Monilla suomalaisilla on hellä suhde ruotsin kieleen. Miksei olisi – olihan se yli kuuden sadan vuoden ajan maamme hallintokieli. Suurin osa maamme varhaisesta sivistyksestä ja kirjallisesta kulttuurista on luotu ruotsin kielellä. Ruotsi on edelleen pienen vähemmistön äidinkieli ja sitä kuulee ja näkee vähän väliä, vaikka amerikanenglanti on tietokoneistumisen ja popmusiikin ja hollywoodilaisen filmiteollisuuden maailmanvaltauksen myötä tunkenut syvälle sieluumme.
Suomi on sekä kirja- että puhekieleen lainannut paljon sanoja ruotsista, enempiä miettimättä mieleen tulevat vaikkapa apina, stadi, baana, huilata, vanttuut, hattu ja hanslankari. Eräs ruotsalainen ystäväni kerran täällä kylttejä katsellessaan totesi, ettei tarvitse kuin laittaa i-kirjain ruotsin sanan perään, niin saadaan suomenkielinen sana: pankki, posti, moottori, kellari.
Suomenkielisillä suomalaisilla on aivan erityinen, lämpimän ironinenkin suhde ruotsin kieleen. Englanti toki alkaa jo hallita vitseissäkin ja käännöskoneilla tehdyt käyttöohjeet netissä ovat jo niin kauan olleet harminamme, että ne ovat melkein jo lakanneet huvittamasta. Mutta ruotsin kielestä ovat edelleen ihmismuistissa säilyneet monet varhain opitut, rakkaudella väännetyt ja elvatolva-luppakorvan ohella suusta suuhun levitetyt kielivitsit, muunnokset ja väännökset. Suomalais-ruotsalaista kansanperinnettä parhaimmillaan.
Aloin muistella kouluajan suullista perintöä ja tällaiset lausahdukset tulivat mieleeni, ensimmäisenä ajankohtaisin:
Mamma, mamma, julsex kommer tillbaka -
Äiti, äiti joulukuusi palaa!
Sådant är livet. – Sellaiset ovat liivit.
Voi, voi teitä! – Smör, smör vägar!
Onko sinulla jo jojo? – Har du redan redan redan?
Laskekaa Suomen lippu! – Räkna finska biljetten.
Viikkokaupalla – Veckan vid butiken.
Muistatteko muita?
Suomi on sekä kirja- että puhekieleen lainannut paljon sanoja ruotsista, enempiä miettimättä mieleen tulevat vaikkapa apina, stadi, baana, huilata, vanttuut, hattu ja hanslankari. Eräs ruotsalainen ystäväni kerran täällä kylttejä katsellessaan totesi, ettei tarvitse kuin laittaa i-kirjain ruotsin sanan perään, niin saadaan suomenkielinen sana: pankki, posti, moottori, kellari.
Suomenkielisillä suomalaisilla on aivan erityinen, lämpimän ironinenkin suhde ruotsin kieleen. Englanti toki alkaa jo hallita vitseissäkin ja käännöskoneilla tehdyt käyttöohjeet netissä ovat jo niin kauan olleet harminamme, että ne ovat melkein jo lakanneet huvittamasta. Mutta ruotsin kielestä ovat edelleen ihmismuistissa säilyneet monet varhain opitut, rakkaudella väännetyt ja elvatolva-luppakorvan ohella suusta suuhun levitetyt kielivitsit, muunnokset ja väännökset. Suomalais-ruotsalaista kansanperinnettä parhaimmillaan.
Aloin muistella kouluajan suullista perintöä ja tällaiset lausahdukset tulivat mieleeni, ensimmäisenä ajankohtaisin:
Mamma, mamma, julsex kommer tillbaka -
Äiti, äiti joulukuusi palaa!
Sådant är livet. – Sellaiset ovat liivit.
Voi, voi teitä! – Smör, smör vägar!
Onko sinulla jo jojo? – Har du redan redan redan?
Laskekaa Suomen lippu! – Räkna finska biljetten.
Viikkokaupalla – Veckan vid butiken.
Muistatteko muita?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.