Onko tarkoitus, että köyhät

STT

Washington. Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin asukkaista kolmannes on käytännössä lukutaidottomia. Lukutaidottomiksi luokitellut eivät pysty esimerkiksi lukemaan bussiaikatauluja, karttaa tai täyttämään työnhakulomaketta, State Education Agency -tutkimuslaitoksen selvityksessä todetaan.

Osasyynä pääkaupungin ongelmaan on se, että siellä majailee paljon siirtolaisia, joiden kielitaito on hatara.

Washingtonin kaupungin kauppakamarin mukaan kaupunki menettää vuosittain yli 80 miljoonaa euroa verotuloina, koska koulutettuja työnhakijoita ei ole tarpeeksi täyttämään auki olevia työpaikkoja.

Lukutaidottomuus on ongelma koko Yhdysvaltain alueella, sillä koko maassa joka viides asukas ei osaa lukea.

Lisäksi noin kolmannes amerikkalaisista on tieteellisesti lukutaidottomia, Yhdysvaltain tiedeakatemian kokouksessa San Franciscossa vastikään julkistettu selvitys toteaa. Se tarkoittaa, että he eivät ymmärrä helppotajuistakaan tieteellistä tekstiä, kuten vaikkapa sanomalehtiartikkelia.

Tutkimuksen tehneen Michigan State University -yliopiston politiikan tutkijan Jon D. Millerin mukaan tämä on mahdollisesti syynä siihen, että valtaosa amerikkalaisista ei ymmärrä muun muassa ilmaston lämpenemistä, evoluutioteoriaa tai dna:ta

Tutkimusta kommentoineen Technology Review -lehden mukaan kaksikymmentä prosenttia amerikkalaisista uskoo yhä, että Aurinko kiertää Maapalloa. Tutkimuksen mukaan amerikkalaisten tieteellinen ymmärrys on itse asiassa kohentunut viime aikoina, sillä 80-luvulla tieteellistä tekstiä ymmärsi vain 20 prosenttia väestöstä. Syynä nousuun ovat luultavasti television helppotajuiset tieteelliset ohjelmat.

Lisäksi siitä äänestykseen kirjautumisesta: tänään uutisissa kerrottiin, että pitää täyttää 12 arkkia päästäkseen äänestämään. Joten anteeksi väärä tieto 6 arkkia.

gdffdfffds kirjoitti:

STT

Washington. Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin asukkaista kolmannes on käytännössä lukutaidottomia. Lukutaidottomiksi luokitellut eivät pysty esimerkiksi lukemaan bussiaikatauluja, karttaa tai täyttämään työnhakulomaketta, State Education Agency -tutkimuslaitoksen selvityksessä todetaan.

Osasyynä pääkaupungin ongelmaan on se, että siellä majailee paljon siirtolaisia, joiden kielitaito on hatara.

Washingtonin kaupungin kauppakamarin mukaan kaupunki menettää vuosittain yli 80 miljoonaa euroa verotuloina, koska koulutettuja työnhakijoita ei ole tarpeeksi täyttämään auki olevia työpaikkoja.

Lukutaidottomuus on ongelma koko Yhdysvaltain alueella, sillä koko maassa joka viides asukas ei osaa lukea.

Lisäksi noin kolmannes amerikkalaisista on tieteellisesti lukutaidottomia, Yhdysvaltain tiedeakatemian kokouksessa San Franciscossa vastikään julkistettu selvitys toteaa. Se tarkoittaa, että he eivät ymmärrä helppotajuistakaan tieteellistä tekstiä, kuten vaikkapa sanomalehtiartikkelia.

Tutkimuksen tehneen Michigan State University -yliopiston politiikan tutkijan Jon D. Millerin mukaan tämä on mahdollisesti syynä siihen, että valtaosa amerikkalaisista ei ymmärrä muun muassa ilmaston lämpenemistä, evoluutioteoriaa tai dna:ta

Tutkimusta kommentoineen Technology Review -lehden mukaan kaksikymmentä prosenttia amerikkalaisista uskoo yhä, että Aurinko kiertää Maapalloa. Tutkimuksen mukaan amerikkalaisten tieteellinen ymmärrys on itse asiassa kohentunut viime aikoina, sillä 80-luvulla tieteellistä tekstiä ymmärsi vain 20 prosenttia väestöstä. Syynä nousuun ovat luultavasti television helppotajuiset tieteelliset ohjelmat.

Lisäksi siitä äänestykseen kirjautumisesta: tänään uutisissa kerrottiin, että pitää täyttää 12 arkkia päästäkseen äänestämään. Joten anteeksi väärä tieto 6 arkkia.

