"Stalin oli jo niin itsevarma, että valitsi koston sijaan käytännöllisyyden. Eikä aikonut murskata Suomea kokonaan. Se vaatisi voimia joita tarvittiin muualla. Hän halusi panna suomalaiset kuriin ja ottaa takaisin alueet jotka Suomelta oli vallattu v.-40. Kuten hän oli toivonut, nämä toimenpiteet käänsivät Hitlerin katseet pois Valko-Venäjältä"
Näin kirjoittaa Antony Beevor kirjassaan Toinen maailmansota. s.680.
Suomessa osa tutkijoista tai tutkijoina itseään pitävinä kirjoittaa toisenlaista historiaa.
Näin kirjoittaa Antony Beevor kirjassaan Toinen maailmansota. s.680.
Suomessa osa tutkijoista tai tutkijoina itseään pitävinä kirjoittaa toisenlaista historiaa.
Vastaukset 48
Vanhimmat
Beevor on viisas mies, juuri noin se meni. Stalinin tavoitteena oli pakottaa Suomi rauhaan, palauttaa suomalaisten valtaamat alueet Neuvostoliittoon, pakottaa Suomi Saksaa vastaan sotaan, saada mittavat sotakorvaukset. Lisäksi Stalin tahtoi varmistaa että Suomeen tulee ystävällismielinen hallitus, sellainen hallitus joka ei suunnittelisi enää hyökkäystä Neuvostoliittoon. Näissä kaikissa tavoitteissa hän onnistui erinomaisesti.
Stalinin tavoitteena oli Suomen ehdoton antautuminen ja mahdollinen miehitys. Siitä on selkeät asiakirjat todisteina eli Stavkan käskyt ja Voroshilovin työryhmän suunnitelma.
Suunnitelma muuttui heinäkuun puolivälissä, kun Suomen armeijaa ei tuhottukaan, eikä maa antautunut.
Sen jälkeen Beevorin kuvaus pitää suunnilleen paikkansa.
#Kuten hän oli toivonut, nämä toimenpiteet käänsivät Hitlerin katseet pois Valko-Venäjältä"#
Näinhän ei tapahtunut. Saksa vain oli niin heikko, etteio se kyennyt vastaamaan operaatio Bahgrationiin. Lisäksi Saksa odoti hyökkäystä lähinnä Ukrainan suunnalla.Huomio oli ehkä siellä ja lännessä maihinnousun ( 6.6. 44) torjunnassa, ei Suomessa.
Beevorin luettelemat tavoitteethan oli julkistettu NL:n rauhanehdoissa jo huhtikuussa.
Jos joku todella väittää, että armeija mikä marssi berliiniin, ei pystynyt miehittämään suomea, niin ihmettelen suuresti.
"Neuvostoloiiton suurhyökkäyksen tavotteena ei voinut olla Suomen valloittaminen"
Näin Jokisipilä väitöskirjassaan aseveljiä vai liittolaisia. s,281
Antautumisvaatimukseen jätettiin vastaamasta, eikä sen vuoksi koskaan saada tietää oliko se todellisuudessa ehdoton antautumis vaatimus. Ryti ja Tanner olisivat halunneet vastata. Muut tulkitsivat sen ehdottomaksi antautumis vaatimukseksi.
Lokakuussa 2008 Helsingin Sanomat teki kyselyn suomalaisten historian professoreiden keskuudessa. Vastanneista 28 professorista 16 (57 %) mukaan Suomi ei käynyt jatkosodassa erillissotaa vaan oli natsi-Saksan liittolainen. Kuusi (21 %) professoreista oli erillissodan kannalla, ja kuusi ei antanut suoraa vastausta.
Olisi kiva tietää mitä mieltä professorit olisivat siitä. Oliko Stalinin tarkoitus miehittää maa vai ei.
Onko joku jossain tuollaista väittänyt? Siis muu kuin sinä?
"Jos joku todella väittää, että armeija mikä marssi berliiniin, ei pystynyt miehittämään suomea, niin ihmettelen suuresti."
Suomen suunnasta ei Berliiniin marssinut kuin ehkä joku yksittäinen soturi. Tänne varatut joukot eivät pystyneet täyttämään annettua tehtävää kesällä -44. Olisiko ne pystyneet siihen myöhemmin, onkin sitten toinen asia.
