Kehitys kulkee:
Tuulivoimaenergiaa tullaan käyttämään co2:sen muuttamiseksi polttoaineeksi (PtG = power to gas), näin luin lehdestä. Stuttgartin lähellä oleva koelaitos pysty toimittamaan 300 m3 synteettistä metaani vuorokaudessa.
Yksinkertaistettuna on prosessi seuraava: tuuligeneraatorin toimittamalla sähköllä pilkotaan vettä vetyyn ja happeen. Vetyä liitettään co2:een, jolloin syntyy metaani. Tätä voidaan siten käyttää niin polttomoottoreihin kuin polttokennoihin ja on helposti varastoitavissa.
Niinpä Audi on käynnistymässä projekti, jossa Audi A3 moottorilla 1,4 l-TFSI käyttää ns. Windgas = tuulikaasua. Audi on hankkinut tarkoitukseen offshore- tuuliturbiinejä, joiden sähköllä tuotetaan tarvittava kaasu. Tätä voidaan tankata missä tahansa kaasutankaus- pisteellä, koska vastaava määrä toimitetaan tilalle. Autolla voi siten ajaa kaasulla 400 km ja lisäksi 780 km bensiinillä. Tällöin on keskikulutus 3,6 kg /100 km , eli hiukan alle 100 g/km co2. Kaasukäytössä on co2-päästö alle 30 gr/km.
Tätä kun käytetään aikoinaan isossa mittakaavassa on aurinkoenergian vastustajienkin huoli aiheeton, ettei sitä voi varastoidaa.
Tuulivoimaenergiaa tullaan käyttämään co2:sen muuttamiseksi polttoaineeksi (PtG = power to gas), näin luin lehdestä. Stuttgartin lähellä oleva koelaitos pysty toimittamaan 300 m3 synteettistä metaani vuorokaudessa.
Yksinkertaistettuna on prosessi seuraava: tuuligeneraatorin toimittamalla sähköllä pilkotaan vettä vetyyn ja happeen. Vetyä liitettään co2:een, jolloin syntyy metaani. Tätä voidaan siten käyttää niin polttomoottoreihin kuin polttokennoihin ja on helposti varastoitavissa.
Niinpä Audi on käynnistymässä projekti, jossa Audi A3 moottorilla 1,4 l-TFSI käyttää ns. Windgas = tuulikaasua. Audi on hankkinut tarkoitukseen offshore- tuuliturbiinejä, joiden sähköllä tuotetaan tarvittava kaasu. Tätä voidaan tankata missä tahansa kaasutankaus- pisteellä, koska vastaava määrä toimitetaan tilalle. Autolla voi siten ajaa kaasulla 400 km ja lisäksi 780 km bensiinillä. Tällöin on keskikulutus 3,6 kg /100 km , eli hiukan alle 100 g/km co2. Kaasukäytössä on co2-päästö alle 30 gr/km.
Tätä kun käytetään aikoinaan isossa mittakaavassa on aurinkoenergian vastustajienkin huoli aiheeton, ettei sitä voi varastoidaa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Vaan millä hyötysuhteella? Ja hinnalla?
"Yksinkertaistettuna on prosessi seuraava: tuuligeneraatorin toimittamalla sähköllä pilkotaan vettä vetyyn ja happeen. Vetyä liitettään co2:een, jolloin syntyy metaani."
Metaanin kemiallinen kaava on CH4, joten ei sitä ihan noin tule. Järkevältä tuon kuulostaa vai, jos pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Hyötysuhde todellakin kärsii ja taloudellisuus nojaa varmaan paljolti tukiin ja verottomuuteen.
Paras muuttaa CO2 synteettiseksi polttoaineeksi noin -> http://www.youtube.com/watch?v=GJ5mpQqmZaM
CO2 3*H2 -> CH4 2*H2O
Järjenkäyttö on sallittu.
Sähköenergian muuntaminen vedyksi (hajotetaan vettä sähköenergialla vedyksi ja hapeksi ) tapahtuu noin 80 % hyötysuhteella, eli 20 % sähköä menetetään häviöihin. Jos vedystä tehdään edelleen metaania (CO2:ta hyödyntäen) menetetään toiset 20 %. Vety voidaan syöttää myös sellaisenaan maakaasulinjoihin, jolloin se sekoittuu fossiilista alkuperää olevaan maamaasuun. Tämä on energiatehokkaampi vaihtoehto.