Äänestyslomakkeen hankaluus ja valtava tietomäärä, joka tarjotaan kerralla sulatettavaksi vaikeahkossa muodossa äänestäjille – joista monien lukutaitokin taitaa olla niin ja näin. Tarkoitus on epäilemättä hyvä, mutta käytännössä se ei toimi tasapuolisesti. Tämä on kuitenkin vain pieni osa Yhdysvaltain vaalijärjestelmän demokratiavajeesta.

Tässä kaksi suurinta: äänioikeus ja vaalisalaisuus. Me suomalaiset olemme tottuneet, että kaikilla kansalaisilla on äänioikeus, kun äänestysikä koittaa. Yhdysvalloissa äänioikeus on kuitenkin vain optio. Sitä ei saa, jos ei ensin rekisteröidy äänestäjäksi. Rekisteröityessä pitää ilmoittaa puoluekanta. Tämän jälkeen saa ilmoittamaansa osoitteeseen vallien alla äänestysaineiston. Itse vaalipaikalla tämä aineisto näytetään ja samalla tarkistetaan siinä oleva vastaanottajan nimi ja osoite. Se, onko äänestäjä sama henkilö kuin se, joka äänestysaineistoa näyttää, jää arvattavaksi – henkilöllisyystodistusta ei äänestyksen yhteydessä esimerkiksi Kaliforniassa vaadita, tarkasti ottaen vaalivirkailija ei sitä saa edes epäilyttävimmissä tapauksissa kysyä.

Kaikkein suurin demokratiavaje vallitsee kuitenkin vaalisalaisuudessa. Sitä ei ole. Äänestäjäksi rekisteröitymisen yhteydessä äänioikeusoptionsa aktivoinut henkilö on ilmaisuut puoluekantansa. Kun äänestän 6.11., voin katsoa äänestyspaikalla kaikkien vapaasti luettavissa olevasta, puhelinluettelon kokoisesta asiakirjasta, ketkä naapureistani ja koko äänestysalueeni asukkaista ovat republikaaneja ja ketkä demokraatteja. Tietysti äänestäjä voi vaalin yhteydessä poiketa ilmoittamastaan puoluekannasta, mutta se ei kokonaisuutta muuta.

Lisää USA:n äänetyks kirjoitti:

Äänestyslomakkeen hankaluus ja valtava tietomäärä, joka tarjotaan kerralla sulatettavaksi vaikeahkossa muodossa äänestäjille – joista monien lukutaitokin taitaa olla niin ja näin. Tarkoitus on epäilemättä hyvä, mutta käytännössä se ei toimi tasapuolisesti. Tämä on kuitenkin vain pieni osa Yhdysvaltain vaalijärjestelmän demokratiavajeesta.

Tässä kaksi suurinta: äänioikeus ja vaalisalaisuus. Me suomalaiset olemme tottuneet, että kaikilla kansalaisilla on äänioikeus, kun äänestysikä koittaa. Yhdysvalloissa äänioikeus on kuitenkin vain optio. Sitä ei saa, jos ei ensin rekisteröidy äänestäjäksi. Rekisteröityessä pitää ilmoittaa puoluekanta. Tämän jälkeen saa ilmoittamaansa osoitteeseen vallien alla äänestysaineiston. Itse vaalipaikalla tämä aineisto näytetään ja samalla tarkistetaan siinä oleva vastaanottajan nimi ja osoite. Se, onko äänestäjä sama henkilö kuin se, joka äänestysaineistoa näyttää, jää arvattavaksi – henkilöllisyystodistusta ei äänestyksen yhteydessä esimerkiksi Kaliforniassa vaadita, tarkasti ottaen vaalivirkailija ei sitä saa edes epäilyttävimmissä tapauksissa kysyä.

Kaikkein suurin demokratiavaje vallitsee kuitenkin vaalisalaisuudessa. Sitä ei ole. Äänestäjäksi rekisteröitymisen yhteydessä äänioikeusoptionsa aktivoinut henkilö on ilmaisuut puoluekantansa. Kun äänestän 6.11., voin katsoa äänestyspaikalla kaikkien vapaasti luettavissa olevasta, puhelinluettelon kokoisesta asiakirjasta, ketkä naapureistani ja koko äänestysalueeni asukkaista ovat republikaaneja ja ketkä demokraatteja. Tietysti äänestäjä voi vaalin yhteydessä poiketa ilmoittamastaan puoluekannasta, mutta se ei kokonaisuutta muuta.

Ei puoluekantaa tarvitse välttämättä ilmoittaa, jos haluaa salaisuutensa säilyttää. Voi rekisteröityä myös independent voteriksi. Näillä puoluekantaisena rekisteröitymisillä pyritään tekemään vaalitulosten analyysi helpommaksi. Se onko rekisteröitynyt demokraatiksi, republikaaniksi vai itsenäiseksi ei vaikuta vaalisalaisuuteen millään tavalla.

