Kirjoitin yhden aloituksen, jossa yritin viestiä ihmisen lihan touhuista lähimmäistään vastaan. Nyt haluan kuitenkin kirjoittaa anteeksiannosta mitä se Jeesuksen Sanoman mukaan merkitsee?
psalmi 103:3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi.
4. joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella
5. joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
Mitä valtavan ihania sanoja, kuin lääkettä ne ovat luille ja virvoitusta pahoilla mielin oleville.
Mitä sinä teet kun sinua loukataan, kykenetkö sinä antamaan toisten sinua kohtaan tekemät pahat asiat anteeksi?
Teetkö sinä kuten raamattu opettaa Isä meidän rukouksessa, ja anna meille meidän syntimme anteeksi, NIIN KUIN MEKIN ANTEEKSI ANNAMME NIILLE, JOTKA OVAT MEITÄ VASTAAN RIKKONEET.
Tiedättekö mitä tämä todella tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että meidän on oikeasti annettava jokainen paha teko tai asia toisille anteeksi, kaikille niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Se voi tarkoittaa sitä, että sinun on avattava kotisi ovi vihamiehellesi ja päästettävä hänet syömään sinun valmistamaasi ruokaa. Se voi tarkoittaa sitä, että sinun on oltava ystävällinen hänelle, joka juoruilee sinusta työpaikallanne. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tekipä kuka tahansa sinulle mitä tahansa, niin sinun on raamatun opetuksen mukaisesti annettava anteeksi, sillä Jumala mittaa sinun anteeksiantoasi muille samalla mittarilla kuin sinulle itsellesi. Jumala tietenkin kykenee antamaan meidän kaikki syntimme anteeksi, mutta me puolestamme olemme väärällä tiellä, jos emme kykene samanlaiseen anteeksiantoon, johon Isä meidän rukous meitä kehoittaa. Ja niin monta kuin on anteeksiantamatonta asiaa sisälläsi, niin monen asian päässä olet uudestisyntymisestä ja Jumalan tarkoittamasta vapaudesta kaukana.
Raamattu kirjoittaa, että millä mitalla me mittaamme, sillä mitataan meille takaisin. Oletko punninnut itseäsi mielessäsi tai jonkun ystäväsi kanssa, annatko todella muille anteeksi, myös itsellesi ja korjaatko sen jälkeen purtesi suunnan myötätuuleen samaan mittaan Isäsi kanssa?
Tämä on sellainen valtava salaisuus, joka on tie kohti sitä Jumalan valtakunnan porttia, mutta vain harvat sen löytävät. Jos sinä olet valmis käymään kokonaisvaltaiseen anteeksiantoon, niin sinun omankunnian pyyntisi muuttuu Jumalan Pojan ylistämiseksi, iloksi ja vapaudeksi. Tämä ei ole mitään ulkokultaista hurmoshenkeä, vaan se on aitoa ja oikeaa Jumalan antamaa sisästä vapautta, jossa Jumala on tuomari, etkä sinä, enkä minä.
Lukisin mielelläni teidän muiden vastauksia, onko kukaan elänyt tätä raamatun anteeksiantoa todeksi omassa elämässään? Kykenetkö sinä antamaan anteeksi, niin että voit palvella sitä, joka on tehnyt sinua kohtaan väärin?
psalmi 103:3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi.
4. joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella
5. joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.
Mitä valtavan ihania sanoja, kuin lääkettä ne ovat luille ja virvoitusta pahoilla mielin oleville.
Mitä sinä teet kun sinua loukataan, kykenetkö sinä antamaan toisten sinua kohtaan tekemät pahat asiat anteeksi?
Teetkö sinä kuten raamattu opettaa Isä meidän rukouksessa, ja anna meille meidän syntimme anteeksi, NIIN KUIN MEKIN ANTEEKSI ANNAMME NIILLE, JOTKA OVAT MEITÄ VASTAAN RIKKONEET.
Tiedättekö mitä tämä todella tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että meidän on oikeasti annettava jokainen paha teko tai asia toisille anteeksi, kaikille niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Se voi tarkoittaa sitä, että sinun on avattava kotisi ovi vihamiehellesi ja päästettävä hänet syömään sinun valmistamaasi ruokaa. Se voi tarkoittaa sitä, että sinun on oltava ystävällinen hänelle, joka juoruilee sinusta työpaikallanne. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tekipä kuka tahansa sinulle mitä tahansa, niin sinun on raamatun opetuksen mukaisesti annettava anteeksi, sillä Jumala mittaa sinun anteeksiantoasi muille samalla mittarilla kuin sinulle itsellesi. Jumala tietenkin kykenee antamaan meidän kaikki syntimme anteeksi, mutta me puolestamme olemme väärällä tiellä, jos emme kykene samanlaiseen anteeksiantoon, johon Isä meidän rukous meitä kehoittaa. Ja niin monta kuin on anteeksiantamatonta asiaa sisälläsi, niin monen asian päässä olet uudestisyntymisestä ja Jumalan tarkoittamasta vapaudesta kaukana.
