"On se kumma ettei nykyään saa ääneen sanoa mielipidettään. Onhan se nyt päivänselvää että jotkut ovat yhteiskunnan kannalta hyödyllisempiä kuin toiset. Se ei määritä ihmisarvoa, joka kaikilla on sama, mutta yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta toiset yksilöt ovat hyödyllisempiä kuin toiset. Toiset tuottavat ja toiset kuluttavat yhteiskunnan resursseja.
Sosiaalitukijärjestelmä on luotu tukemaan heikompiosaisia, mutta sen passivoiva vaikutus on yhteiskunnan kannalta erittäin haitallinen. Tämän kehityksen tukeminen on järjetöntä. Järjestelmän pitäsi tukea ihmisiä tekemään työtä ja ottamaan itsestään (ja perheestään) itse vastuu, kun se nyt tukee sitä enemmän, mitä vähemmän itse yrität. Eikö tästä saisi keskustella?"
Näin kommentointiin hesarissa ja näin tuntuu moni "liberalisti" ajattelevan.
Tämä on karkeaa asioiden yksinkertaistamista ja ennen kaikkea kylmää ajattelua, jossa edes tarkoituksena ei ole yhteisön etu vaan yksilön.
Missä ovat ne talvisodan hengen yhteen hiileen puhaltavat poliitikot, jotka ajaisivat koko kansan eli yhteisön etua ja oikeudenmukaisuusperiaatteena mentäisiin "ruk-hengessä" heikoimman mukaan.
Jos Suomen poliittinen tulevaisuus on todella ultrakapitalistien ja yksilön etua painottavan amerikkalaisen "unelman" ihannointi niin siitä ei vain voi seurata mitään hyvää.
Missä olisivat ehdotukset varallisuusveron palautuksesta, pääomatulojen verojen kovemmasta progressiosta, kaavoitusongelmista, mafian osuus rakentamisessa, tietojärjestelmien tehottomuudessa, monopoleissa yms...
Nykypolitiikan ongelma on tämä vaihtoehdottomuus ja median harjoittama (lobattu) ultrakapitalismin ja lyhyen tähtäimen voittojen tuhlausliberalismi propaganda.
Sosiaaliturvaa ajetaan alas ihan tietoisena valintana, eikä vaihtoehtoja edes esitetä. Suomi tarvitsee nyt kipeästi Tage Erlanderin kaltaisen johtajan, joka johtaa Suomen takaisin hyvinvoinnin kärkeen.
Palataan ilmeisesti taas 1900-luvun alun tunnelmiin.
Sosiaalitukijärjestelmä on luotu tukemaan heikompiosaisia, mutta sen passivoiva vaikutus on yhteiskunnan kannalta erittäin haitallinen. Tämän kehityksen tukeminen on järjetöntä. Järjestelmän pitäsi tukea ihmisiä tekemään työtä ja ottamaan itsestään (ja perheestään) itse vastuu, kun se nyt tukee sitä enemmän, mitä vähemmän itse yrität. Eikö tästä saisi keskustella?"
Näin kommentointiin hesarissa ja näin tuntuu moni "liberalisti" ajattelevan.
Tämä on karkeaa asioiden yksinkertaistamista ja ennen kaikkea kylmää ajattelua, jossa edes tarkoituksena ei ole yhteisön etu vaan yksilön.
Missä ovat ne talvisodan hengen yhteen hiileen puhaltavat poliitikot, jotka ajaisivat koko kansan eli yhteisön etua ja oikeudenmukaisuusperiaatteena mentäisiin "ruk-hengessä" heikoimman mukaan.
Jos Suomen poliittinen tulevaisuus on todella ultrakapitalistien ja yksilön etua painottavan amerikkalaisen "unelman" ihannointi niin siitä ei vain voi seurata mitään hyvää.
Missä olisivat ehdotukset varallisuusveron palautuksesta, pääomatulojen verojen kovemmasta progressiosta, kaavoitusongelmista, mafian osuus rakentamisessa, tietojärjestelmien tehottomuudessa, monopoleissa yms...
Nykypolitiikan ongelma on tämä vaihtoehdottomuus ja median harjoittama (lobattu) ultrakapitalismin ja lyhyen tähtäimen voittojen tuhlausliberalismi propaganda.
Sosiaaliturvaa ajetaan alas ihan tietoisena valintana, eikä vaihtoehtoja edes esitetä. Suomi tarvitsee nyt kipeästi Tage Erlanderin kaltaisen johtajan, joka johtaa Suomen takaisin hyvinvoinnin kärkeen.
Palataan ilmeisesti taas 1900-luvun alun tunnelmiin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.