07.11. 19:54
Entinen valtiosihteeri, tohtori Risto Volanen suomii blogissaan ankarasti maan hallitusta mädästä kriisijohtamisesta Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon hoitamisessa.
Volasen mukaan jokainen tavallinen uutisten seuraaja on jo pitkään nähnyt, etteivät paikallisen hallinnon voimat riitä Talvivaaran tilanteen hallitsemiseen.
Hän kirjoittaa, kuinka kaksi ministeriä ja kansliapäällikkö levittelevät käsiään, ja kertovat, että vastuu on muualla. Samaan aikaan muu hallitus ja pääministeri ovat ”tietenkin piilossa”.
-Kuinka monta joulumyrskyä tai Talvivaaraa tarvitaan, ennen kuin maan hallitus herää, ettei vastuuta voi ulkoistaa, hän kysyy.
Volasen mukaan kansalaisten turvallisuus vaatii, että valtion johto ottaa jälleen käyttöönsä perustuslain mukaisen ja tehokkaan Vanhasen I hallituksen kriisijohtamismallin - ja tarvittaessa tekee hallinnonaloittain sen edellyttämät esitykset tarvittavista säädöksistä.
Hän kertoo, kuinka Tsunamin 2004 jälkeen Vanhasen I hallitus kehitti maahan perustuslakiin ja ammatilliseen osaamiseen perustuvan siviilikriisien johtamisjärjestelmän. Siihen kuuluu tilannekuvatoiminta, johtokeskus sekä useita medioita käyttävä viestintäjärjestelmä.
-Ja ennen kaikkea siinä voidaan myös johdon tasoa nostaa joustavasti paikallisesta aina ylimpiin valtioelimiin.
Hallitus vaihtui talvella 2007, ja tapahtui muutos.
-Uudet kokoomusministerit antoivat tukensa sotilashallinnon ja poliisin kapinalle tätä nykyaikaista kriisijohtamismallia vastaan. KHO:n presidentin Pekka Hallbergin tukeman kapinan ytimenä oli jokaisen viranomaisen virkavallan panssaroiminen kaikissa tilanteissa, siis myös kriisitilanteissa, Volanen kuvaa.
Suomenmaa
Entinen valtiosihteeri, tohtori Risto Volanen suomii blogissaan ankarasti maan hallitusta mädästä kriisijohtamisesta Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon hoitamisessa.
Volasen mukaan jokainen tavallinen uutisten seuraaja on jo pitkään nähnyt, etteivät paikallisen hallinnon voimat riitä Talvivaaran tilanteen hallitsemiseen.
Hän kirjoittaa, kuinka kaksi ministeriä ja kansliapäällikkö levittelevät käsiään, ja kertovat, että vastuu on muualla. Samaan aikaan muu hallitus ja pääministeri ovat ”tietenkin piilossa”.
-Kuinka monta joulumyrskyä tai Talvivaaraa tarvitaan, ennen kuin maan hallitus herää, ettei vastuuta voi ulkoistaa, hän kysyy.
Volasen mukaan kansalaisten turvallisuus vaatii, että valtion johto ottaa jälleen käyttöönsä perustuslain mukaisen ja tehokkaan Vanhasen I hallituksen kriisijohtamismallin - ja tarvittaessa tekee hallinnonaloittain sen edellyttämät esitykset tarvittavista säädöksistä.
Hän kertoo, kuinka Tsunamin 2004 jälkeen Vanhasen I hallitus kehitti maahan perustuslakiin ja ammatilliseen osaamiseen perustuvan siviilikriisien johtamisjärjestelmän. Siihen kuuluu tilannekuvatoiminta, johtokeskus sekä useita medioita käyttävä viestintäjärjestelmä.
-Ja ennen kaikkea siinä voidaan myös johdon tasoa nostaa joustavasti paikallisesta aina ylimpiin valtioelimiin.
Hallitus vaihtui talvella 2007, ja tapahtui muutos.
-Uudet kokoomusministerit antoivat tukensa sotilashallinnon ja poliisin kapinalle tätä nykyaikaista kriisijohtamismallia vastaan. KHO:n presidentin Pekka Hallbergin tukeman kapinan ytimenä oli jokaisen viranomaisen virkavallan panssaroiminen kaikissa tilanteissa, siis myös kriisitilanteissa, Volanen kuvaa.
Suomenmaa
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kumma juttu että oppositiopuolueista Keskusta toimii aina ensimmäisenä kun Persut jää vielä lähtökuoppiin.