Raamattu kirjoittaa, että millä mitalla me mittaamme, sillä mitataan meille takaisin. Oletko punninnut itseäsi mielessäsi tai jonkun ystäväsi kanssa, annatko todella muille anteeksi, myös itsellesi ja korjaatko sen jälkeen purtesi suunnan myötätuuleen samaan mittaan Isäsi kanssa?
Tämä on sellainen valtava salaisuus, joka on tie kohti sitä Jumalan valtakunnan porttia, mutta vain harvat sen löytävät. Jos sinä olet valmis käymään kokonaisvaltaiseen anteeksiantoon, niin sinun omankunnian pyyntisi muuttuu Jumalan Pojan ylistämiseksi, iloksi ja vapaudeksi. Tämä ei ole mitään ulkokultaista hurmoshenkeä, vaan se on aitoa ja oikeaa Jumalan antamaa sisästä vapautta, jossa Jumala on tuomari, etkä sinä, enkä minä.
Lukisin mielelläni teidän muiden vastauksia, onko kukaan elänyt tätä raamatun anteeksiantoa todeksi omassa elämässään? Kykenetkö sinä antamaan anteeksi, niin että voit palvella sitä, joka on tehnyt sinua kohtaan väärin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jos emme anna anteeksi, emme ole myöskään vapaita. Anteeksi antamattomuus rasittaa häntä, joka ei anna anteeksi. Se saattaa tuoda katkeruuden kavalan juuren saastuttamaan koko astian. Siki meidän pitää antaa anteeksi, vaikka sitä ei meiltä pyydettäisikään. Näin pysymme vapaudessa.
Mitä mieltä olet tavallinen opista, jossa ihminen saa tuosta vain luulla, että Jumala antaa anteeksi, vaikka pahantekijä jättää pahanteon kohteeltaan anteeksi pyytämättä? Antaisiko Jumala tuollaiseen oikeutta? Meillä ei ole lupa jättää jälkeemme kärsivää häntää, vaan kaikesta on tehtävä parannus. Jos on aihetta pyytää anteeksi, se pitää tehdä, vaikka se lihalle kuinka kipeää tekee. Tekeehän se kipeää tunnustaa oma syntinsä, taikka vajavuutensa. Saattaahan ihminen loukata toista jopa tietämättään.
Minulle kävi niin. Jumala vaikutti minuun, että minun tulee pyytää anteeksi eräältä ihmiseltä. Ensin kieltäydyin, kun en käsittänyt mitään anteeksi pyydettävää olevan. Herra ei antanut periksi, vaan puhui henkeeni tuosta anteeksipyytämisestä. Taivuin ja pyysin anteeksi ja tuo ihminen suorastaan hyökkäsi kaulaani itkien. En kyllä tänäänkään tiedä miten olin häntä loukannut, mutta tuon jälkeen ystävyytemme oli hyvä ja säilyi tämän ystävän täältä lähtöön saakka ja toivon meidän tapaavan taivaassa ja olevan ystäviä.
Emme tahallamme loukkaa toisiamme, toivottavasti, mutta saattaa olla, että lähimmäinen on omista syistään herkkä loukkaantumaan ja uskovaisella on rakkaus pyytää tältä anteeksi. Siis, vaikka itse ei tuntisi loukanneensa häntä, voi toinen silti loukkaantua ja anteeksi pyytäminen parantaa aiheutuneen haavan.
Uskon niin, että meidän on tietenkin tehtävä niin kokosydäminen parannus synnistä, jota anteeksipyydämme, ettei siinä enää tule mieleen, että sen voisi jotenkin painaa villaisella. Jos kysymyksesi tarkoitta sitä, että tekisin nyt väärin jotakin toista kohtaan ja pyytäisin kolmannelta anteeksi ja luulisin, että paha tekoni olisi sillä kuitattu.
Onhan meidän käytävä sen ihmisen eteen myös, jota vastaan teemme pahoin. Mitä se muutoin hyödyttää anteeksi pyytää tai ettei loukattu siitä rakennu, jos hänet jätetään yksin nuolemaan haavojaan.
Me tosiaan saatamme loukata tietämättämme muita, vaikkemme sitä tarkoittaisikaan. Siksi onkin hyvä olla aralla tunnolla ja kuunnella Pyhän Hengen pienimmätkin ja vähän suuremmatkin karjahdukset, jos meitä kehoitetaan pyytämään anteeksi joltakin, joka on jäänyt tietämättämme kärsimään jostakin. Meitä ihmisluonteita on niin monenlaisia, ettemme muuten pääse tätä maanpäällistä matkaa kunnialla läpi, jos ummistamme omantuntomme korvat Herran käskyiltä rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään. Älkäämme siis sulkeko korviamme Pyhän Hengen kehoituksilta korjata tekemiämme virheitä.