Mutta jos se sähköllä tuotettu vety tai metaanii maakaasu sitten käytetään sähköä tuottavassa voimalaitoksessa tai lämmöntutannossa, kyse on hölmöläisten hommasta.
Tuossa on kai taustalla, että tukiaisten turvin on rakennettu tuuli- ja aurinkosähköä, jota huippuaikoina tulee paljon yli tarpeen eikä kohtuuhintaista vientiäkään ole näköpiirissä. Kun tuolle sähkölle on sitouduttu maksamaan tietty syöttötariffi, on se pakko ottaa vastaan. Siksi harkitaan myös heikon hyötysuhteen omaavia ratkaisuja sähköenergian varastoimiseksi. Sähköautot akkuineen olisi paras ratkaisu, jos akkutekniikka saataisiin kehittymään riittävän keveäksi.
Aivan oikein,, tuulienergian, kuten myös aurinkoenergian, varastoimeksi tehdään kovasti kehitystyötä, eikä joka paikassa samat ratkaisut käy. Pääasia on, ettäniitäkehitystöitätehdään,jopa veronmaksajien rahoillakin. Se on yhteinen etu.
Huvittavinta asiassa vain on se, että ensin pyritään muuttamaan energia sähköksi ja sitten tuskaillaan sen varastoinnin kanssa. Aivan kuin yritettäisiin puskea päätä seinään näillä sähköenergian varastointiyrityksillä. Energia kun voidaan helposti kausivarastoida lämpönä, jolloin varastointi on hyvin edullista ja vuoden aikana vuotavan energian määrä pieni (alle 10 %).
Muuntamisen hyötysuhde on aina huono, joten ei ole myöskään järkevää ensin tuottaa sähköä ja tuottaa sillä lämpöä koska hyötysuhde on vaatimaton. Sen sijaan kannattaa kerätä lämpö ja varastoida se suoraan lämpönä. Tällöin hyötysuhde on hyvä ja tarvitaan vain yksi muunnos siinä vaiheessa kun varastoidusta lämmöstä tuotetaan sähköä. Ja lämpöä tuotettaessa muunnoksia ei tarvita, varastoitua lämpöä voidaan käyttää suoraan lämpönä esimerkiksi kaukolämmön syöttämisessä.
Kaukolämmön lisänä, mutta ei yksin lämmitysmuotona.Saattaa ihmisille tulla kylmä talvi.
Sitkeässä se istuu tuo Savio. Vaikka siellä kaikki tehtiin miten ei pitäisi tehdä, ihmiset uskovat että sen mukaan voidaan asiaa miettimättä todeta kaikki asiat mitkä liittyvät auringosta saatavaan energiaan.
Onko ajatteleminen sinulle täysin ylivoimainen asia? Jos ei, ajattelepa vähän. Emme siis lämmittäisi eristämätöntä kalliota, vaan eristäisimme sen. Osaatko kuvitella lainkaan mikä ero on lämmittää pakkasella taloa, jossa on harva lautalaudoitus verrattuna siihen että seinät, lattia ja katto on eristetty 40 cm eristysvillalla? Luuletko kummankin vaativan saman verran lämmitysenergiaa 20-asteisena pitämisessä? Entä kun lämmitys lopetetaan, kumman luulisit jäähtyvän nopeammin, hataran lautaseinäisen huoneen vai sen, jossa on 40 senttiä eristystä ympärillä? Saviota voi verrata lautarakenteiseen huoneeseen, siellähän ei käytetty kalliossa mitään eristeitä.
Saviossa kalliota lämmitettiin vain muutamalla kymmenellä asteella, ehdottamassani tavassa kallion lämmitettäisiin 600 asteiseksi. Kumpaan luulet varastoituvan enemmän energiaa kuutiometriä kohden?
Jos et vielä rasittanut aivojasi liikaa, niin ajattele että kalliovarastoon varastoidaan 2 200 000 MWh energiaa kesällä ja se säilyy siellä niin että seuraavana keväänä sieltä voidaan ottaa 2 000 000 MWh energiaa. Eihän se lämpö mihinkään karkaa eristetystä kalliosta. Jos yhden talon energiantarve on 30 MWh vuodessa, niin eikö sinunkin laskupäälläsi energiaa riitä 60 000 talolle, eikä missään niissä tarvitse palella?
