Luvattiin kasvua ja työåaikkoja v.1994

"Työpaikkoja" piti olla luvassa EU-seireenien suitsutusveisuissa silloin v.1994. Kirjoitusvirhetihulainen on ennen minua keksitty ja myös jälkeheni jää å-kirjainta myöten.

no, työpaikoista en muista mitään kuulleeni mutta halpaa viinaa ja halpoja autoja... ah, mikä sen parempaa olla voisikaan.... nyt niitä molempia sitten on, onko hyvä olla ja autuus kokoajan.Eipä taida olle edes niitten senaikuisten nuorten miesten mielestä jotka noita hehkutti ja äänesti kyllä siinä suuntaa antavassa kansanäänestyksessä aikoinaan.Ehkä ovat viinaa tarpeekseen ja vähän ylikin saaneet halvalla ja sakemannin vanhat biiemwiit on joka lantsun alla ja lippa takaperin ylinopeutta kaahaten metsänkautta sairaalaan, joku hautuumaallekin asti. ''Sitähän sä pyysit''

Jos tosiaan joku äänesti "Kyllä" EU-kansanäänestyksessä kuvitelmana halpa viina ja huokeat autot, niin eipä ole nekään haavekuvitelmat toteutuneet. Esim. Saksan hintason saavuttamisesta ei meillä Suomessa voi noitten tuotteitten osalta edes toivoa elätellä. Sitkeässä on ollut käytettyjen tuontiautojenkin kevennetty hintakohtelu, kun Brysselin oikeusistuimia myöten on tulkintoja lopulta saatu meidän omien yli-innokkaitten byrokraattiemme tappioksi. Paheellisen alkoholin verotuksen säilyminen ankarana meillä Suomessa on taas turvannut Viron matkailuun ympärivuotisen sesongin. Autoilusta puheenollen minua pääsi hämmästyttämään Tallinnan autoilukulttuurin muuttuminen kohteliaaksi ja jalankulkijaystävälliseksi. Tallinnassa ei enää kaahailla niin kuin meillä Suomessa. Nykyään virolaisia voi ilmeisesti luonnehtia sivistyskansaksi.

Eipä ole ainakaan halpoja autoja täälläpäin näkynyt, esim. jossain päin eurooppaa myydään kai Dacioita viidellä tonnilla, täällä ei taida viidelläTOISTA tonnillakaan sellaista saada.
Työpaikat, EU:n aikana esim. teollisuustyöpaikat on suunnilleen kaikki teurastettu ja viety halvan työvoiman maihin, Suomessa ei näy mikään kannattavan enää, lopetellaanko koko maan ylläpito pian kokonaan ja myydään eniten tarjoavalle maalle vaikka ydinjätteen loppusijoitusalueeksi...

'halvoilla' autoilla tarkoitin esim. täällä kalliita 'ylellisyys' autoja, mersu, audi, bmw, jne, ne kalliimmat mallit, joita ns. nousukkaat haetuttavat jobbareilla saksasta esim. Siellä se 'vähän'käytetty maksaa huomattavasti vähemmän kuin täällä autokaupassa vaihtarina vaikka verot tuleekin lisäksi.Sitä tarkoitin niillä halvoilla autoilla, en sitä että niitä täällä myytäisi uutena halvalla. JA viinaa saa 'halvalla' kun hakee vaikka autolastin eu-alueelta.On se kyllä ihan tolkuttoman edullista alkossakin.

no eipä tuo kallista ole jos kossupullo maksaa jotain 10e... luulisin ettei paljoa heitä, ei ainakaan yli 15e... kyllä se on halpaa, ja sitähän suurinosa väkeä juo... eri juttu on ne kalliimmat konjakit ja viskit.... suosin itse niitä mutta ei nekään kalliita ole ,kun en osta kuin muutaman pullon vuodessa ja juuri niitä kalliimpia ja parempia.... kun ei ole halvan humalan haku se juttu vaan makunautinto.

Talouskasvu ja sen tuomat työpaikat olivat Kyllä-tahon kampanjapropagandan olennaisina kulmakivinä, kun v.1994 käytiin EU-kansanäänestyksen keskusteluja. Tosin "keskustelu"-termi on liian asiallinen ilmaus siloista menoa luonnehtimaan, sillä niin yksipuolisesti Kyllä-propaganda hallitsi ilmapiirimarkkinoita. Silti yli 43 prosenttia äänestäneistä vastusti Suomen EU-jäsenyyttä ja äänesti Ei.

