Tulevien eläkepäivien unelmia

Olen kovan onnen mies, mutta nyt jo 60 vuotiaana elämä on seestynyt ja eläkepäivät näyttävät lupaavilta elämänkumppanini kanssa. Nyt suunitelmissa muutto Espanjan lämöpöön talaviksi ei vaivaa kolotus. Saa rouva uida meri vedessä ja minä maalaan tauluja rannallaa, varpaat sannassa. Tervetuloa lastenlapset, kaikki perheineen lapset myös. mummilaan ukkilaan kylään. Riittää leikkiä, riittää vilskettä. Toinen unelma on kunnostaa oma synnyin torppa. Pienihän se on ja niin, mutta sinne hienon kasvimaan kun laittaa Saisi omaa pottua syödä! Vaimo viherpeukalo, hän tietää nämä jutut. Saan haaveilla nyt, aiemmin ei ole itsestäänselvyys. Menin vaimoni kanssa hyvin nuoreen ja pian liitto meni kriisiin mutta lapset pitivät koossa. Sitten alkoi mennä paremmin ja olimme onnellisia, kun selvisimme meidän elämämme ruuhkavuosista. Viisi lasta kunnialla kasvatimme aikuisiksi ja kaikki hankkivat ammatin viakka ei tohtoreita ole eikä tarvitse olla. Vaimokin opiskeli vanhoilla päivillä, ammatin. Hän nuorena hoiti kodin, lapset, siinä oli hänen työnsä. Kauniin, nuoren vaimon nuorena miehenä sain. Itsellä työ oli se mikä vei mukanaan, lapset, vaimo jäivät työn jalkoihin. Oli perhe kriisissä mutta me selvisimme. Nyt on tärkeää ottaa aikaa takaisin omien lastenlasten kanssa. Leikkiä, lukea, kuunnella, viedä lasten huvituksiin sekä herkutella ravintolassa. On lainat maksettu ja kaksin ei vie niin paljon rahaa, on silloin kun lapsenlapset kylässä niin varaa herkutellakin. Olemme suunnitelleet myös lemmikkieläimen ottamista, aiemmin ei otettu kun aika meni minulla töissä ja vaimollakin opiskelujen jälkeen töissä. Kun lapset oli pieniä, niin olisi lemmikki jalkoihinjäänyt. Nyt haaveilemme keskikokoisesta koirasta, joka jaksaisi lenkkejä kuitenkin hyvin kiertää, kun liikunta on päivien ilo. Näillä mietteillä eläkepäiviä kohti.