin. Yliopisto voi varata osuuden aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.

Åbo Akademin, jäljempänä akatemia, tulee erityisesti tyydyttää ruotsinkielisen väestön koulutus- ja tutkimustarpeita sekä toiminnassaan ottaa huomioon maan kaksikielisyys.

Åbo Akademin Vaasassa toimivat yksiköt muodostavat yhdessä Österbottens högskolanin, jonka yhteisiä toimintoja johtaa monijäseninen hallintoelin.
Opettajalta vaadittava kielitaito

Akatemian opettajan virkaan vaaditaan täydellinen ruotsin kielen taito ja kyky ymmärtää suomen kieltä. Akatemia päättää ruotsin ja suomen kielen taidosta, joka tällaiseen virkaan vaaditaan ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen.

Akatemiassa on kielilautakunta, jolle 1 momentissa tarkoitettu ruotsin kielen taito voidaan osoittaa.

Opiskelijoilta vaadittava kielitaito
Opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää, että hakijalla on riittävä ruotsin kielen taito opintojen harjoittamiseen tällä kielellä, jollei akatemia toisin päätä.
Eräitä virkoja koskevat säännökset
Professorin ja apulaisprofessorin virat, jotka perustettiin akatemiaan 1 päivästä elokuuta 1981 lukien, jäävät akatemiaan pysyvästi.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, akatemia saa hankittuaan Stiftelsen för Åbo Akademi -nimisen säätiön lausunnon asiasta muuttaa näiden virkojen opetusalaa ja tehtäväpiiriä sekä akatemian käytössä olevien määrärahojen puitteissa myös muuttaa apulaisprofessorin viran professorin viraksi.

Lue lisää

jatkuu...

YLIOPISTOASETUS

Ruotsinkielinen opetus
Yliopistolain 23 §:ssä tarkoitettuja professorin virkoja ruotsinkielistä opetusta varten on eri aloilla vähintään seuraavasti:
1) oikeustiede kolme;
2) lääketiede kahdeksan;
3) humanistiset tieteet neljä;
4) matemaattis-luonnontieteelliset tieteet kuusi;
5) kasvatustieteet yksi;
6) valtiotieteet kolme; sekä
7) maatalous-metsätieteet kaksi.
Svenska social- och kommunalhögskolan
Svenska social- och kommunalhögskolanin, jäljempänä yksikön, tehtävänä on antaa yhteiskuntatieteiden, erityisesti julkisen hallinnon, journalistiikan sekä sosiaalityön tieteellistä ja ammatillista opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta. Yksikössä tutkintonsa suorittaneella on oikeus jatkaa opintojaan Helsingin yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten.
Yksikössä on monijäseninen hallintoelin ja rehtori. Hallintoelimen kokoonpanosta on soveltuvin osin voimassa, mitä yliopistolain 12 §:ssä säädetään. Rehtorin tulee olla yksikön opettajan virkaan nimitetty henkilö. Hallintoelimen ja rehtorin valitsemisesta ja toimikaudesta määrätään johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan määrätä, että hallintoelimeen kuuluu yliopiston määräämä jäsen.
Yksikön monijäseninen hallintoelin hyväksyy yksikköä koskevat johtosäännöt, tekee ehdotuksen yksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää määrärahojen jakamisen perusteista, yksikön virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, yksikköön otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Rehtori nimittää tai ottaa yksikön henkilökunnan, jollei 1 §:n 2 momentista muuta johdu, ja ottaa opiskelijat. Hallintoelimen ja rehtorin muista tehtävistä määrätään johtosäännössä.
Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston konsistorin kokouksessa. Yliopisto määrää johtosäännössä yksikön muusta osallistumisesta yliopiston hallintoelinten toimintaan.
Yksiköllä on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja. Yksikkö toimii maksupisteenä yliopiston tiliorganisaatiossa.
Erityissäännökset Åbo Akademista
Kanslerin tehtävät
Sen lisäksi, mitä 1 §:n 2 momentissa säädetään, kanslerin tehtävänä on nimittää Åbo Akademin hallintojohtaja.
Österbottens högskola
Österbottens högskolan monijäsenisen hallintoelimen kokoonpanon osalta on soveltuvin osin voimassa, mitä yliopistolain 12 §:ssä säädetään. Hallintoelimen puheenjohtajana toimii Österbottens högskolan rehtori.
Hallintoelimen ja rehtorin valinnasta sekä tehtävistä määrätään johtosäännössä.