Talvivaarassa tehtii kaikki mahdolliset virheet ympäristölupien myöntämisessä ja kaivoksen päästöjen valvonnassa. Opitaanko Talvivaarassa tehdyistä virheistä, vai jatkuuko sama meno, kun pohjoiseen Suomeen rakennetaan uusi kaivoksia nopeaan tahtiin.
Onko sama laki ELY-keskuksista voimassa, kun viisitoista uutta isoa kaivosta saavat ympäristöluvat? Onko elinkeinoministerinä kokoomuksen tai kepun ministeri, joille monikansallisten yritysten kaivos-bisnes on Suomen luontoa tärkeämpi.
STT:
Viisitoista uutta isoa kaivosta Suomeen – Suhanko suurin
Ranuan Suhanko on tällä hetkellä suurin Suomeen suunnitteilla oleva kaivoshanke.
Kaivosteollisuus sijoittaa Suomeen lähivuosina jopa neljä miljardia euroa. Pääosa tiedossa olevista metallikaivosinvestoinneista ajoittuu vuosille 2014–2017, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.
Vireillä on ainakin 15 merkittävää kaivoshanketta, ilmenee ministeriön julkistamasta kaivosteollisuuden toimialaraportista.
Suurin hanke on eteläafrikkalaisen Gold Fieldsin Suhangon palladium- ja platinaesiintymä Rovaniemen eteläpuolella Ranualla.
Suhangon investointi nousee 1,0–1,5 miljardiin euroon. Kaivoksen rakentaminen ajoittuu vuosille 2015–2016.
Päätöstä Soklin apatiittikaivoksen avaamisesta odotetaan ensi keväänä. Soklin tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuonna 2017 Savukoskella Lapissa. Investointi on noin 700 miljoonaa euroa.
Kaivosteollisuuden nopea kasvu jatkuu ministeriön mukaan koko vuosikymmenen. Suomessa toimii tällä hetkellä ennätykselliset 40–50 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Yhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla.
------------
Suomessa tehtiin vuonna 2009 laki ELY-keskuksista. Vuonna 2009 Suomessa oli Vanhanen II -hallitus, pääministerinä Matti Vanhanen (Mari Kiviniemi jatkoi), elinkeinoministerinä Mauri Pekkarinen, kepu ja valtiovarainministerinä Jyrki Katainen, kokoomus.
ELY-keskuksille annettiin kaksi pääasiallista tehtävää
1) elinkeinotoiminnan kehittäminen ja
2) ympäristön hoito
Sama viranomainen valvoo siten elinekeinotoimintaa ja elinkeinotoiminnan vaikutuksia ympäristöön. Niinpä esim. Talvivaaran kaivosta valvonut ELY-keskus sai valtiolta ympäristön valvontaan määrärahoja, joita se ei käyttänyt ympäristön valvontaan. ELY-keskus on lain mukaan itsenäinen virasto, joka päättää siitä, miten se priorisoi toimintaansa eli suojeleeko ELY-keskus
a) elinkeinoa (Sotkamossa Talvivaaran nikkelitehdasta)
b) ympäristöä kuten Oulujoen ja Vuoksen vesistöjä, lähijärviä jne.
Priorisointi on hankalaa, kun sama viranomainen päättää ristiriidassa olevista asioista. Niinpä ELY-keskus päätti suojella Talvivaaran kaivosta, vaikka se päästä luontoon jo 60-kertaiset päätöt saamaansa lupaan verrattuna.
Talvivaarassa kuoli työntekijä altistuttuaan kaivoksen myrkyille.
Talvivaarassa kuoli intuja
Talvivaaran lähijärvistä ovat kalat kuolleet.
Talvivaaran jätealtaat ovat vuotaneet ympäristöön yhden kerran, paikattiin ja vuoto saatiin loppumaan. Toinenkin jätevuoto paikattiin ja vuoto loppui.