Jos me tiedämme minkä verran energiaa on varastoitu, eikö se ole sama asia kuin sinä lämmität öljyllä ja tilaat syksyllä 3 000 litraa öljyä ja ajattelet että sillä sinä lämmität talven? Jos tietää talven energiantarpeensa, niin ei tule kylmä jos sen verran on varannut energiaa talveksi itselleen. Ymmärrätkö? Ei siis tarvitse pitää minään lisänä, vaan energiaa riittää kalliovarastosta koko vuodeksi jos se niin mitoitetaan.
Kiveen varastoidun lämmön kokeiluna muistan 1970-luvulta talon.
Sen alla on 80 kuutiota louhetta. Noin kuutio asuinneliötä kohti.
Se lämpeni ilmakierrolla reiluun sataan asteeseen.
Talossa oli lämmönvaihdin radonkaasun pitämiseksi erillään.
Lämpö piti riittämän talven yli.
Koe päättyi lamaan, ja termostaatin rahan puutteeseen.
Sen seurauksena talo kärventyi sisältä kuin liian kuuma sauna.
Talo muutettiin huutokaupan jälkeen suorasähköllä lämpeneväksi,
30 vuotta sitten.
Tämä on ainoa tuntemani yksinkertainen aurinkoenergiaa hyödyntävä kokeilu.
Periaatteessa kohtuullinen, mutta tulikin pahaan aikaan, ja kalliiksi.
Aihe kiinnostaa minua laajemminkin.
http://maps.google.fi/
Osoitteeksi: Pohjoinen Pikatie 492
Ja kuvassa näkyy keltatiilinen talo, jossa on jyrkkä entinen kennostokatto etelään.
Tuulivoimalla tehtävästä metaanistahan tässä piti keskustella.
Vedyn varastointi on vaikeaa. Se huonontaa metallien kiderakennetta.
Metaani on helpompi, koska molekyylien koko ei ole niin haitallisen pieni.
Saadaan myös hiili hetkeksi pois kuljeksimasta, ilman lisäpäästöjä.
Tuon patterin energiamäärä lämmitettynä olisi n. 2,5 MWh, talon vuotuinen lämmitystarve n. 15 MWh. Jos tuo oli eristetty 20 cm foamilla, talven aikana varastosta olisi vuotanut n. 1 MWh energiaa ja lämmitykseen jäänyt 1.5 MWh, noin kymmenesosa lämmitystarpeesta.
Jos talon kokovuoden energiatarve haluttaisiin saada tuollaisesta, kuutioita pitäisi olla n. 800. Se ei ole taloudellisesti kannattava koska eristyksen määrä on suuri yhden patterin osalta. Mitä suurempi kuutio, sen vähemmän tarvitaan eristystä yhtä lämmitettävää kuutiota kohden.
Jos tarkastelemme tuota 80 m3 louhetta, se varastoi n. 30 kWh/m3 ja vaatii eristystä 1.4 m2 kuutiota kohden.
Vastaavasti 150 x 300 x 300 kalliovarasto varastoi 150 kWh/m3 ja tarvitsee eristystä 0.03 m2 kuutiota kohden.
Jos tuo kertomasi 80 kuution louhe olisi kalliovarastossa, sitä tarvittaisiin vain 16 m3 ja eristystä 2 %. Siitä huolimatta se antaisi 40 % enemmän energiaa talvella.
Jos tuulivoimalla tehdään metaania, se on melkoisen tehotonta. Ensin muutetaan auringon säteilyenergia tuuleksi. sitten tuuli sähköksi, sitten muunnetaan sähkö metaaniksi ja lopuksi vielä metaani lämmöksi. Ja jokaisessa muunnoksessa hyötysuhde on alle 50 %.
Jos auringon säteilyenergia muunnetaan heti lämmöksi ja varastoidaan se edullisesti ja pienellä hävikillä, meillä olisi lämpöä silloin kun energiaa tarvitaan lämpönä tai sähkönä. Muunnoksia tulee vain vai yksi.
Kuulostaa hölmöltä koko vety-metaani-hiilidioksiidi-systeemi. Mutta ehkä siinä on hyvää jos omavaraisuutta ajatellaan.
Kierrätyksessä ja metaanin käytössä syntyy vain lisää hiilidioksiidia, sitä ei saada kokonaan palautettua kiertoon. Hyötysuhdekin laskee muunnoksissa alas.
Mielekkäämpää olisi käyttää polttomoottorissa suoraan vety, bensiini/muu-tuki apuna ( jos ollenkaan tarpeen). Näin vedystä ei ainakaan tule yhtään hiilidioksiidia.
