Viime kesänä sain osallistua Dresdenissä konserttiin, jossa soitti kaupungin juutalainen sinfoniaorkesteri ja vieläpä erittäin tasokkaasti. Sain tietää, että kaupungissa oli (enää) muutama tuhat juutalaista, mutta silti he kykenivät ylläpitämään niin tasokasta orkesteria.
Olen lopeensa kyllästynyt kirkkomusiikkimme surkeaan tilaan täällä Suomessa. Omassa kirkossani suurissa juhlissa hoilottaa urkuparvella 2-3 pääasiassa ei-katolista laulajaa urkurin säestyksellä. Urkuja ei usein edes käytetä, jotta tämä pikkukuoro pääsisi "oikeuksiinsa". Minusta kuoron laulu sopii ehkä johonkin luostariin, mutta ei taatusti seurakuntakirkkoon eikä varsinkaan katedraaliin.
Meillä ei ole kirkkokuoroa eikä konserttimessuja enää aikoihin. Edes naiset eivät pääse laulamaan, koska tämä 2-3 laulajan mieskuoro haluaa olla äänessä aina. Ilmeisesti kuorolle maksetaan sen esiintymisistä. Varsinkin suurissa juhlissa, kuten jouluna ja pääsiäisenä on todella tympäisevää kuulla aina samoja ääniä, mutta vain harvoin jos koskaan mitään instrumentaalimusiikkia.
Dresdenin juutalaiset kykenevät ylläpitämään tasokasta sinfoniaorkesteria, mutta meillä ei ole mukamas tarpeeksi voimia edes yhteen katedraalin tasoiseen kuoroon! Miksi kirkkomusiikkimme tila on niin surkea?
Olen lopeensa kyllästynyt kirkkomusiikkimme surkeaan tilaan täällä Suomessa. Omassa kirkossani suurissa juhlissa hoilottaa urkuparvella 2-3 pääasiassa ei-katolista laulajaa urkurin säestyksellä. Urkuja ei usein edes käytetä, jotta tämä pikkukuoro pääsisi "oikeuksiinsa". Minusta kuoron laulu sopii ehkä johonkin luostariin, mutta ei taatusti seurakuntakirkkoon eikä varsinkaan katedraaliin.
Meillä ei ole kirkkokuoroa eikä konserttimessuja enää aikoihin. Edes naiset eivät pääse laulamaan, koska tämä 2-3 laulajan mieskuoro haluaa olla äänessä aina. Ilmeisesti kuorolle maksetaan sen esiintymisistä. Varsinkin suurissa juhlissa, kuten jouluna ja pääsiäisenä on todella tympäisevää kuulla aina samoja ääniä, mutta vain harvoin jos koskaan mitään instrumentaalimusiikkia.
Dresdenin juutalaiset kykenevät ylläpitämään tasokasta sinfoniaorkesteria, mutta meillä ei ole mukamas tarpeeksi voimia edes yhteen katedraalin tasoiseen kuoroon! Miksi kirkkomusiikkimme tila on niin surkea?
Vastaukset 29
Vanhimmat
"Dresdenin juutalaiset kykenevät ylläpitämään tasokasta sinfoniaorkesteria, mutta meillä ei ole mukamas tarpeeksi voimia edes yhteen katedraalin tasoiseen kuoroon! Miksi kirkkomusiikkimme tila on niin surkea?"
Älä muuta virko! Jos me olisimme juutalaisia, seurakunnassamme toimisi varmaankin sinfoniaorkesteri, polyfoninen kuoro, gregoriaaninen kuoro ja ties mitä. Mutta me emme ole. Suuri osa maamme ns. katolilaisista on pelkkiä sinkkuja, joille jopa pakollisen jäsenmaksun maksaminen on ylivoimasta. Kirkkokahvien kahvit ja pullat heille kyllä kelpaavat.
On totta, että seurakuntamme kirkkomusiikki ei ole kehittynyt vuosikausiin. Se junnaa paikallaan. Toisaalta tilanteemme on parempi kuin Mariassa, jossa lauletaan lähinnä lastenlauluja.
Meidän katolilaisten pitäisi pystyä parempaan!
Mihin perustat käsityksesti siitä, että seurakunnassani laulettaisiin "lastenlauluja"? Meillä on käytössä täysin sama laulukirja kuin siellä Henrikissäkin. Sen lisäksi meillä on paljon rikkaampi kirkkomusiikki, toimiva kuoro ja pari omaa, ahkeraa urkuria. Olen kokolaillla tyytyväinen oman seurakuntani kirkkomusiikkiin, sen sijaan Henrikin kirkkomusiikista en juurikaan pidä.