Kolmas ja suurin jätevuoto tapahtui siten, ettei vuotoa onnistuttu tukkimaan, vaan ympäristöön vuoti kyseinen jäteallas tyhjäksi. Pohjamuovi repesi vuotopaikan vierestä aina uudestaan.
Talvivaara on saanut maaliskuussa valtioneuvoston luvan uraanin talteenottoon. Lupa on voimassa vuoteen 2054 asti.
Onko Talvivaarassa valmiudet radioaktiivisten aineiden pääsyn estämiseksi luontoon?
Mitä tapahtuu Kainuulle ja Sotkamolle, kun rikasteet loppuvat? Nikkeli ja uraani loppuvat mutta luonto on saastunut? Jääkö saastunut luonto, jätevesialtaat ja radioaktiiviset jätteet Sotkamoon muistuttamaan Pekka Perästä, joka osti kaivosalueen kahdella eurolla ja josta tuli nopeasti erittäin rikas mies
Onko sama laki ELY-keskuksista voimassa, kun viisitoista uutta isoa kaivosta saavat ympäristöluvat? Onko elinkeinoministerinä kokoomuksen tai kepun ministeri, joille monikansallisten yritysten kaivos-bisnes on Suomen luontoa tärkeämpi.
STT:
Viisitoista uutta isoa kaivosta Suomeen – Suhanko suurin
Ranuan Suhanko on tällä hetkellä suurin Suomeen suunnitteilla oleva kaivoshanke.
Kaivosteollisuus sijoittaa Suomeen lähivuosina jopa neljä miljardia euroa. Pääosa tiedossa olevista metallikaivosinvestoinneista ajoittuu vuosille 2014–2017, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.
Vireillä on ainakin 15 merkittävää kaivoshanketta, ilmenee ministeriön julkistamasta kaivosteollisuuden toimialaraportista.
Suurin hanke on eteläafrikkalaisen Gold Fieldsin Suhangon palladium- ja platinaesiintymä Rovaniemen eteläpuolella Ranualla.
Suhangon investointi nousee 1,0–1,5 miljardiin euroon. Kaivoksen rakentaminen ajoittuu vuosille 2015–2016.
Päätöstä Soklin apatiittikaivoksen avaamisesta odotetaan ensi keväänä. Soklin tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuonna 2017 Savukoskella Lapissa. Investointi on noin 700 miljoonaa euroa.
Kaivosteollisuuden nopea kasvu jatkuu ministeriön mukaan koko vuosikymmenen. Suomessa toimii tällä hetkellä ennätykselliset 40–50 malminetsintää harjoittavaa organisaatiota. Yhtiöiden omistus on pääosin ulkomailla.
------------
Suomessa tehtiin vuonna 2009 laki ELY-keskuksista. Vuonna 2009 Suomessa oli Vanhanen II -hallitus, pääministerinä Matti Vanhanen (Mari Kiviniemi jatkoi), elinkeinoministerinä Mauri Pekkarinen, kepu ja valtiovarainministerinä Jyrki Katainen, kokoomus.
ELY-keskuksille annettiin kaksi pääasiallista tehtävää
1) elinkeinotoiminnan kehittäminen ja
2) ympäristön hoito
Sama viranomainen valvoo siten elinekeinotoimintaa ja elinkeinotoiminnan vaikutuksia ympäristöön. Niinpä esim. Talvivaaran kaivosta valvonut ELY-keskus sai valtiolta ympäristön valvontaan määrärahoja, joita se ei käyttänyt ympäristön valvontaan. ELY-keskus on lain mukaan itsenäinen virasto, joka päättää siitä, miten se priorisoi toimintaansa eli suojeleeko ELY-keskus
a) elinkeinoa (Sotkamossa Talvivaaran nikkelitehdasta)
b) ympäristöä kuten Oulujoen ja Vuoksen vesistöjä, lähijärviä jne.