Nyt hyökkäysjoukkoja irroitettiin täältä lähinnä Baltiaan ja joitain yksikköjä Valko-Venäjälle. Ne eivät edenneet Berliiniin, vaikka sellainen myytti on ahkerassa viljelyksessä. Berliinin vallanneet joukot olivat jo kesällä -44 omissa rintamissaan ja taistelivat Bagrationissa.
Stalinin prioriteetti oli muuttaa suomen silloinen hallinto neuvostomyönteiseksi. Miten tämä toteutettaisiin, siihen oli eri variaatioita. Ensin kokeiltiin neuvotteluissa '38-'39 josko suomi saataisiin sitäkautta neuvostomyönteiseksi. Ei onnistunut. Sitten kokeiltiin sotilasoperaatiota (talvisota), ajatus oli että maahan marssivat neuvostojoukot otetaan hurraten vastaan suomen työläisten puolesta ja maahan laitetaan O-V Kuusisen johtama hallinto, joka takuulla on neuvostomyönteinen. Tämäkään ei onnistunut. Välirauhan aikana herrat Stalin ja Molotov pähkäilivät että mitäs nyt tehdään suomen suhteen? Vaikka antoivat karjalan kannaksen, niin maassa on edelleen epämieluisa hallinto ja maa ei ole NL:n kontrollissa. Sodan sytyttyä kesäkuussa 1941 kävi niinkuin oli pelätty: Suomi antoi alueensa myös Saksan armeijan käyttöön. Koitti vihdoin kesäkuu 1944: NL oli sotilaallisen voimansa lakipisteessä, oli aika vihdoinkin ratkaista "Suomen ongelma" lopullisesti. Tehtäväksi asetettiin luoda niin vahva sotilaallinen paine suomea kohtaan, että se irrottautuu sodasta, kääntyy Saksaa vastaan ja muodostaa jatkossa hallinnon jonka keskeisin prioriteetti on pitää hyvät ja ystävälliset suhteet NL:n. Kuten hyvin tiedetään, Paasikiven-Kekkosen linja toimi hyvin ja ehkäisi omaltaosaltaan suomen miehityksen. Lisäksi sodan jälkeen suomen tekemä täysi suunnanmuutos suhteessa NL:n oli edullinen myös Neuvostoliitolle, koska sen ei tarvinnut sitouttaa voimavarojaan suomen miehitykseen. Loppujenlopuksi NL sai suomen kontrolliinsa niinkuin oli jo v.1938 toivonut ja Suomi "oppi" elämään sovussa suuren kommunistisen naapurinsa kanssa-kunhan oli ensin parikertaa hakannut päätään siihen kuuluisaan Karjalan mäntyyn!
""Suomen suunnasta ei Berliiniin marssinut kuin ehkä joku yksittäinen soturi. ""
Kyllä nimenomaan todella monta neuvostoliiton armeijan divisioonaa lähti loppukesästä 1944 ihan samantien kohti Berliiniä kun tilanne Suomen rintamalla oli muuttunut neuvostoliitolle suotuisaksi ja voitolliseksi.
"Beevor on viisas mies, juuri noin se meni. "
Vanha pankkirosvo toimi ammattirikollisen tavoin, Berliinin suunnalla oli enemmän ryöstettävää.
hyökättiin vasta tammikuusa -45 ja lopullinen rynnäkkö huhtikuussa. Kesällä -44 tavoitteet olivat vielä kaukana Berliinistä. Sinne tietysti tähdättiin, se vaadittiin aikanaan kuluvaksi NL:n miehitysalueeseen.
Kun anglot nousivat Normandiassa maihin merkitsi se kilpajuoksun alkua itä-Eurooppaan ja Berliiniin. Ei Stalinilla ollut mitään järkevää syytä sotkeutua kuukausikaupalla Suomea valtaamaan kun strategiset tavoitteet olivat aivan muualla.
Suomalaisten tuntuu olevan mahdoton hyväksyä sitä että Suomi ei ole maailman napa, Stalin ja hänen seuraajansa eivät yötä päivää miettineet miten Suomen saisi vallattua.
Kyllä se näin meni. Etenkin tuohon kohtaan on helppo yhtyä:
"Kun anglot nousivat Normandiassa maihin merkitsi se kilpajuoksun alkua itä-Eurooppaan ja Berliiniin. Ei Stalinilla ollut mitään järkevää syytä sotkeutua kuukausikaupalla Suomea valtaamaan kun strategiset tavoitteet olivat aivan muualla."