No mitenkäs meinaat sovittaa herjauksesi jossa saoit kobin laakasti "te muut" tilataka akuankka ja lukekaa se jne..."
Niin, miten meinaat sovittaa sen(-kin) loukkauksesi muita uskovia kohtaan !!!???
Tulevaisuus tuntuu turvatulta, huominen vaikuttaa varmalta.
Itsekorostus tehostuu meistä, omahyväisyys paistaa päältä.
Sukkelia sanoja survaistaan, nokkelia lauseita noukitaan.
Tekopyhyyden vaippaa kannetaan, ulkokultaisuuden viittaa puetaan.
Taitavasti kansa harhautetaan, tottuneesti ihmiset sokaistaan.
Etsitään lauseet raamatusta sopivat, lajitellaan sanat evankeliumista sattuvat.
Höystetään viisaudella omalla, maustetaan älykkyydellä kovalla.
Synnistä ei mitään puhuta, parannuksesta ei mitään sanota.
Ajatukset pahat eivät ketään kiusaa,
salaisuudet omat eivät toista piinaa.
Ymmärretä ei, että ajatuksista puhdistus alkaa, arvata ei,
että mielestä pahasta Herra työnsä alkaa.
Kasvua ei haluta hengessä,
koulua ei tahdota mielessä.
Typistyy elämä ahdistuksiin omiin,
supistuu olo katkeruuksiin moniin.
Kieriskellään synneissä syvissä, pyöriskellään tunnoissa pahoissa.
Polvistu, kansani, polvistu,
eteen Herrasi,
laskeudu alas tunnustaen syntisi.
Tehtävä tämä vain avun tuo,
suoritus se elämän ainoastaan uuden luo.
HALLELUJA!
Kenelle tämä on tarkoitettu ja kuka kehoitti haukkumaan summassa koko mailmaa ?
Koskaan helluntailaiset eivät opeta rikkeiden ja rikostensa selvittämistä, niiden valoon tuomista, sekä käsittelemistä uhrin kanssa. Helluntailainen ei koskaan pyydä anteeksi. Helluntailainen ei koskaan tunnusta tehneensä syntiä, tai vääryyttä. Helluntailainen lakaisee omat ja kavereiden rikokset maton alle.
Helluntailainen ei myönnä olevansa syntinen, vaan hän ainoastaan "tekee virheitä, erheitä, jotka saa aina uskoa anteeksi", ilman että niitä tuodaan valoon ja selvitetään. Helluntailainen sananlasku onkin: "Tappiot (kerrotaan) Jumalalle, mutta voitot ihmisille!"
Helluntailaiset mielellään oikein joukolla nöyryyttävät uhria.
Mutta uhrin he syyllistävät. Uhrille kasataan anteeksiantamisen paine, uhri ei saa olla vihainen kokemastaan loukkauksesta, oman kadotustuomionsa uhalla, uhria syytetään, uhri oikeastaan onkin se armoton rikollinen (tästä toiminnasta on ihan varmaa faktaa parin päivän takaa).
No kukas se siinä antaa väärää todistusta ja todistaa täydellistä tietämättömyyttän !
Mikä se uhri on, ja miten "helluntalaiset", siis koko mailman helluntalaiset onnistuvat siinä ?
vai tarkoititko tuntemaasi jotain helluntaiseksi joksus haukuttua sitä yhtä auinutta ihmisitä jonka heluntalaisuudesta ei kukaan tiedä eikä sa selvää, eli tajuatko kuinka typerää väitteesi on !?
Kirjoitan tämän vastauksen vain ja ainoastaan sinulle ja tämän tarkoitus ei ole ottaa kantaa mihinkään muuhun ihmiseen tai asiaan, vaan kirjoitan yleisesti, mutta vain sinulle.
Tuo on juuri sellainen uskoa seuraava ongelma. Olet tavallaan oikeassa ja tavallaan hieman väärässä. Anteeksiantamisen ja pyytämisen varjolla ei ole kenelläkään oikeutta tehdä vääryyttä muille. Jos joku tekee sinua kohtaan väärin, niin tietenkin hänen on syytä pyytää anteeksi. Yleensä kuitenkaan väärintekijä ei koe edes tehneensä väärin ja siitä syystä hän jatkaa päiväänsä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tässä on sellainen ongelma, että jos seurakunnassa ei ole asiasta riittävästi kasvatusta, niin yksilöt eivät kasva ja seurakunta jää vajaaksi monelta osin. Silloin onkin jo voimassa tuollaiset ihmisten omat viidakon lait, joita ylläolevassa kirjoituksessa kuvaat. Muista kuitenkin, että Jeesus ei salli tuollaista ja väärintekijä on itse ihminen, ei Jeesus. Terve seurakuntayhteys ei salli moista touhuilua mitä sinä kuvaat. Jos ihminen on lähellä Jumalaa, niin jo hänen omatuntonsakin estää tekemästä ylläkuvattuja asioita tai ainakin voimakkaasti puhuttelee Pyhän Hengen kautta. Vaikkei ihmisiin voisi luottaa, niin Jeesus on luottamuksesi arvoinen.