Priorisointi on hankalaa, kun sama viranomainen päättää ristiriidassa olevista asioista. Niinpä ELY-keskus päätti suojella Talvivaaran kaivosta, vaikka se päästä luontoon jo 60-kertaiset päätöt saamaansa lupaan verrattuna.
Talvivaarassa kuoli työntekijä altistuttuaan kaivoksen myrkyille.
Talvivaarassa kuoli intuja
Talvivaaran lähijärvistä ovat kalat kuolleet.
Talvivaaran jätealtaat ovat vuotaneet ympäristöön yhden kerran, paikattiin ja vuoto saatiin loppumaan. Toinenkin jätevuoto paikattiin ja vuoto loppui.
Kolmas ja suurin jätevuoto tapahtui siten, ettei vuotoa onnistuttu tukkimaan, vaan ympäristöön vuoti kyseinen jäteallas tyhjäksi. Pohjamuovi repesi vuotopaikan vierestä aina uudestaan.
Talvivaara on saanut maaliskuussa valtioneuvoston luvan uraanin talteenottoon. Lupa on voimassa vuoteen 2054 asti.
Onko Talvivaarassa valmiudet radioaktiivisten aineiden pääsyn estämiseksi luontoon?
Mitä tapahtuu Kainuulle ja Sotkamolle, kun rikasteet loppuvat? Nikkeli ja uraani loppuvat mutta luonto on saastunut? Jääkö saastunut luonto, jätevesialtaat ja radioaktiiviset jätteet Sotkamoon muistuttamaan Pekka Perästä, joka osti kaivosalueen kahdella eurolla ja josta tuli nopeasti erittäin rikas mies
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ranuan hankkeesta on tehty Elykeskuksen myötävaikutuksella ja valvonnassa YVA (ympäristövaikutusten arviointimenettely), jossa todetaan mahdolliset haitat vaikutuksiltaan taloudellisesti vähäpätöisemmiksi kuin hankkeesta saadut hyödyt! Tulos edellyttää, ettei hankkeen toteutukselta edellytetä liian kalliiksi käyviä idioottivarmoja varotoimia.
Talvivaaran kaivoksesta tehtiin YVA-selvitys, jonka perusteella hanke toteutettiin. YVA-selvityksen teki Lapin Vesitutkimus Oy:n toimitusjohtaja Olli Salo, joka sijoitti yrityskaupassa saamiaan rahoja Talvivaaran osakkeisiin.
Ympäristölupa ei edellytä jätevesien säilyttämistä altaissa tai niiden laskemista Vuoksen tai Oulujoen vesistöihin.
Ympäristölupan mukaan vesistöä kuormittavan sulfaatin raja-arvoksi asetettiin yhtiön toivoma 130 milligrammaa litrassa.
Todellisuudessa yhtiön laskemissa jätevesissä oli sulfaattia 8000 milligrammaa litrassa.
Niinpä todettiin myös Talvivaaran tapauksessa, että päästöt ovat vähäpätöisiä eivätkä aiheuta ympäristöhaittoja.
Että se siitä YVA-selvityksestä ja sen perusteella myönnetystä ympäristöluvasta Talvivaarassa.
Myrkkyvesien säilöminen jätealtaisiin (väärin rakennettuihin) ei ole ollut luvallista. Jätealtaan pohjamuovi petti nyt kolmannen kerran, eikä sitä saatu korjattua, koska muovi repesi aina uudelleen repeämiskohdan vierestä. Näin koko jätealtaan myrkyt valuivat viikon ajan vesistöihin, kunnes se tyhjeni.