--Varmasti talvisodan kokemukset olivat vielä varsin tuoreessa muistissa tällä kansojen itsemääräämisoikeuksien esitaistelijalla Taalinillakin. Toki suomalaisten antautuminenkin , vaikkapa ehdottomanakin , olisi toki kelvannut mikäli sellainen toteutuisi näillä rajoitetuillakin resursseilla mitkä olivat varatut valkorosvojen varalle.
Eräillä, ja voinen sanoa että monellakin suomalaisella on sellainen käsitys, että NL halusi ehdottomasti miehittää Suomen, mutta kiitos suomen uljaiden ja urheiden sotilaiden (siis yksi suomalainen sotilas vastasi ainakin kymmentä ryssää) tästä hankkeesta ei tullut mitään! Kesän '44 taisteluissa siis venakot saivat itseasiassa turpaansa, kun eivät onnistuneet tunkeutumaan suomen sisämaahan.
"Haa! Luikkivat häntä koipien välissä sitten kohti Berliiniä! Kyllä tämä siis oli suuri torjuntavoitto! Siinä taas nähtiin, että kyllä suomisolttu pysäyttää vaikka itte pirun jos niin on. Olise vaan hyvä kun eivät enää uudestaan hyökänneet, vaikka oishanme ne voitettu sittenkin, viimeistään Helsingin savuavilla raunioilla, perkele!"
Eräille tämä on faktaa, joillekin sarkasmia.
Kesällä 1944 neuvostojoukkoa oli aivan liian vähän koko Suomen tai edes etelä-Suomen valloittamiseksi. Suomea vastaan hyökkäsi alle puoli miljoonaa miestä, Suomella oli aseissa puoli miljoonaa äijää, lisäksi Lapissa parisataa tuhatta saksalaista. Suomen valloittaminen käytettävissä olevilla resursseilla oli täysin mahdotonta. Joukkoja olisi pitänyt olla satoja tuhansia enemmän ja silti sota olisi jatkunut pitkälle syksyyn. Ei Stalinilla ollut tälläiseen aikaan, Baltian maat, itä-Eurooppa ja Berliini, ne kiinnostivat, ei syrjäinen Suomi.
ole kenellekään ja sarkasmikin aukeaa vain harvoille.
Beevorilta on jäänyt jotain huomaamatta. Stalinin tarkoituksena tuskin oli saada saksalaisia joukoja Suomeen, kun ottaa huomioon Molotovin jo maaliskuussa Suomelle esitämä vaatimus saksalaisten karkoitamisesta maasta. Siinä valossa saksalaisten lisäjoukojen houkuteleminen Leningradin läheisyyteen ei tunnu johdonmukaiselta.
Sitä en tiedä, johtuisiko Beevorin kirjoitelu neuvostomyönteisestä asenteesta.
näkee natsit paljon kommunisteja pahempina.
"Sitä en tiedä, johtuisiko Beevorin kirjoitelu neuvostomyönteisestä asenteesta. "
MIkään erityisen tarkka analyytikko ei Beevor ole. Hän on historian popularisoija ja katsoo asioita hyvin brittiläisittäin. Beevorin lähdekritiikkiä ei juuri ole kehuttu.
Ei mitään Karjala- asiaa!
En tiedä muuta kuin Jukka Kemppainen joka on sitä mieltä, että kovin on tietämättömälle lukijalle tehty. Kehuu kuitenkin asioiden paikkansa pitävyydestä. Itse olen täysin ulkona ja sen vuoksi kaikki on uutta. Monen mielestä se sopii jopa hakuteokseksi.
Voisitko laittaa linkin kuka ja miksi se on epätarkka, hyvin brittiläinen ja lähdekritiikkiä huono. Vähän esimerkkejä kiitos?
mutta luin kirjastossa viimeisen Sotilasaikauslehden ja Sampo Ahton kritiikin.Hän haukkuu Beevorin nimenomaan heikon lähdeaineiston ja brittinäkemyksen perusteella. Kyllä se lehti varmaan muistakin kirjastoista löytyy.Kai se on netissäkin.
Jukka Kemppinen on niitä kaikkitietäviä, jotka eivät tiedä oikein mistään.
