Jos ottaa lainaa tai pikavipin esimerkiksi tilapäisen mielenhäiriön tai vastaavan alaisena, voidaanko velka "peruuttaa" jollakin lain konstilla?
Esimerkiksi jos alaikäinen lapsi pelaa kännykällä tai nettikasinolla niin tiedän, että lapsi ei ole maksuvelvollinen, eikä kyllä saa rahojakaan vaikka voittaisi.
Kuinka on asian laita esimerkiksi seuraavissa tilanteissa?
A) Aikuinen on humalassa ja ottaa pikavipin. Hän kärsii delirium tremensistä alkoholin takia, joka luetaan psykoosiksi. Ei muista lainanneensa rahaa.
B) Sama tilanne, mutta sairautena on vakava masennus tai sekavuus huumeiden takia. Ei muista tapahtumaa. Tili on suljettu 6kk sitten pankinvaihdon takia, tietoja ei ole saatavissa pankista enää, nyt tili eri pankissa missä ei outoja tapahtumia.
C) Vieras alaikäinen lainaa täysi-ikäisen puhelimella pikavipin aikuisen tietämättä omalle tililleen ja laittaa rahat käteisenä aikuisen taskuun tämän tietämättä. Aikuinen käyttää rahat, alaikäinen ei voi olla maksuvelvollinen. Oletetaan, että alaikäisellä ei ole huoltajia, hän on orpo.
D) Aikuinen astuu vieraan aikuisen kännykän päälle, jossa on juuri syötetty pikavipin ottoon tarkoitettu tekstiviesti, mutta viestissä on vahingossa tämän päälleastujan tilinumero. Päälleastuja käyttää rahat normaalisti. Puhelimen omistaja saa laskun, joutuuko hän maksamaan?
Esimerkiksi jos alaikäinen lapsi pelaa kännykällä tai nettikasinolla niin tiedän, että lapsi ei ole maksuvelvollinen, eikä kyllä saa rahojakaan vaikka voittaisi.
Kuinka on asian laita esimerkiksi seuraavissa tilanteissa?
A) Aikuinen on humalassa ja ottaa pikavipin. Hän kärsii delirium tremensistä alkoholin takia, joka luetaan psykoosiksi. Ei muista lainanneensa rahaa.
B) Sama tilanne, mutta sairautena on vakava masennus tai sekavuus huumeiden takia. Ei muista tapahtumaa. Tili on suljettu 6kk sitten pankinvaihdon takia, tietoja ei ole saatavissa pankista enää, nyt tili eri pankissa missä ei outoja tapahtumia.
C) Vieras alaikäinen lainaa täysi-ikäisen puhelimella pikavipin aikuisen tietämättä omalle tililleen ja laittaa rahat käteisenä aikuisen taskuun tämän tietämättä. Aikuinen käyttää rahat, alaikäinen ei voi olla maksuvelvollinen. Oletetaan, että alaikäisellä ei ole huoltajia, hän on orpo.
D) Aikuinen astuu vieraan aikuisen kännykän päälle, jossa on juuri syötetty pikavipin ottoon tarkoitettu tekstiviesti, mutta viestissä on vahingossa tämän päälleastujan tilinumero. Päälleastuja käyttää rahat normaalisti. Puhelimen omistaja saa laskun, joutuuko hän maksamaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
A) Kärsii humalatyhmyydet ja maksaa velat selvänä päivänä pois; B) Muisti palaa laskun tullessa ja maksaa laskun pois; C) Täysi-ikäinen vastaa puhelinliittymänsä käytöstä. Toki kannattaa tehdä tuossa tilanteessa rikosilmoitus petoksesta ja saada siten vastuu kontoltaan pois; D) Siinäpä miettimistä.
Onko mielestäsi mahdollista kehittää sellaista tilannetta, että rahaa saisi ns. ilmaiseksi eli lainattua ilman takaisinmaksuvelvollisuutta, jonkin lakipykälän tai tilanteen nojalla?
Tai mitä mieltä olet tästä:
A perustaa yrityksen, johon palkkaa henkilön B. A maksaa B:lle palkkaa kuussa 6000 euroa. B liittyy heti työttömyyskassaan ja A irtisanoo B:n 9 kuukauden kuluttua.
B hakee ja hänelle myönnetään ansiosidonnaista päivärahaa. Todellisuudessa B:n saama palkka on ollut "lumepalkkaa", eli A on vain siirtänyt B:lle rahaa tilille ja A on saanut rahat samantien takaisin B:ltä käteisenä.
Nyt B saa ansiosidonnaista päivärahaa noin vuoden, joka määräytyy tulojen mukaan. B maksaa A:lle prosenttiosuuden päivärahoistaan palkkioksi.
Ansiosidonnaisen päivärahan päätyttyä osat vaihtuvat ja perustetaan uusi yritys, tällä kertaa B on palkkaaja ja A työntekijä.
Jatkuu ja jatkuu.
..milläs tuo B on elänyt sen 9kk kun on saanut siltä ajalta vain lumepalkkaa ??
Pyhällä hengelläkö ?
Lisäksi pitäisi kai sitä verojakin maksaa jne... Et tainut ihan loppuun ajatella.
Ei jatku kovin kauan, sillä verot ja sosiaalimaksut vievät joka kierroksella noin puolet palkkasummasta. A:n ja B.n muodostamaan systeemiin tulee ulkopuolelta rahaa vain yhden päivärahan verran eikä siitä riitä kaikille, kun elääkin pitäisi.
Kun kyse on ns. kuluttajaluotosta (= luotonantaja on elinkeinonharjoittaja ja luoton ottaja yksityishenkilö), luottosopimuksen saa 14 päivän määräajassa peruuttaa ilman erityistä syytä ja ihan syyntakeisenakin.Tarkemmat säännökset löytyvät kululuttajansuojalain 7 luvun 20 §:stä. Ja jos peruuttamisaika ehtii umpeutua, luotosta pääsee eroon maksamalla sen ennenaikaisesti takaisin. Siitä ovat säännökset samaisen luvun 27 §:ssä. Kummassakin tapauksessa pitää kylläkin maksaa sopimuksen mukainen korko siltä ajalta, jona luoton määrä on ollut velallisen käytettävissä ja ennenaikaisen takaisinmaksun tilanteessa laissa tarkemmin säädetty osa muistakin luottokustannuksista.
Tapauksissa C ja D on sittten kyse siitä, että muu kuin varsinainen luoton hakija on saanut ja käyttänyt rahat. Rahat saaneen ja käyttäneen henkilön on ne maksettava takaisin. Juridinen termi tälle asialle on perusteettoman edun palautus. Eikä siinä auta selittää, ettei huomannut tai tiennyt, että ylimääräistä rahaa oli tullut taskuun tai tilille.
Ja "Jatkopohdiskelijalle": Työttömyyskorvausesimerkissäsi on kyse aika yksiselitteisesti petoksesta. Pykäliä löytyy rikoslain 36 luvusta.
Kaikista helpon tapa saada miljoona puhtaana käteen on vetää käteen!