"... meillä on paljon rikkaampi musiikkikulttuuri..."
Selvennätkö vähän tätä kommenttia, kiitos?
Kuulemani mukaan Henrikissä ovat KAIKISSA juhlissa äänessä aivan samat laulajat eli katolinen kanttori sekä 2-3 muuta, ei-katolista laulajaa. Tämä on siis Henrikin ainoa kuoro!
Meillä Mariassa on paljon suurempi kirkkokuoro, ajoittain instrumentteja säestämässä urkujensoittoa sekä ennen muuta aktiivisempi seurakunta, joka osaa panostaa hyvin yhteislauluun. Henrikissä vieraillessani tuntuu aina siltä, että seurakunta ei siellä juuri laula.
Onko se nyt sitten ongelma jos kaikki eivät ole katolilaisia? Käsittääkseni ei ortodoksisella puolellakaan kaikki laulajat ole ortodokseja. Tämä ei varmankaan vaikuta kysymyksessä olevaan laulamisen tasoon. Ei katolilaisuus tee kenestäkään hyvää laulajaa. Itse asiassa kuoro voinee olla hyvä tapa tutustua kirkkoon.
Ilmeisesti katedraaliseurakunnassa ei ole muita kuoroja? Eikö se riitä, että on kuoro, joka hoitaa kuoron osuudet? Tämä ei ole kyllä mitenkään itsestäänselvyys muualla maailmassa, vaikka olisi isokin seurakunta.
Mites tämä määrä ja laatu - paraneeko musiikin taso jos laulajamäärää nostetaan kahdesta kahteentoista? Kuulostaa aika raskaalta jos sama pieni porukka hoitaa kaikki messut ja juhlat? Tuntuu, ettei siellä oikein tueta ja piitata kirkkomusiikista. Eihän kanttorit kuitenkaan vastaa liturgiasta vaan kirkkoherrat.
Tarkoitat varmaan, että urut säestävät instrumentteja ja mahdollisesti suurta kuoroanne? Kerran olin maailmankuulussa katedraalissa ja ilman urkujen tukea koko kuoro ei olisi selvinnyt urakasta. Näin ollen voi sanoa, että hyvä kuoro ei tarvitse säestystä ja päinvastoin. Ortodokseilla ei mitään säestystä olekaan, mutta tämä onkin ihan toinen tarina.
Mukavaa, että P.Marian seurakunnassa seurakunta laulaa. Se on tietysti iso sulka musiikkivastaavien hattuun. Onkin hyvä kysymys, miksi joku seurakunta ei osallistu lauluun. Veikkaan, että yleinen ilmapiiri ja aktiivisuus vaikuttaa tähän, ei niinkään kuoron laulun taso.
"Onko se nyt sitten ongelma jos kaikki eivät ole katolilaisia?"
Kyllä se on ongelma. Pyhän Henrikin katedraalissa on nähty kerran jopa sellainen skandaali, että yhtenä pitkäperjantaina Jeesuksen osan lauloi katolisesta uskosta luopunut luopio ja uskonpetturi, joka nykyään vaeltaan pimeydessä kaukana pelastuksen tiestä.
Ei-katolilaiset eivät ole tervetulleita meille esiintymään ja kukkoilemaan. Sitä varten heille on tuhansia tyhjiä pakkoluterilaisia kirkkoja tässä korpimaassa, jotka kaiken lisäksi maksavat laulamisesta tyhjille seinille.
Huomenta vaan sinne Suomeen,
täällä meillä on niitä ns. konserttimessuja useimmiten suurina juhlina, laulan itse kuorossa, ja meitä säestää kaupungin sinfoniaorkesteri, paitsi jouluna, jolloin orkesteri on lomalla, ja vain tynkä jää jäljelle. Konserttimessut ovat tosi suosittuja, ja silloin voi myydä pääsylippujakin, siitä huolimatta kirkko on aina täynnä, eikä kaikki edes mahdu sisälle.
Tiedän, että Pyhän Henrikin katedraali on aika pieni, joten sinfoniaorkesteri ei sinne mahdu, mutta suosittelisin näitä konserttimessuja, niillä saa kansan kyvin liikkeelle.