Minusta Beevorin teksti on sujuvaa ja helppolukuista.Kyllä siitä mielenkiintoisia näkemyksiä löytyi. Erityisesti hän löylyttää suuria johtajia sekä poliitikkoja että sotilaita ja esittää suorastaan myrkyllisiä kommentteja mm Churchillistä.
Miten sellainen käsitys, että saksalaisten joukojen siirto Virosta Suomeen vastasi puna-armeijan pyrkimystä kiinitää saksalaisten huomio muualle päärintamasta, vastaa brittilaista näkemystä?
saksalaisten voimat ja niiden ryhmityksen sekä toimi sen mukaan. Maihinnousu ja Italian rintama sitoi Saksan vähät reservit länteen. Tie oli auki Bagrationin massoille.
Suomi oli sivusuunta, joka ehdittäisiin hoitaa.
"saksalaisten voimat ja niiden ryhmityksen sekä toimi sen mukaan. Maihinnousu ja Italian rintama sitoi Saksan vähät reservit länteen. Tie oli auki Bagrationin massoille."
Bagrationin suurimman menestyksen varmisti itse Hitler vaatimalla, etteivät saarroksiin joutuvat joukot saaneet murtautua ulos vaan niiden piti muodostaa 'linnoituksia'. Näin joutuivat sadat tuhannet sotilaat osittain tarpeettomasti saarroksiin. Puna-armeija ei kärsinyt polttoainepulasta ja tuhannet jenkki-Studebakerit saivat sen erittäin liikkuvaksi. Samaan aikaan saksalaisten oma liikkuvuus oli sortunut hevosvankkuritasolle.
"Suomi oli sivusuunta, joka ehdittäisiin hoitaa."
Stalinilla oli Tali-Ihantalan jälkeen kolme mahdollisuutta:
1. Tuoda muualta lisää kaartin iskudivisioonia eli joukkoja, joita kaivattiin Berliinin suuntaan
2. Odottaa vaikkapa kesään 1945 ja hoitaa homma silloin vapautuvilla joukoilla
3. Tyytyä saavutettuun tasoon ja solmia aselepo, jolloin nämäkin joukot vapautuisivat.
Onneksemme hän valitsi viimeisen vaihtoehdon ja tämän valossa on turha esittää, ettei sitä kiirettä ollut.
"Ainakin Beevor näkee natsit paljon kommunisteja pahempina."
Riippuu siitä miltä kannalta asiasta puhutaan. Jo aiemmalla Suomen käynnillään Beevor totesi, että jos Suomen puolustus olisi kesällä 1944 luhistunut ja maa olisi miehitetty niin täälläkin olisi nähty samanlaiset Puna-armeijan raiskausorgiat, mitä tapahtui Unkarissa, Puolassa ja ennen kaikkea Itä-Preussissa ja Berliinissä. Esim. saksalaisia naisia raiskattiin yli 2 miljoonaa kappaletta.
Tässä keskustelussa sekoitetaan asiat. Ei kukaan väitä että Suomi ei olisi taistellut ja sitä myötä ansainnut itsenäisyyden. Kansa joka taistelee näin urheasti ansaitsee itsenäisyyden. Näin Stalin sodan jälkeen.
Voi ollakin. Harvoin kuitenkaan käsitellään sitä, että MITÄ KAIKKEA olisi oikeasti tapahtunut, jos puolustus olisi luhistunut kesällä 1944. Saa kai sillekin ajatuksen uhrata?
Suunnitelmat oli selvät. Miljoona ihmistä ammutaan, maa kansoitetaan puoliksi itäslaaveilla ja luonnonvarat ryöstetään armottomasti.
Saat aina jossitella jos niin haluat tehdä etkä muuhun pysty.
Mutta minä en ainakaan ikinä kovin mielelläni arvaile ja spekuloi minkäänlaisilla asioilla.
mutta jos Suomi ei suuskuussa pitämässä eduskunnan salaisessa kokouksessa olisi äänestänyt sodan lopettamisen puolesta MITÄ KAIKKEA olisi oikeasti tapahtunut.
Kyllä ne tajusi rajallisuutensa.