Muovin repeämisen aiheutti altaan hapan jäte. Tutkija Mika Flöjt Lapin yliopistosta toteaa kirjassaan "Kysymyksiä Talvivaarasta" että uraanin erottamiseksi kaivosyhtiö haluaa lisätä tuntuvasti lipeän ja rikkihapon käyttöä. Samat kemikaalit ovat pääsyyllisiä siihen, että kaivoksen lähijärvet ovat muuttuneet suolaisiksi. Flöjtin mukaan uraanihankkeen ympäristölupahakemuksen mukaan lipeän ja rikkihapon kulutus nousisi nykytasosta noin kymmenen prosenttia. Lipeää kuluisi 36000 tonnia ja rikkihappoa 47.000 tonnia enemmän kuin nyt.
Minne siis uudet myrkyt? Uusiinko jätealtaisiin, joissa jätteet happamoituvat entisestään eivätkä pysy altaissa?
Talvivaarassa ei edellytetty "liian kalliiksi käyviä idioottivarmoja varotoimia" ja luonnon saastuminen on sen mukaista. Sen lisäksi että luonto saastuu, kalat ja linnut kuolevat, Talvivaarassa on kuollut myös työntekijä, joka altistui 15.3. suurelle rikkivetypitoisuudelle. Yhtiössä tiedettiin kaivosalueen korkeista rikkipitoisuuksista mutta korjaustoimiin ei ryhdytty ennen kuolemantapausta
Talvivaarassa voiton maksimointi asetettiin kaiken muun edelle. Jätteiden puhdistuslaitosta ei rakennettu eikä jätteiden puhdistuksesta huolehdittu, jätteitä laskettiin luontoon jopa 60-kertaisesti enemmän kuin ympäristöluvassa - niitä puhdistamatta. Talvivaaran luontorikos on suuri ja hinta kainuulaisille hirmuinen. Vesistöt ovat saastuneet, jätealtaat ovat täynnä jätteitä, eikä tiedetä milloin uudet vuodot altaissa alkavat. Työntekijä on kuollut.
Kun Talvivaaran kaivos lopettaa, Sotkamo ja kaunis Kainuu tunnetaan rikinhajuisesta saastuneesta luonnosta ja matkailuelinkeino on tuhottu. Talvivaara haisee jo nyt ympäröivissä kylissä sekä Vuokatissa
Vielä emme tiedä, minkälaista radioaktiivista saastetta joutuu ilmastoon, kunhan Talvivaarassa aletaan kaivaa uraania. Kun kaivoksessa louhitaan räjäytykset ja murskaus nostattavat radioaktiivisia hiukkasia sisältävää pölyä.
Kysymys ei ole oppimisesta, vaan välinpitämättömyydestä ja ahneudesta.
Se on päivän trendi.
Jos Talvivaarasta ei tule mitään sanktioita kenellekään, niin meno jatkuu yhtä villinä kuin tähänkin asti.
Muualla maailmassa erotettaisiin elinkeinoministeri ja
ympäristöministeri.
Mutta ei Suomessa eikä Kongossa
pekka on kova jätkä ja kaivostoiminnn hyödyt 5 kertaa isommat kuin haitat, revi siitä etelän hippi vihree
Kenelle ne hyödyt?
mitä enemmän kaivoksia sitä parempi suomelle, hyödyt monta kertaa haittoja suuremmat, pääkaupunki seutukin saastuttaa enemmän....suljetaan se
Hyvästi Suomen luonto, vesistöt ja varsinkin juomavesi. Hyvästi matkailuyritykset!
Hyvästi lohistaan tunnettu Simojoli ja Perämeri
Paskat tulee menemään suoraan Simojolea pitkin Perämereen
Eikö tälle saada loppua? Mitä ajattelee äänestäjät ? Heistä tämä
homma on nyt kinni.
Kyllä tämä Suomen vallanhimoinen korruptoitunut poliittinen
eliitti ja hyvä-veli järjestelmä, haluaa pysyä vallankahvassa kinni hinnalla millä hyvänsä.
Systeemi ei tule muuttumaan, ellei poliitiset voimasuhteet muutu.
Ääänestetään itsenäisyysmieliset valtaan!