Katedraalissamme on kyllä ollut vuosien varrella pienimuotoisia konserttimessujakin. Kirkkomusiikkimme romahti, kun hollantilaiset sisaret lähtivät maasta eikä Gregoriaaninen lauluryhmä enää kokoontunut.
Kirkkomusiikkimme tila on kuin onkin surkea, aivan kuten otsikossa sanotaan.
Mitä nämä hollantilaiset sisaret oikein lauloivat? Ilmeisesti perineistä katolista kirkkomusiikkia, eli gregorianiikkaa? Laulaako tämä trio sitten jotain muuta?
Voitaisiin hyvin järjestää jonkinlainen keskusteluilta kirkkomusiikin tiimoilta. Samalla saisit sinäkin tietää, miksi tilanne on mikä on? Tuskin kukaan haluaa, että kirkkomusiikkikulttuuri - mitä siltä nyt sitten tässä kirkossa kukin odottaa - on taantunut. Tiedätkö sinä, mitä sinfoniaorkesterin pyörittäminen vähintään maksaa? Onkohan kirkkomme Suomessa ylipäätään kiinnostunut kirkkomusiikista, paitsi yhden kovakantisen kirjan kustantamisen verran? Kerropa mitä katedraalin messussa pitaisi kuulua?
Aloitusviestissäni vertasin Dresdenin juutalaisia ja Helsingin katolilaisia keskenään. Ensiksimainittuja lienee ainoastaan pari tuhatta, viimeksimainittuja noin 5000-6000.
Siinä missä Dresdenin juutalaisilla on kokonainen sinfoniaorkesteri, meillä täällä ei ole edes kunnollista kirkkokuoroa, ei mitään orkesteria eikä edes gregoriaanista lauluryhmää. Katedraalimme kolmesta vakiolaulajasta 2 on minun tietojeni mukaan ei-katolilaisia. Onko tilanteemme ollenkaan normaali? Missä näin huonoa kirkkomusiikkia ylipäätään kuulee? Missä katedraalissa?
Minulla ei ole mitään patenttiratkaisua tähän ongelmaan. Juuri sen takia tämän keskustelun aloitinkin, jotta sitä voidaan pohtia yhdessä.
Vastaapa tuohon viimeksi esittämääni kysymykseen. Samalla selviää, mitä tarkoitat ns. huonolla kirkkomusiikilla.
Täällä on jo väläytelty ratkaisuksi rrahallista panostusta, ensin pitää olla käsitys, mikä on hyvää kirkkomusiikkia. Tuskin kuitenkaan Sibeliuksen sinfoniat:-)
Totuus lienee se, että suurta osaa katolilaisista ei kirkkomusiikki juuri kiinnosta - eikä muuten mikään mukaan. Puhut nyt kaikista niistä sinkuista ja muista ressukoista, jotka ovat meillä riesanamme vailla pienintäkään aikomusta oppia tuntemaan katolista uskoa ja moraaliopetusta saatikka opetella elämään niiden mukaan. Heille riittää kirkkokahvien juoruseura, mikä onkin heidän työttömyysviikkonsa kokokohta.
Ehdotan täten, että tänne Helsinkiin perustettaisiin katolinen pullakirkko. Siellä kyseiset voisivat kokoontua joka sunnuntai iloisille kirkkokahveille. Aina silloin tällöin siellä voitaisiin pitää myös messu, jotta iloiset sinkku-kirkkokahvilaiset pääsevät haukkumaan papin pataluhaksi.
Tärkeintä katolisessa juhlallisessa liturgiassa on hieno urkumusiikki, konsertti-
urkumusiikki. Urut ovat kuin orkesteri joka tekee messusta juhlan. Muutahan ei
tarvita. Voisi sanoa että katolinen hyvä kolminaisuus on LATINA, URUT JA
SUITSUTUS AMEN.
Olen kyllä aika tavalla eri linjoilla urkumusiikin kaikkivoipaisuudesta. Esitän sinulle ihan katolisen näkökulman asiaan. Katolinen liturginen musiikki on erityisesti musiikkia, jossa on sanat, eli laulua. Musikkimme pohja on resitaatioissa, jossa merkittävässä osassa ovat psalmit. Tästä traditiosta tulee ns. moodit. Musiikilla on myös erityinen kontemplatiivinen esteettinen ja informatiivinen merkitys. Urkumusiikilla ei voi mitenkään korvata laulua. Mm. Pyhällä viikolla kaikki paitsi ihmisääni hiljenee.