No se on sitten meidän eromme. Mielestäni on varsin mielenkiintoista miettiä myös vaihtoehtoisia historiankulkuja. Sinun ei ole toki tarvis osallistua:-)
Jos siis Suomi olisi päättänyt jatkaa taisteluja syksyllä 1944? Huono vaihtoehto Suomelle. Koska NL:lla oli kiire Berliiniin, niin varmaankin tilanne olisi suomenvastaisilla rintamilla betonoitu asemasotavaiheeseen. Mahdollisesti ja jopa todennäköisesti olisi aloitettu suuret lentopommitukset suomen kaupunkeihin, jotta enemmät taisteluhöyryt olisi suomalaisilta pehmitetty. Mikäli suomalaisilla olisi ollut taisteluhenkeä vielä Berliinin operaation jälkeen, NL olisi keskittänyt suuret hyökkäysvoimat suomenvastaiselle rintamalle. Kenties ennen hyökkäystä olisi annettu viimeinen ultimaatumi aseidenlaskemisesta suomalaisille. Mikäli NL olisi lähtenyt hyökkäykseen jokainen nyt arvaa että siinä olisi käynyt suomelle huonommin kuin pahasti vrt. Saksan kohtalo. Onneksi suomessa oli kuitenkin järkimiehet vallankahvassa syksyllä 1944!
Nythän sinä myönnät täysin itse sen faktan että olet vain pelkkä onneton arvailija ja spekuloija ilman minkäänlaisia todellisä näyttöjä yhtään mistään.DDDDDDDDDDDD
"Mikäli NL olisi lähtenyt hyökkäykseen jokainen nyt arvaa että siinä olisi käynyt suomelle huonommin kuin pahasti vrt. Saksan kohtalo."
Hehe. Ja voittaako meidän olisi pitänyt? Eikö se ole vähän liian suuri odotus, kun voimasuhteet olivat 3,5 vs yli 200 miljoonaa?
"Onneksi suomessa oli kuitenkin järkimiehet vallankahvassa syksyllä 1944! "
Ei kai se meistä ollut kiinni? Onneksi oli Tali-Ihantala JA Joosepilla niin kova kiire Berliiniin:-D
En toki. Sen sijaan myönnän sen faktan, että jatkat onnetonta tapaasi tarjota omaa mielipidettäsi minun esittämäkseni. Koeta edetä kirjaimesta D kirjaimeen E niin ei näytä noin hölmöltä:-)
Se oli nimenomaan meistä kiinni. Ei olisi nekään nasu sonnat päässeet elävänä kotiin Norjasta, mikäli me täällä sotaa oltaisi jatkettu.
Vähän hämärä ajatelma? Toki me 4.9.1944 välirauhaan suostuimme. Ja miten meidän tilanteemme liittyi Norjan saksalaisiin? Ei ne saksalaisjoukot sodan loputtua mihinkään vieraalle maalle asumaan jääneet?
Minkäs sinä nyt itse sille mahdat että näytät hölmöltä.DDDDDDDDDDDD
"näkee natsit paljon kommunisteja pahempina."
Jokainen historiaa lukenut on samaa mieltä. Stalin ei kaasuttanut naisia, lapsia, vanhuksia, ei teettänyt epäinhimillisiä ihmiskokeita jne. Vain täydellinen typerys pitää kommunisteja pahempina tai edes yhtä pahoina kuin natsit.
Voi-voi saksalaisia, että oikein pari miljoonaa naista raiskattiin. Kerro kuinka monta siviiliä saksalaiset murhasivat Neuvostoliitossa, sen jälkeen voidaan jatkaa keskustelua saksalaisten "kärsimyksistä".
Voi-voi saksalaisia, että oikein pari miljoonaa naista raiskattiin. Kerro kuinka monta siviiliä saksalaiset murhasivat Neuvostoliitossa, sen jälkeen voidaan jatkaa keskustelua saksalaisten "kärsimyksistä".
"näkee natsit paljon kommunisteja pahempina."
Jokainen historiaa lukenut on samaa mieltä. Stalin ei kaasuttanut naisia, lapsia, vanhuksia, ei teettänyt epäinhimillisiä ihmiskokeita jne. Vain täydellinen typerys pitää kommunisteja pahempina tai edes yhtä pahoina kuin natsit.
Varmaan pitäisi koko maailman pyytää anteeksi Saksalaisilta. Raiskauksia,pommituksia ja muuta hirvityksiä.