Demokratia on paljon laajempaa ja monitasoisempaa kuin Suomessa, jossa riittää, että vääntää numeron pieneen lappuun. Amerikkalaisissa vaaleissa äänestetään presidentistä, senaattoreista, edustajainhuoneesta, kuvernööreistä, paikallisista hallintoelimistä, koululautakunnista, sheriffeistä ja erilaisista osavaltion tai paikallistason lakialoitteista, kuten näissä vaaleissa homoavioliitoista, marihuanasta ym.

Koko osallistuminen poliittiseen prosessiin on vaativampaa kuin Suomessa, ja hyvä niin.

Lisää USA:n äänetyks kirjoitti:

Äänestyslomakkeen hankaluus ja valtava tietomäärä, joka tarjotaan kerralla sulatettavaksi vaikeahkossa muodossa äänestäjille – joista monien lukutaitokin taitaa olla niin ja näin. Tarkoitus on epäilemättä hyvä, mutta käytännössä se ei toimi tasapuolisesti. Tämä on kuitenkin vain pieni osa Yhdysvaltain vaalijärjestelmän demokratiavajeesta.

Tässä kaksi suurinta: äänioikeus ja vaalisalaisuus. Me suomalaiset olemme tottuneet, että kaikilla kansalaisilla on äänioikeus, kun äänestysikä koittaa. Yhdysvalloissa äänioikeus on kuitenkin vain optio. Sitä ei saa, jos ei ensin rekisteröidy äänestäjäksi. Rekisteröityessä pitää ilmoittaa puoluekanta. Tämän jälkeen saa ilmoittamaansa osoitteeseen vallien alla äänestysaineiston. Itse vaalipaikalla tämä aineisto näytetään ja samalla tarkistetaan siinä oleva vastaanottajan nimi ja osoite. Se, onko äänestäjä sama henkilö kuin se, joka äänestysaineistoa näyttää, jää arvattavaksi – henkilöllisyystodistusta ei äänestyksen yhteydessä esimerkiksi Kaliforniassa vaadita, tarkasti ottaen vaalivirkailija ei sitä saa edes epäilyttävimmissä tapauksissa kysyä.

Kaikkein suurin demokratiavaje vallitsee kuitenkin vaalisalaisuudessa. Sitä ei ole. Äänestäjäksi rekisteröitymisen yhteydessä äänioikeusoptionsa aktivoinut henkilö on ilmaisuut puoluekantansa. Kun äänestän 6.11., voin katsoa äänestyspaikalla kaikkien vapaasti luettavissa olevasta, puhelinluettelon kokoisesta asiakirjasta, ketkä naapureistani ja koko äänestysalueeni asukkaista ovat republikaaneja ja ketkä demokraatteja. Tietysti äänestäjä voi vaalin yhteydessä poiketa ilmoittamastaan puoluekannasta, mutta se ei kokonaisuutta muuta.

Puoluekannan ilmoittaminen rekisteröitymisen yhteydessä mahdollistaa osallistumisen PUOLUEEN ESIVAALEIHIN niissä osavaltioissa, joissa ei sallitaan kenen tahansa osallistua niihin.

Puoluekannan ilmoittamista ei koskaan vaadita, ja joissakin osavaltioissa (Washington, Michigan, Virginia, Minnesota, Wisconsin, Georgia) se ei ole mahdollistakaan.

.............. kirjoitti:

Ei puoluekantaa tarvitse välttämättä ilmoittaa, jos haluaa salaisuutensa säilyttää. Voi rekisteröityä myös independent voteriksi. Näillä puoluekantaisena rekisteröitymisillä pyritään tekemään vaalitulosten analyysi helpommaksi. Se onko rekisteröitynyt demokraatiksi, republikaaniksi vai itsenäiseksi ei vaikuta vaalisalaisuuteen millään tavalla.

Demokratia on paljon laajempaa ja monitasoisempaa kuin Suomessa, jossa riittää, että vääntää numeron pieneen lappuun. Amerikkalaisissa vaaleissa äänestetään presidentistä, senaattoreista, edustajainhuoneesta, kuvernööreistä, paikallisista hallintoelimistä, koululautakunnista, sheriffeistä ja erilaisista osavaltion tai paikallistason lakialoitteista, kuten näissä vaaleissa homoavioliitoista, marihuanasta ym.

Koko osallistuminen poliittiseen prosessiin on vaativampaa kuin Suomessa, ja hyvä niin.

Kaliforniassa oli leegio näitä aloitteita. Los Angelesin piirikunnassa meni läpi aloite,joka vaatii kondomin käytön pakollisiksi pornofilmien kuvauksissa.