Mieluummin hyvää laulua kuin urkukonsertteja liturgiaan. Itse asiassa kirkon tahto aina sen alusta on ollut ihmisäänen suosiminen. Laulettu on kaksin verroin rukoiltu, kuten sanotaan. Tämä on selvästi luettavissa molemmissa konsiilien dokumenteissa sekä viimeisimpien paavien kirjeissä..
Naulan kantaan, asun ulkomailla ja satuin viime käynnillä piipahtamaan Henrikissä ja
nautin kovasti messusta. Oli ilmeisesti radio tai tv-lähetys ja oli juhlavaa. Urkujen
lisäksi kaunista gregoriaanista laulua josta kovasti pidän. Kirkkokonsertit myös piristä-
vät elämää kuten klassinen musiikki ja taide yleensäkin.
Urkumusiikilla on aina ollut tärkeä sija kirkon liturgiassa, sekä liturgiassa että
konserttisoittimena. Se juhlistaa ja tukee myös laulua. Nautin taitavan soittajan
kuulemisesta. Urut mainitaan myös II konsiilin teksteissä tärkeänä osana
roomalaista liturgiaa
Ennen kaikkea kaikkien katolilaisten tulee uudestaan kuulla Kristuksen kutsu osallistua pyhään messuun. Rukoukset ja kirkkolaulu ovat suunnattuja Jumalalle ja tulee aina heijastaa sakraalista arvokuutta. Tähän soveltuu parhaiten kirkon oma sakraalimusiikki perinne joka tulisi olla liturgisen musiikin toimintaperiaate. Tarvittaessa voivat yksilölliset poikkeukset sallita kunhan gregoriaaninen kirkkolaulu, sakraali polyfonia ja katoliset hymnit ovat pääasiallisesti edustettuna kirkon liturgiassa.
Olen käynyt vierailemassa messussa pari kertaa siellä Pyhän Henrikin "katedraalissa". Minuakin jäi ihmetyttämään kirkkomusiikkinne kovin, kovin vaatimaton taso. Urkuri oli ihan ammattilainen, mutta laulu oli syvä pettymys. Odotin kunnon kirkkokuoroa, mutta laulamassa oli yhdellä kerralla vain yksi ja toisella kerralla vain kaksi esilaulajaa. En myöskään pitänyt heidän halleluja-venytyksestään.
"Olen käynyt vierailemassa messussa pari kertaa siellä Pyhän Henrikin "katedraalissa". Minuakin jäi ihmetyttämään kirkkomusiikkinne kovin, kovin vaatimaton taso."
Katedraalin voit kirjoittaa huoletta ilman lainausmerkkejä, sillä se on piispankirkko, jossa sijaitsee piispanistuin. Katedraali ei välttämättä ole mikään suuri kirkko ja itse asiassa eri puolilla Eurooppaa on jopa Pyhän Henrikin katedraalia pienempiä katedraaleja.
Valitettavasti kirkkomusiikkimme taso on alhainen - ainakin verratuna esimerkiksi Tukholman katedraaliin, jossa toimii kolme korkeatasoista kuoroa.
No eipä tule paljoa ideoita kirkkomusiikin parantamiseksi. Kukaan ei osanne edes esittää mitä se hyvä kirkkomusiikki voisi olla ja miten siihen päästään. Kuorolaulu on vain osa koko liturgista musiikkia. Laulavatko papit, lukijat, diakonit ja seurakunta? Aikas vähäistä se taitaa tässä hiippakunnassa olla. Vallalla taitaa olla yleinen apaattisuus ja ikuinen rahapula?
Kai nyt itsekin tajuat, ettei 2-3 kolmen laulajan "ekumeeninen" pikkukuoro ole mikään katedraalin tasoinen!
Kuten jo sanoin, Tukholmassa on kolme korkeatasoista katedraalikuoroa. Niihin verrattuna tämä kolmen keskivertoisen laulajan pikku poppoo on aivan naurettava.
Kyllä kolmekin laulajaa riittää pieneen kirkkoon. Toki parempi olisi enemmän, mutta eipä noin pieneen kirkkoon isoa kuoroa edes mahdu.
Onko muuten L. -M mahdollisesti laulutaitoinen? Mites Henrikiläinen ja muu porukka? Menkää vain tekemään katedraalin tasoista kirkkomusiikkia. Voisin kuvitella, että tuommoiseen vaaditaan ainakin edes ammattitaitoinen kuoronjohtaja.