Vety saadaan vedestä polttomoottorin pakokaasujen kuumuuden ja sopivan katalyytin avulla erotettua palavaksi polttoaineeksi (pyrolyysi).(On ehkä hieman samaa kuin ns. häkäpönttölaitteissa). Lisäksi sähköllä voidaan resurssien ja tarpeen mukaan hajottaa vedestä vety happi, ja sekin syöttää suoraan polttomoottoriin. Näin tulee pakoputkesta vain vesihöyryä ja lämpöä.
Jos sitä hiilidioksiidia pitää saada ilmasta pois, niin sitä varten ei kannata sotkea koko energiantuotantoa kyseenalaiseen prosessiin. Luonto hoitaa itse hiidioksiidin ajallaan sille sopivalle tasolle. Ilmaston lämpenemisessä/ jäähtymisessä on isommasta kuviosta kuin ihmisen tekosista kyse.
Olette varmaankin nähnyt eiliset Ylen uutiset.
Näin se kehitys kulkee narisijoiden ohitse. Se että narisijoilla on niin vankka viestillinen asema Suomessa on vienyt kehitystä toistuvasti vääriin suuntiin ja lamauttanut innovaatooriset aloitteet.
Tässä ajankohtaisessa kaasuprojektissä on eräs lupaava ratkaisu ajoittaisen uusittuvan energian ylituotannon hyödyttämiseen. Voidaan vain ihmetellä, miksei sitä oivaltu aikaisemmin.
Nyt on vihdoinkin käyttö lämpövoimalaitoisten ja prosessiteollisuuden CO2:lle ja myös uusittuvalle energialle on löytynyt varastointitekniikka.
Huima edistys.
Suomessa jatko riippuu mm. siitä, etteivät narisijat pääsevät pilamaan aloitetta, kuten ovat melkein onnistuneet muissa vastaavissa projekteissä. Surullista vain, että Suomi on ainan vain muualla kehitetyn teknologian soveltaja kun omat resurssit ovat liian pienet ja vähäiset käytettään vääriin asioihin.
Näin YLE.n uutiset ja ajankohtaisen kakkosen.Suomessa Lappeenrannassa alkaa biokaasun koekäyttö ja 2 "bensa-asemaa" rakennetaan tankkauspisteeksi.Epävarmaa aurinko- ja tuulienergiaa käytetään kaasun valmistukseen silloin kun sitä on saatavissa.Autot tulevat olemaan sellaisia että ne käyvät biokaasulla ja bensiinillä kun kaasua ei ole.Ohjelma oli asiallisesti esitetty ilman mitään vihjailuja toisen energiamuodon haittatekijöihin.
Samaa lätinää kuin ns. vetytalous josta on jo höpisty sata vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous
On muuten parasta hakea ensin vähän infoa, ennen kuin kirjoitellet mitään tähän.
Kokeile itse joskus reaalimaailmaa haaveilemisen vastapainoksi
Ilman unelmia ja visioita maailmassa kehitys pysähtyy.
Reaalimaailmassa CO2 aurinkoenergia = metaanikaasu, haluat tai ei.
Homma vasta kokeiluasteella.Tosin nyt ei aurinkoa näy, mutta jos kesäksi.
Haavemaailmassa kuin vetytalous josta on jo jauhettu satakunta vuotta.
Eikös tuolla tavalla synny älyttömän kallista polttoainetta? Tavallinenkin sähkö on moninverroin kalliimpaa kuin polttoaine, ja aurinko/tuulisähkö vielä kalliimpaa. Kun siitä kaikkein kalleimmasta energiamuodosta tehdään huonolla hyötysuhteella polttoainetta (osa sähköstä menee harakoille tuossa prosessissa), niin kyllä tulee hintaa sille metaanikaasulle. Eikös sitä metaania kannattasi ennemmin tehdä vaikkapa biomassasta, uusiutuvaa energiaa olisi sekin mutta moninverroin edullisempaa.
Ensin maksetaan tuulivoimalle 10 snt/kWh syöttötariffia. Siitä tehdään metaania noin 60 % hyötysuhteella. Se käytetään autossa alle 40 % hyötysuhteella. Eipä paljon järkeä jos vaihtoehtona on sähköauto.