Lehtomäki puolustaa valvovien viranomaisten toimia
07.11. 06:00
Kansanedustaja Paula Lehtomäen mielestä Talvivaaran kaivoksen ympäristöasioita valvovalta ely-keskukselta ei ole puuttunut osaamista tai resursseja. Kuva: Antti Vierola
Kansanedustaja Paula Lehtomäki (kesk.) pitää Talvivaaran kaivoksen jätevesialtaan vuotoa todella valitettavana. Hänen mielestään on ensisijaisen tärkeää, että jätevesiallas on pitävä.
Lehtomäki ei silti näe syytä epäillä viranomaisten kykyjä ja osaamista kaivoksen ympäristöongelmien hoitamisessa.
Talvivaaran ympäristöasioita valvovan Kainuun ely-keskuksen toimintaa on julkisuudessa usein moitittu puutteellisuudesta ja osaamattomuudesta.
Lehtomäellä ei sellaisesta ole tietoja.
– Kun itse olen elyn kertomuksia kuunnellut, valvova viranomainen ei ole itse koskaan sanonut, että resursseissa olisi puutoksia.
– Ei voida myöskään sanoa, etteikö Talvivaaran ongelmiin olisi puututtu. Toimenpiteitä on tehty, huomautuksia ja kehotuksia on annettu vaikka kuinka paljon, Lehtomäki sanoo.
Entinen ympäristöministeri haluaa muistuttaa, että viranomaiset pyrkivät aina korjaamaan ilmenneitä ongelmia yhdessä elinkeinotoimijan kanssa. Näin on tehty myös Talvivaaran suhteen.
– Ei toimijoille voida heti laittaa lappua luukulle, vaan asioiden kuntoon saattaminen vaatii usein aikaa.
Lehtomäki huomauttaa, ettei nykyinen ympäristöministeri Ville Niinistökään (vihr.) antanut isoja moitteita tarkastaessaan Talvivaaran valvontatoimenpiteitä.
– Viranomaisten osaamista on toki aina tarvetta kehittää, mutta silti ei ole perusteltua ajatella, että Kainuun ely-keskuksesta olisi puuttunut osaamista, Lehtomäki sanoo.
Viranomaiset ovat saaneet arvostelua myös Talvivaaran kaivoksen ympäristölupamenettelyn (yva) hoitamisesta.
Lehtomäki ei usko syytteitä sormien läpi katsomisesta.
– Vaikka asioita kuinka tehdään parhaalla mahdollisella tavalla, kaikkia vaikutuksia ei aina voida arvioida ennakkoon, se on täysin inhimillistä, hän sanoo.
Lehtomäki myös haluaa korjata yleisen mielikuvan, että hän olisi ollut yvan aikoihin ympäristöministerinä.
– Yva on tehty ennen minun ympäristöministerin kauttani ja ympäristölupa myönnettiin kaivokselle minun ollessa vielä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.
– Toiseksi, ministerillä ei ole edes mitään tekemistä yksittäisen yvan kanssa. Ne hoidetaan itsenäisesti ely-keskuksissa, ei ministeriössä, Lehtomäki selventää.
Talvivaaran toistuvia ympäristöongelmia Lehtomäki pitää hyvin valitettavina ja harmittavina.
Ne on hänen mukaansa saatava kuntoon, muuta vaihtoehtoa kaivosyhtiöllä ei ole.
– Teknologisesti siihen on välineet ja systeemit olemassa, joten Talvivaara kykenee kyllä hoitamaan ongelmansa, hän sanoo.
Yhtiöltä Lehtomäki toivoo parempaa tiedotusta. Se kuuluu hänen mukaansa elinkeinotoimijan vastuuseen.
– Kaivosteollisuus elää Suomessa hyvin vaikeassa tiedotusympäristössä, jossa pienikin rasahdus näkyy tiedotusvälineissä valtavana pommina.
– Hankalien asioiden kanssa on silti helpompi elää, jos niistä puhuu avoimesti, kansanedustaja pohtii.
Paljon puhuttua uraanin talteenottoa Lehtomäki pitää erittäin järkevänä.
– Uraania tulee maaperästä joka tapauksessa, joten on parempi hyödyntää se kuin synnyttää iso uraanijätekasa. Se on kestävän kehityksen kannalta erityisen hyvä ratkaisu.
Samuli Vänttilä
Suomenmaa
" Uraania tulee maaperästä joka tapauksessa, joten on parempi hyödyntää se kuin synnyttää iso uraanijätekasa. Se on kestävän kehityksen kannalta erityisen hyvä ratkaisu."
On varmaan erityisen hyvä ratkaisu liuottaa uraani ensin jätelampeen ja juoksuttaa sitten koko ihanuus säteilemään mökkijärville. Sehän se vasta onkin kestävää kehitystä parhaimmillaan!
Ja tämä nainen on ollut joskus jopa ympäristöministeri...
Vielä kun keräisivät maksun tästä kalliista malmista.
Onko Ville Niinistö nainen?