Et varmaankaan voi kirjoittaa avoimesti mistä tapauksesta oli kyse? En halua sinua neuvoa väärin, mutta yleensä uhrin kannattaa antaa anteeksi oman itsensä vuoksi, koska katkeruus on niin katala juuri, että se tekee todella pitkät lonkerot ihmisen sydämeen ja ajatusmaailmaan, jos se kauan siellä muhii, mutta tämä ei sitten ollut sinulle neuvo, eikä moite.
Yleisesti: muutos lähteekin nimenomaan yksilöstä, Jeesus kuitenkin opettaa meitä antamaan anteeksi, koska siten pysymme itse vapaina Kristuksessa, eikä katkeruudenjuuri pääse meitä saastuttamaan. Tämä on todella vaikeaa meille kaikille ihmisille. Ja tietenkin väärintekijöiden on otettava vastuu tekemisistään ja heidän on tehtävä parannus.
Tarkoitus ei siis ole ottaa kantaa kokemukseesi, koska olen asiaanne koskien ulkopuolinen, enkä siten sitä ulkoapäin ymmärrä.
Siis teksti joka alkaa Kirjoitan tämän vastauksen.........on tarkoitettu Hel`vetinherätykselle, mutta ne näkyy hyppivän mihin sattuu.
Hyvä lukija!
Ja kuka tahansa joka käyt lukemassa. Siinäpä se on koko asian pointti. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Ei anteeksipyyntö ole kuitattu jonkun salaisen verhon takana tai paha teko sillä pyyhitty, että uhri jätetään kärsimään. Jos joku tai jotkut pahoinpitelevät tuntemattomat nakkikopilla, niin eiväthän ambulanssikuskitkaan aja vain ohi ja jätä häntä maahan virumaan. Onhan vielä meidän otettava vastuukin teoistamme ja korjattava tekemämme vahinko. Ei varmasti kukaan ole tarkoittanut tuomita helluntailaisuutta, vaan tarkoitus on herättää ihmisissä yksilöinä ajatuksia korjata elämänsä suuntaa pois sellaisesta paatumuksesta, joka voi syntyä, jos asetutaan minkä tahansa seurakunnan verhojen taakse, eihän se ketään pelasta. Meillä on kaikilla yksilöinä vastuu omista tekemisistämme Jumalan edessä.
Yleensä, jos kirjoittaa vaikka minkä tahansa kirjoituksen, niin sitä ollaan heti vastustamassa, vaikka sillä ei olisi edes tarkoitettu sitä asiaa, mihin tulee vastauksia. Aku ankan tilaaminen on sarkasmia ja voihan siitä joku aikuinen tykätäkkin ehkä. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Kirjoituksen tarkoitus oli kylläkin osoittaa, että vastata voi samalla mitalla. Miksette te itse voi vastata hyvyydellä? Ihminen voi olla helluntailainen, lestadiolainen, riviseurakuntalainen kirkossa, kansanlähetysseurassa tai missä vain, mutta ei se vielä tarkoita sitä, että hän välttämättä seuraisi kokosydämisesti Jeesusta. Ihminen on yksilö myös joukon sisällä ja jokainen vastaa tekosistaan henkilökohtaisesti Jeesukselle, ei ihmisille. Aika harva on Jeesukselle aidosti uskollinen. Kirjoitin siis jälleen yleisesti, en hyökätäkseni jonkun kimppuun.
Näin on tavallinen kiitos jälleen, täytyy pystyäkin antamaan anteeksi ei, vain pienet
vaan isommatkin asiat.
Jos ei pysty itse anteeksi antamaan ei meillekään aneta anteeksi.
Isot on syntikuormat jokaisella, jos sen vain näkee itsessään.
Sokeita ja kuuroja on paljon mutta jokainen huolehtikoon omista synneistään.
Jokainen tehköön Jeesuksen kanssa tili välit selviksi, niinkuin kaikki kokosydämiset tekevätkin.
Eivät he voi ohittaa kanssa kulkiaa joka apua tarvitsee.
Eivät he unohda rakkauden lakia.
Muistavat kymmenen käskyä.