Tuskin siihen on köyhällä kirkolla varaa satsata. Oma veikkaus on, että Tukholmassa on joku ammattilainen, joka johtaa näitä kaikkia kuoroja. Olisi kiva kuulla näitä korkeatasoisia pelkästään katolilaisista koottuja kuoroja. No, muualla on aina paremmin kuin meillä. Paremmat piispat, paremmat papit, paremmat sääntökunnat, paremmat maallikot, enemmän rahaa ja valoisampi tulevaisuus...
Olen kanssasi, L.-M. tästä ihan samaa mieltä. Jopa meillä Mariassa panostetaan kirkkomusiikkiin enemmän kuin siellä Henrikissä.
Finlandia Catholican mukaan Pyhän Henrikin katedraalissa oli 1950-luvulla jopa kaksi eri kuoroa. On suoranainen ihme, että tänään katolilaisten lukumäärän moninkertaisttua, ei sellaiseen enää pystytä. Minun selitykseni on: kirkkomusiikkiin ei panosteta, vaan mennään sieltä missä rima on matalin.
"Jopa meillä Mariassa panostetaan kirkkomusiikkiin enemmän kuin siellä Henrikissä."
FAKTA: P. Henrikin seurakunnan kirkkoherra on sanonut suoraan että ei henkilökohtaisesti välitä gregoriaanisesta kirkkolaulusta (ym. sakraalimusiikki) tai urkumusiikista. Eli se kannustava ja rohkaiseva henki puuttuu tyystin P. Henrikin seurakunnasta. Kuka nyt haluaisi uhrata vapataikaansa sellaisessa ilmapiirissä? En ainakaan minä!
Olen nähnyt myös muualla maailmalla seurakuntia jossa katolinen taide ja sakraalikulttuuri kärsii koska seurakuntaa johtaa neokat pappi. Olen kuitenkin nähnyt tähän liittyvän poikkeuksen Kööpenhaminassa jossa kirkkokielen ja sakraalimusiikin oikea käyttö toi todellakin esiin kontemplatiivisen kauneuden messussa. Poikkeus vahvistaa säännön!.
PS
Latinohenkinen semipop kitararämpytys ei siis lasketa sakraalimusiikki piiriin kuuluvaksi.
"Kyllä kolmekin laulajaa riittää pieneen kirkkoon."
Mahdollisesti johonkin kyläkirkkoon, mutta ei hiippakunnan katedraaliin, jonka pitäisi olla koko hiippakunnan "näyteikkuna".
"Toki parempi olisi enemmän, mutta eipä noin pieneen kirkkoon isoa kuoroa edes mahdu."
Oletko koskaan käynyt messussa meillä Henrikissä? Meillä on ollut laulamassa suhteellisen isojakin kuoroja, kuten 30-jäsenisiä. Muutaman kerran jo 10-15 sitten meillä oli myös konserttimessuja, joissa avustivat kuoro ja orkesteri. Urkuparvella on paljon enemmän tilaa kuin miltä alhaalta näyttää.
"Onko muuten L. -M mahdollisesti laulutaitoinen? Mites Henrikiläinen ja muu porukka?"
Tuollaiset huomautukset ovat aina asiattomia. Vastaan viesteihin silloin kun haluan. Jos en vastaa, se ei johdu lukutaidottomuudestani.
"Menkää vain tekemään katedraalin tasoista kirkkomusiikkia. Voisin kuvitella, että tuommoiseen vaaditaan ainakin edes ammattitaitoinen kuoronjohtaja."
Tuollainenkin on asiatonta. Jos moittisin vaikka maamme maanteiden kuntoa, tuskin kukaan normaali ihminen sanoisi siihen: "Ryhdy sitten itse liikenneministeriksi, jotta saamme tiet kuntoon". Asioista pitää saada puhua ilman tällaista saivartelua.
"Tuskin siihen on köyhällä kirkolla varaa satsata."
Kuten Marialainen! ylempänä huomauttaa, Henrikissä toimi vielä 1950-luvulla kaksikin kuoroa. Tuskinpa kirkkomme oli silloin nykyistä ainakaan rikkaampi.
"Oma veikkaus on, että Tukholmassa on joku ammattilainen, joka johtaa näitä kaikkia kuoroja. Olisi kiva kuulla näitä korkeatasoisia pelkästään katolilaisista koottuja kuoroja. No, muualla on aina paremmin kuin meillä. Paremmat piispat, paremmat papit, paremmat sääntökunnat, paremmat maallikot, enemmän rahaa ja valoisampi tulevaisuus..."