Vaarallinen laitos. Metaanihan on hiilidioksidia pahempi kasvihuoneilmiön aiheuttaja, joten jos tuolta laitokselta pääsee kaasu karkuun, niin Hollanti hukkuu heti napajäiden sulamisen vuoksi. Mistä sitten saadaan tulppaanit ruukkuun?
Miksi ylipäätään pitää polttaa kahta ainetta palotapahtumassa,nestemmäistä happea käytettiin jo natsiSaksan V-2 raketeissa menestyksekkäästi yksinään?Happea on helpompi luoda kuin vetyä tai co2 pohjaista alkoholia. Eri moottoreissa polttoaine voitaisiin syöttää suoraan sylinteriin ilman imuaukkoja,tällöin vältyttäisiin myös typenoksideilta,jotka on haitallisia päästöjä co2:n ohella ja joita syntyy sekä korkeapuristeisissa diesel- että bensamoottoreissa.
Kaikkea ei ole vielä keksitty.
Voi voi, kyllä tuo oli ihan viimeistä tietoa rakettitekniikasta, että pelkäällä happeella se V2 lensi? Ei mitä muuta ikään kuin poltettavaksikin.
Hae ihmeessä patenttia.
Miksi pitää tehdä asioista monimutkaisia? Laitetaan tuulimyllyt pumppaamaan vettä voimalaitoksen alajuoksulta padon yläpuolelle; kaikki tuulimyllyn tuottama energia saadaan ilmaiseksi talteen.
Ei taida tuo heurekaa olla tosissaan. Tuohan toimii, jos on riittävän suuret varastoaltaat vesivoimalaitoksen ylä- ja alapuolella. Mutta Suomessa harvoin on näin. Muuten tuollainen pumppaus on hölmöläisen hommaa.
On siinä pumppuvoimalassakin enemmän järkeä kuin synteettisen maakaasun valmistuksessa. Edellytys varmaan olisi, että tuulimyllyn teho syötetään valtakunnan verkkoon ja valtakunnan verkosta ylijäämä varastoidaan pumppuvoimalaan. On niitä pumppuvoimaloita jossain päin maailmaa käytössä, pitää tietysti olla sopiva patoallas tms veden varastointiin.
Mutta se maakaasun valmistus sähköllä lienee enemmän "vihreää" pr-toimintaa kuin vakavasti otettavaa energiatekniikkaa.
Vesipumpun hyötysuhde on parhaimmillaan 70% luokkaa.
Siinä häviäisi tuulimyllyn energiasta jo kolmannes.
Lisää hävikkiä tulisi sitten vesivoimalaitoksessa.
Niin että tuulimyllyn energiasta saataisiin talteen vain puolet.
Konstiko on parantaa vesipumpun hyötysuhdetta.
On se vaan semmonen konsti mihin edes vesipumpputehtaat ei ole kyenneet.
Vaan maallikkohan se helposti rykäsee vaikka toistasattaa rosenttia niin kuin entinenkin mies kun pirtua ja kossua sekotti.
Tässä tapauksessa hyötysuhteella ei juurikaan ole merkitystä, koska tuulienergia on ilmasta. Sama juttu aurinkoenergian kanssa, joka on oikeastaan (fuusio)ydinenergiaa. Ilmainen on ilmaista myös 70% hyötysuhteella. Tärkeintä tässä on paikallisuus ja riippumattomuus: jokaisella on mahdollisuus tuottaa itse tarvitsemansa energia riippumatta valtiosta tai suurista taloudellisista toimijoista.
Tuulienergia on ilmaista, heh-heh. Tuulivoiman syöttötariffi on meillä 10,5 snt/kWh ja sähkön markkinahinta on nyt 4,0 snt/kWh. Tuulivoima on ilmaista vain silloin kun joillakin paljon tuulivoimaa rakentaneilla mailla on ylituotantoa; silloin tuulisähköstä ei saa markkinoilla juuri minkäänlaista hintaa. Tuottaja saa tietysti syöttötariffin verran.
Työllisyystöinä telakalla voitaisiin rakentaa kelluva synteettisen metaanin tuotanto- ja nesteytyslaitos. Sitten näitä laitoksia ajettaisiin päiväntasaajan tuntumaan, jossa aurinkokennoilla energiaa riittäisi.
Tuossa jo mainittiinkin, että ilmaisesta energiasta kun lasketaan, niin huonokin hyötysuhde riittää.
Nuo aurinkoiset maa-alueet kun on aina vähän levottomia paikkoja, olisi tuo merellä kelluva laitos sopiva.