On pelkkä vitsi. Se loppuu viimeistään kolmekymppisenä kun tajuntaan iskee todellisuus: vaikka olenkin maailman ihmeellisin otus, en saanutkaan sitä unelmien prinssiä, sitä josta olette haaveilleet 15-vuotiaasta asti. Syy siihen löytyy sieltä peilistä. Te luulette reppanat että se kauneus joka teillä oli 16-vuotiaana, kantaa läpi loppuelemän. Ei se kanna. Ja vaikka suomalainen nainen on koulutettu (so what?), on työpaikka ja itsenäisyys, te ette ole koskaan tyytyväisiä mihinkään. Mistä tuo uskomaton itserakkaus johtuu? Luultavasti äidistänne joka on myös tuulipuku päällä sauvakävelylenkeillä kuvitellut itsestään liikoja.
Teidän seksuaalinen harhanne itsestänne johtuu myös siitä että teidän perässänne (lue seksin perässä) on hormoonipoikaset juosseet sen kymmenen vuotta ja siksipä reppanat luulette olevanne niin jumalaisia. Kun arki koittaa ja pitäisi miestä tyydyttää, ei huvitakaan. Googlatkaa arvon sauvakävelijänaiset vaikkapa miehen suvunjatkamistarpeesta niin opitte jotain. Sitä ei voi kytkeä pois muuten kuin kastroimalla tai lääkkeillä. Ja miettikääpä miten se perhe on toiminut viimeiset 10 000 vuotta. Kuka on metsästänyt, kuka hoitanut lapsia ja kotia. Te hankitte miehen, uran, kodin ja lapset ja sitten itkette kuinka kovaa elämä on. Miettikää arvon tuulipukunaiset seuraavan kerran kun haaveilette parisuhteesta, mitä se miehen tyydyttäminen vaatii. Jos/kun kykyä ei siihen ole, touhutkaa sen dildonne kanssa. Ja säästäkää meidät miehet teidän lapsellisuudeltanne.
Suomalaisen naisen seksuaalisuus.
puokkarin_poika