Valitettavasti tämä on totta. Suomessa kehitys on jäänyt puolitiehen SCJ-monopolin takia, jota täyttämään ovat ilmestyneet vain neokatekumenaalit ja Opus Dei, jotka kuulemma käyvät jo nyt kovaa kilpailua seuraavan piispan virasta. Tässä tohinassa kukaan edellämainituista ryhmistä ei ole (ollut) kiinnostunut hiippakuntamme todellisesta kehittämisestä, vaikka kummassakin ryhmässä on myös hyviä pappeja, kuten mons. Trevisini ja isä Prado.
"No eipä tule paljoa ideoita kirkkomusiikin parantamiseksi."
Pyhän Henrikin seurakunnassa laulettiin lokakuun aikana Marian lauluja joka keskiviikko ennen iltamessua. Sen jälkeen kirkkokuoro alkoi kokoontua keskiviikkoisin iltamessun aikana. Eli tämän syksyn aikana on tapahtunut hieman kehitystä laulamiseen liittyen.
Syksyn aikana oli myös urkukonserttien sarja, joka jatkuu tiedotteen mukaan keväällä 2013.
Tulevana keskiviikkona 26.12. eli Tapaninpäivänä kannattaa tulla Pyhän Henrikin kirkkoon klo 18.00 laulamaan "Joululauluja seimen äärellä". Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen. Hyvä tilaisuus päästä laulamaan ja oppimaan katolilaisia joululauluja.
Kirkkomusiikkiin liittyen syksyllä Pyhän Henrikin sunnuntaimessussa vieraili kuoro, muistaakseni Saksasta. Valitettavasti en päässyt silloin paikalle. Muutamia kertoja tämän syksyn aikana paikalla on ollut myös omaan hiippakuntaan kuuluva viulisti. Toivottavasti saamme jatkossakin nauttia omien laulajien ja soittajien lisäksi myös vierailevien kuorojen ja soittajien musisoinnista.
"Laulavatko papit, lukijat, diakonit ja seurakunta? Aikas vähäistä se taitaa tässä hiippakunnassa olla. Vallalla taitaa olla yleinen apaattisuus ja ikuinen rahapula?"
Pappien asenteet kirkkomusiikkia ja ylipäätään hengellistä musiikkia kohtaan vaikuttavat varmasti. En tiedä Pyhän Henrikin pappien musiikkiasenteista sen enempää. Sunnuntaimessujen liturgia on yleensä (vai aina?) osin laulettua ja messun aikana on monta yhteislaulua. Henrikin arkimessuissa on vain loppulaulu. Sinänsähän seurakuntaan kuuluu ja messuissa säännöllisesti käy paljon hyviä laulajia ja useita ammattimuusikkoja. Kirkkomusiikin heikon tason ei siis pitäisi johtua porukan musiikillisesta lahjattomuudesta. Laulaminen ei myöskään ole kallista puuhaa.
Itse epäilen yhdeksi syyksi apaattisuutta (mm. ikuisesta rahapulasta puhumista, "kaikkea on jo kokeiltu", "mikään ei koskaan muutu paremmaksi"). Uskon monen myös arastelevan laulamista, koska muutkaan eivät laula. Henrikin messuissa huomaa, että joitain tiettyjä lauluja seurakunta kyllä osaa ja haluaa laulaa. Uskoisin siis, että laulamattomuus johtuu enemmän tai vähemmän osaamattomuudesta. Ei osata käyttää laulukirjaa, ei tunneta melodioita tai arastellaan laulujen sanoja olivatpa ne sitten millä kielellä tahansa.
******
Kaikki kuorolaulamisesta kiinnostuneet ovat siis tervetulleita keskiviikkoisin noin 18:30 alkaviin (riippuu messun kestosta) harjoituksiin kirkon parvelle. Harjoituksia ohjaa urkuri Marko Pitkäniemi. Harjoitukset kestävät noin tunnin ja siellä harjoitellaan messuun tulevia lauluja Cantemus-laulukirjasta. Cantemuksia on kirkossa, mutta kirjan voi ostaa omakseenkin 25 eurolla Katolisesta kirjakaupasta: http://www.katolinenkirjakauppa.net/
******
Olen varma, että jos katolinen kirkko satsaa vähänkään ekumeniaan, luterilaiselta puolelta on mahdollista saada jumalanpalveluksiin kirkkokuorolaisia. En usko että luterilaiset pistäisivät hanttiin, jos heitä kauniisti pyytää laulamaan katoliseen kirkkoon.