Jehovan todistaja, joka ei pysty enää puhtaalla omallatunnolla ja rehellisyytensä säilyttäen, jatkamaan Jehovan todistajana, erotetaan seurakunnasta ja häntä kartetaan syntisenä. Entisiä todistajia myös pidetään hengellisesti kuolleina - $aatanalle luovutettuina.
Käytäntö onkin mielenkiintoinen siinä valossa, että sama kohtalo odottaa niitä jotka ovat rehellisiä eivätkä siksi pysty jatkamaan todistajana.
Tästä seuraa luonnollisesti kysymys, että jos Jehovan todistajat tosiaan ovat Jehovan oma uskonto tai kansa, niin onko Jehova myös sitä mieltä että nämä rehelliset ihmiset tulee erottaa seurakunnasta ja että heidät luovutetaan $aatanalle?
Suosiiko Jehova näissä tapauksissa epärehellisyyttä? Eli sitä että henkilön tulisi jatkaa uskonnon jäsenenä, vaikka ei uskoisikaan enää sen opetuksiin ja vaikka henkilö pystyisi osoittamaan että Vt-seuran oppi on virheellistä?
Käytäntö onkin mielenkiintoinen siinä valossa, että sama kohtalo odottaa niitä jotka ovat rehellisiä eivätkä siksi pysty jatkamaan todistajana.
Tästä seuraa luonnollisesti kysymys, että jos Jehovan todistajat tosiaan ovat Jehovan oma uskonto tai kansa, niin onko Jehova myös sitä mieltä että nämä rehelliset ihmiset tulee erottaa seurakunnasta ja että heidät luovutetaan $aatanalle?
Suosiiko Jehova näissä tapauksissa epärehellisyyttä? Eli sitä että henkilön tulisi jatkaa uskonnon jäsenenä, vaikka ei uskoisikaan enää sen opetuksiin ja vaikka henkilö pystyisi osoittamaan että Vt-seuran oppi on virheellistä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
>> Suosiiko Jehova näissä tapauksissa epärehellisyyttä? Eli sitä että henkilön tulisi jatkaa uskonnon jäsenenä, vaikka ei uskoisikaan enää sen opetuksiin ja vaikka henkilö pystyisi osoittamaan että Vt-seuran oppi on virheellistä?
Vartiotorniseuran kriteereilä ajatellen salaakin eri mieltä oleva on luopio, jonka petollisen sydämen Jumala näkee ja tulee hänet aikanaan tuomitsemaan.
Se asettaakin Seuran historiaan, alkujuuriin, sen opihistoriaan ja moniin kyseenalaisiin menettelytapoihin ja edesotamuksiin, sekä ristiriitoihin perhetyneen ja sen vuoksi Järjestöön luottamuksensa menettäneen erityisen vaikeaan asemaan elämässään.
Monelle se on erityisen vaikea ja radikaali mullistus henkilökohtaisessa elämässä, kuin atomipommi joka vie pohjan ja tukipilarit alta, sillä he ovat saattaneet usko jo lasesta alkaen tuon Järjestön väittämään rooliin Jumalan ainoana puhetorvena ja vain jonka yhteydessä voi omata toivon raamatullisesta pelastuksesta.
Moni on tehnyt suuriakin uhrauksia elämässään voidakseen vastata Vartiotorniseuran asettamiin vaatimuksiin ja kristillisyyden kriteereihin. Osa on aktivoitunut kymmeniä vuosi vastuuasemisa tai kokoajanpalvelijoina.
Sitten sen lisäksi, että oman kristilisyyden perustuksiksi uskomansa rakenteet putoavat alta pois ja joutuu rakentamaan kaiken nollasta alkaen uudestaan, niin lisäksi joutuu demonisoiduksi ja menettää jopa kaikki rakkaat läheisensäkin.
Kuten niin monesti sanottu, niin Vartiotorniseurasta ei ole kunniallista ulospääsyä.
Lisäksi Järjestö langettaa yksipuolisesti elinikäisen lähestymiskielon rakkaisiin perheenjäseniin ja elinikäisiin ystäviin. Karta tai tule kartetuksi.
Onkin varsin erikoista miten missään oikeusvaltiossa on mahdolista, että jokin fundamentalistinen uskonnollinen liike voi langettaa ko. tuomioita, jotka kuuluvat ainoastaan valtion tuomioistuimien toimintavaltaan.
"Onkin varsin erikoista miten missään oikeusvaltiossa on mahdolista, että jokin fundamentalistinen uskonnollinen liike voi langettaa ko. tuomioita, jotka kuuluvat ainoastaan valtion tuomioistuimien toimintavaltaan."
Olen ihmetellyt samaa ja tehnyt myös MOT-ohjelmalle aiheesta ehdotuksen ohjelmaksi. En voi ymmärtää miten sellainen uskonto saa toimia oikeusvaltiossa joka ei itse kunnioita uskonnonvapautta sen vertaa että sallisi ihmisen erota uskonnosta ilman että siitä rangaistaan käytännössä kaikkien omaisten menettämisellä.
Härskeintä asiassa on se että näin toimiva uskonto kastaa lapsia uskontoonsa. Lapsi ei voi ymmärtää ja tietää miten hän uskoo aikuisena. Jos alkaakin ajatella itsenäisesti ja erota lahkosta, on lapsuuden kastamisesta ankarat sanktiot.
Tätä henkistä väkivaltaa ja kiristystä todistajat kutsuvat rakkaudeksi. Seura itse on kirjallisuudessaan antanut esimerkkejä kuinka joku eronnut on tullut takaisin lahkoon vain läheisiään kohtaamaan ikävän takia. Toisin sanoen seura ei piittaa siitä tuleeko joku lahkoon takaisin vain näyttelemään todistajaa ja kiristyksen ansioita vai tuleeko hän omasta halustaan ilman kiristystä.
Tuo on hieman vastaava tilanne kuin joku kiristettäisiin naimisiin toisen kanssa. Olisiko sellainen rakkaudellista ja olisiko se jotain aitoa asioita tuottavaa?