(Tätäkö nämä ylivihreät todella haluaa?)
Talvivaara Press
Kaivosyhtiö Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä sanoo, että yhtiön harkitsema nikkelinjalostamo voidaan sijoittaa myös ulkomaille. Savon Sanomien haastattelema Perä väläyttää Lähi-itää mahdollisena sijoituspaikkana.
– Jos toimintaympäristö Suomessa menee mahdottomaksi, meidän pitää harkita, mihin muualle se investointi voitaisiin tehdä, Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä sanoo Savon Sanomille.
Talvivaara on harkinnut omaa nikkelijalostamoa Sotkamoon lähivuosina. Kyse olisi miljardiluokan investoinnista.
– Pikku hiljaa rupeaa ihmettelemään, halutaanko Suomeen investointeja vai halutaanko ne muualle. Aika moni yritys on investoinut muualle kuin Suomeen, Perä huomauttaa.
Talvivaara Press
Kaivosyhtiö Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä sanoo, että yhtiön harkitsema nikkelinjalostamo voidaan sijoittaa myös ulkomaille. Savon Sanomien haastattelema Perä väläyttää Lähi-itää mahdollisena sijoituspaikkana.
– Jos toimintaympäristö Suomessa menee mahdottomaksi, meidän pitää harkita, mihin muualle se investointi voitaisiin tehdä, Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä sanoo Savon Sanomille.
Talvivaara on harkinnut omaa nikkelijalostamoa Sotkamoon lähivuosina. Kyse olisi miljardiluokan investoinnista.
– Pikku hiljaa rupeaa ihmettelemään, halutaanko Suomeen investointeja vai halutaanko ne muualle. Aika moni yritys on investoinut muualle kuin Suomeen, Perä huomauttaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ympäristöoikeuden asiantuntijat pitävät Talvivaaraa varmana häviäjänä, jos mahdollisista päästöistä kärsineet lähtevät hakemaan korvauksia oikeudessa.
"Se on ankara vastuu, siltä ei pelasta mikään", sanoo ympäristöoikeuden professori Vesa Majamaa.
"Oma erikoisuutensa on se, että tämä oli jo kolmas kerta. Luulisi viranomaistenkin jo huolestuvan."
Tolosen mukaan laki on vahvasti kärsijän puolella, eikä näyttövaikeuksia ole. Hän myös muistuttaa, että Talvivaara on pörssiyhtiö, jota sitoo tiedonantovelvollisuus.
"He eivät voi silotella tätä, vaan pitää olla rehellisiä. Ulkomaiset sijoittajat seuraavat asiaa hyvin kiinnostuneina."
Samoilla linjoilla on ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä.
"Laki ei edes edellytä täyttä varmuutta vahingon aiheuttajasta, vaan pelkkä todennäköisyys riittää."
Hän kummastelee myös, miksi ely-keskus ei ole puuttunut riittävästi toimintaan.
"Pidän ongelmallisena sitä, että ely ei ole tehnyt hallintopakkopäätöstä, jossa uhkasakon uhalla velvoitetaan yritys noudattamaan lupaehtoja."
Muun muassa Pohjois-Savon kunnat tätä vaativat, mistä ely-keskus kieltäytyi. Asia on Vaasan hallinto-oikeudessa.
Suomi voi myös joutua Määtän mukaan valvonnan laiminlyöntien vuoksi EU-tuomioistuimeen, sillä asia on EU:n komission tutkinnassa.
"Ely-keskuksen mielestä se voi vapaasti harkita, hoitaako se valvontatehtävänsä tehokkaasti eri keinoja käyttäen vai ei. Mielestäni ely-keskus on ymmärtänyt valvovan viranomaisen velvoitteet väärin, eikä sen käsitys hallintopakkoon liittyvästä harkinnasta ole lainmukainen."
Kiinnostavimpana kysymyksenä hän pitää mahdollista ennallistamisvastuuta.
"Kyse on siitä, että esimerkiksi pilatut vesistöt pitäisi kunnostaa luonnontilaan. Se voi olla paljon kalliimpaa kuin korvaukset kalakannoille aiheutuneista vahingoista."
"Paha isku kun fiilis menee, mielikuva puhtaasta luonnosta ja kalavesistä", sanoo sotkamolainen matkailuyrittäjä Ahti Tolonen.
Hän hakee Talvivaaralta 500 000 euron korvauksia matkailutulojen menetyksistä. Vuokatin alueen kävijämäärät ovat kasvaneet, mutta Tolonen on kirjannut miinusta.
"Vuosia meillä käyneet saksalaiset eivät viime kesänä enää saapuneet. He seuraavat tarkkaan, mitä täällä tapahtuu", Tolonen harmittelee.
Metsähallituksen lisäksi 73 kiinteistönomistajaa, useat osakaskunnat ja kalastusalueet jättivät muistutuksen, jossa perätään korvauksia.
"Korvaushakemukset käsitellään Talvivaaran ympäristöluvan päivityksen yhteydessä keväällä. Ne voidaan ottaa myös erilliskäsittelyyn niiden paljouden vuoksi", ympäristöneuvos Sami Koivula Pohjois-Suomen avista sanoo.
Että ei saisi tehdä rahaa ympäristöä tuhoamalla? Miten joku voi vastustaa tällaista? Mikseivät ihmiset muuta muualle, jos Talvivaaran toiminta ei miellytä?
Ja tällaiset pekkaperät saavat vapaasti pakkolunastaa minkä tahansa paikan (viranomaisten ja hyväveli-verkoston suosiollisella avustuksella), minkä katsovat lyhyen tähtäimen rahantekoonsa soveltuvan. Kaivostoimintahan on Häkämiehen ja änkyräkepujen erityisessä suojeluksessas, joten Talvivaaran myrkkyliemet tuskin jäävät viimeisiksi ympäristöteoiksi tällä sektorilla.
Voi, kyllä nyt kaduttaa, jos näitä jätejärviä ei tulisikaan lisää!