"Jokainen historiaa lukenut on samaa mieltä. Stalin ei kaasuttanut naisia, lapsia, vanhuksia, ei teettänyt epäinhimillisiä ihmiskokeita jne. "
Muutama miljoona vain kuoli karkoituksisa ja summittaiissa vainoissa sekä 27 miljoonaa Hitlerin kanssa liitossa aloitetussa sodassa.
Eihän kommunismissa mitään pahuutta ollut, eihän?
Sinulleko näytän? Se ei minua huoleta tipan vertaa. Tavallisista lukijoista ehkä välitän, mutta posetiivarin apulaisista en.
Neuvostoliitto menetti sodassa (arvio vaihtelee) min. 27 miljoonaa kansalaistaan saksalaisten sotatoimien takia. Luku kuitenkin kalpenee sen rinnalla, mitä he menettivät Stalinin vainoissa ja puhdistuksissa. Saksalaiset olivat sodassa kaukana pyhimyksistä, mutta kohtasivat sodassa yhtä pahan ja väkivaltaisen diktatuurin, kuin mitä itse oli.
"Jokainen historiaa lukenut on samaa mieltä. Stalin ei kaasuttanut naisia, lapsia, vanhuksia, ei teettänyt epäinhimillisiä ihmiskokeita jne. Vain täydellinen typerys pitää kommunisteja pahempina tai edes yhtä pahoina kuin natsit."
Eli välineet poikkesivat? Hän siirsi sen sijaan kulakeiksi katsomiaan perheineen Siperiaan, jolloin useimmat heistä menehtyivät. Ei toki nopeasti kuin kaasulla sillä paleltuminen ja nälkä olivat hitaampia. Ukrainassa kuoli 20/30-luvuilla useita miljoonia ihmisiä hallinnon aiheuttamaan ravintopulaan. Turha Joosepin metodeja on vähätellä. Suomalaisia(kin) menehtyi 0-luvulla Itä-Karjalan vainoissa yli 10.000.
"Varmaan pitäisi koko maailman pyytää anteeksi Saksalaisilta. Raiskauksia,pommituksia ja muuta hirvityksiä."
Ei pyytää anteeksi vaaan tiedostaa myös nekin. Kaikki raakuudet ovat tuomittavia. Ei yksi oikeuta toista.
Neuvostoliitto menetti sodassa (arvio vaihtelee) min. 27 miljoonaa kansalaistaan saksalaisten sotatoimien takia. Luku kuitenkin kalpenee sen rinnalla, mitä he menettivät Stalinin vainoissa ja puhdistuksissa. Saksalaiset olivat sodassa kaukana pyhimyksistä, mutta kohtasivat sodassa yhtä pahan ja väkivaltaisen diktatuurin, kuin mitä itse oli. Jos kaikki toimet huomioi niin Neuvostoliitto valtiona oli vähintäin Natsi-Saksan veroinen hirvitys. Se oli osana kukistamassa yhtä pahista, mutta muodosti itse toisen ja täysin yhtä pahan. Neuvostoliiton toimien ansiosta sadat miljoonat ihmiset Itä-Euroopan satelliittimaissa menetti kahden sukupolven ajan elämänsä ankeaan ja toivottomaan harmauteen epäonnistuneen yhteiskuntakokeilun muodossa.
"Itä-Euroopan satelliittimaissa menetti kahden sukupolven ajan elämänsä ankeaan ja toivottomaan harmauteen epäonnistuneen yhteiskuntakokeilun muodossa".
Nyt kun Stalin on kuollut ja N-L lakannut olemasta. Nyt ihmishenki on taas arvossaan vai.
Kyllä se on niin että vapauden nimissä tappaminen jatkuu yhä edelleen.
"Nyt kun Stalin on kuollut ja N-L lakannut olemasta. Nyt ihmishenki on taas arvossaan vai.
Kyllä se on niin että vapauden nimissä tappaminen jatkuu yhä edelleen."
Ihmishenkin on aina arvossaan. Kaikki vain eivät ole sitä arvostaneet korkealle. Euroopassa ei ole ihmisiä vapauden eteen tapettu sen jälkeen, kun serbit yrittivät karkoittaa kosovolaiset siviilit talvipakkasella vuorille.
Kukaan muu tutkijan sinun ja Pukkibackmiehen lisäksi ei ole kiistänyt että joukkoja tarvittiin Valko-Venäjällä eikä niitä voinnut tänne ottaa.