Maastrichtin sopimusta ei jaettu meillä Suomessa äänestäjien kotikielellä eikä edes englanniksikaan kaikkiin talouksiin puhumattakaan, että se teksti olisi postitettu kaikille äänioikeutetuille äänioikeuskortin liitteenä. Siinä Maastrichtin sopimuksen tekstissä oli kuulemma maininta sitoutumisesta prosessiin, joka johti euroraha-alueen syntymiseen.

Meille Suomalaisille Lipposen-Niinistön hallitus kertoi valistavasti, että se euroraha-alueeseen liittyminenhän päätettiin jo v.1994 EU-kansanäänestyksen yhteydessä. Silti euro ei ole rahana esim. Ruotsissa. Läntinen naapurimme katsoi tilanteen niin, että EU-jäsenyys ei suoraan edellyttänyt eurorahaan siirtymistä. Nykyään Ruotsilla menee paremmin kuin meillä.

Kovin usein on saatu kuulla niin talouselämän kuin poliitikkojenkin taholta yksikantainen ilmoitus: Tulos tai ulos! Nyt olemme saaneet jo aika laillla runsaasti "tulostietoa" euroraha-alueeseen kuulumisesta. Jos samaan yhteyteen katsotaan aiheelliseksi kytkeä koko EU-jäsenyys, niin laajennetaan tuo nyt käsillä oleva "tulostietoius" koskemaan koko EU-jäsenyyttä. Kyllä se minulle sopii. Suomi pystyisi pärjäämään aivan hyvin Eta-sopimuksen asetelmassa esim. Sveitsin tapaan.

Harva äänesti noilla näkemyksillä... kylla ne oli ne halvat autot ja viina ainakin silloisten nuorten miesten perusteena, osa väkeä ainakin itäsuomessa päin taas äänesti EI sentakia kun ollaan sen naapureita minkä ollaan, sille ei voi mitään.

EU:n päämaja ilmakuvassa:
http://img.timeinc.net/time/photoessays/2009/google_earth/swastika.jpg

Mut Suomen linja on hukassa.
http://jaatteenmaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/124591-suomen-eu-linja-hukassa?fb_action_ids=4270386750415&fb_action_types=og.likes&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=246965925417366

Rahoitusmarkkinat vapautui EU-jäsenyyden myötä. Tein vuoden 94 jälkeen kolme kertaa ison potin pörssissä. Firman on helpompi toimia kun valuuttaa on Euroopassa sama. En valita.

Jos nyt pääsisisin aikakoneella taaksepäin, äänestäisin uudelleen "kyllä"

Euroraha-alueen kokoonkyhäämisvaiheessa meillä Suomessakin esitettiin kritiikkiä nimen omaan sillä perusteella, että mukaan tulevat valtiot olivat kovin erilaisia keskenään. Sille kriittiselle tarkastelulle Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön hallitus ei korvaansa lotkauttanut minun muistamani mukaan. Nyt sitten on kärvistelty pari vuotta ja kärvistellään edelleen kriisissä jatkuvasti nimen omaan euroraha-alueessa mukana olevien valtioitten erilaisuuden takia. Ja jatkuvuus alkaa vaikuttaa pikemminkin kroonisuudelta kuin akuutin tilapäiseltä.

Sinipunahallituksen sekä sen pienpuoluevahvistuksien hätätilaselittelyt ja ankara ryhmäkuri ovat pyörittäneet ongelmavyyhtiä kerran toisensa perään eteen päin muutaman kuukauden kerrallaan. Aikaa on kyllä tavallaan "voitettu", mutta onko siitä ollut suurtakaan hyötyä. Tilanne pitäisi ratkaista. Asetelma muistuttaa "tavanomaisessa pankkisuhteessa" vekselivelan pyörittämistä uusien vekseleitten konstilla hamaan tulevaisuuteen, jolle prosessille kyllä tulee loppu jossain vaiheessa. Ei semmoinen voi jatkua loputtomiin.

Rahoitusmarkkinoitten vapaus toimii sekä Ruotsissa että Iso-Britanniassa, vaikka nuo maat eivät kuulu euroraha-alueeseen. Ja toimii myös Sveitsissä, vaikka maa ei ole edes EU-jäsenvaltio. Sveitsi pystyy pärjäämään hyivin Eta-asetelmassa.