Hallituksen mahtikäsky Suomeen: ”Koskee käytännössä kaikkia kuntia”
Hallituksen tänään valmistunut lakiluonnos velvoittaa toteutuessaan käytännössä kaikki kunnat aloittamaan kuntaliitosselvityksen, kertoi kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tiedotustilaisuudessa torstaina.
Lakiluonnos sisältää useita perusteita, jotka velvoittavat kuntaliitoksen selvittämiseen. Merkittävin ehto on väestöpohja: luonnoksen mukaan kaikkien alle 20 000 asukkaan kuntien on aloitettava selvitys vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostavasta kuntaliitoksesta.
Tällaisia pieniä kuntia on Suomen kunnista valtaosa, yhteensä noin 250. Väestöpohjan lisäksi muun muassa työpaikkaomavaraisuus ja kunnan talous voivat olla selvittämisperusteita. Myös metropolialueen kunnille käynnistetään omat selvitykset.
–Kriteerit ovat niin tiukat, että käytännössä [selvitysvelvollisuus] koskee kaikkia kuntia, Virkkunen sanoi.
Lisäksi omavarainenkaan kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, jos ”alueelle ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta”.
Kuntarakennelakiluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle kuntiin. Kuntien lausuntoaika päättyy maaliskuussa 2013.
Virkkusen mukaan kuntaliitosselvitykset on syytä aloittaa ”rivakasti”. Kuntien on jätettävä yhdistymisesityksensä – tieto siitä, mihin kuntaan tai kuntiin se haluaisi yhdistyä – huhtikuuhun 2014 mennessä. Mahdolliset kuntaliitokset toteutuisivat vuosina 2015-17.
Valtiovarainministeriö voi myöntää tietyille kunnille poikkeusluvan, jonka saaja voi poiketa selvitysperusteesta.
–Kieli tai erityisen harvaan asuttu alue on peruste poikkeuksille, Virkkunen sanoo.
Toisaalta lakiluonnos antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden ryhtyä paljon puhuttuihin pakkoliittoksiin kriisikunnissa. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä "valtuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan" palveluiden turvaaminen edellyttää kuntajaon muutosta.
Henkilöstön asema turvataan liitoskunnassa viiden vuoden irtisanomissuojalla. Kunnille annetaan lisäksi rahaa liitosten selvittämiseksi.
Hallituksen tänään valmistunut lakiluonnos velvoittaa toteutuessaan käytännössä kaikki kunnat aloittamaan kuntaliitosselvityksen, kertoi kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tiedotustilaisuudessa torstaina.
Lakiluonnos sisältää useita perusteita, jotka velvoittavat kuntaliitoksen selvittämiseen. Merkittävin ehto on väestöpohja: luonnoksen mukaan kaikkien alle 20 000 asukkaan kuntien on aloitettava selvitys vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostavasta kuntaliitoksesta.
Tällaisia pieniä kuntia on Suomen kunnista valtaosa, yhteensä noin 250. Väestöpohjan lisäksi muun muassa työpaikkaomavaraisuus ja kunnan talous voivat olla selvittämisperusteita. Myös metropolialueen kunnille käynnistetään omat selvitykset.
–Kriteerit ovat niin tiukat, että käytännössä [selvitysvelvollisuus] koskee kaikkia kuntia, Virkkunen sanoi.
Lisäksi omavarainenkaan kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, jos ”alueelle ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta”.
Kuntarakennelakiluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle kuntiin. Kuntien lausuntoaika päättyy maaliskuussa 2013.
Virkkusen mukaan kuntaliitosselvitykset on syytä aloittaa ”rivakasti”. Kuntien on jätettävä yhdistymisesityksensä – tieto siitä, mihin kuntaan tai kuntiin se haluaisi yhdistyä – huhtikuuhun 2014 mennessä. Mahdolliset kuntaliitokset toteutuisivat vuosina 2015-17.
Valtiovarainministeriö voi myöntää tietyille kunnille poikkeusluvan, jonka saaja voi poiketa selvitysperusteesta.
–Kieli tai erityisen harvaan asuttu alue on peruste poikkeuksille, Virkkunen sanoo.
Toisaalta lakiluonnos antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden ryhtyä paljon puhuttuihin pakkoliittoksiin kriisikunnissa. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä "valtuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan" palveluiden turvaaminen edellyttää kuntajaon muutosta.
Henkilöstön asema turvataan liitoskunnassa viiden vuoden irtisanomissuojalla. Kunnille annetaan lisäksi rahaa liitosten selvittämiseksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
.
Ärkkopee hyysäys jatkuu jatkuvalla syötöllä vuosikymmenestä toiseen
.
Näin ne persutkin saisivat ajamiaan asioita läpi kun menisivät hallitukseen.
rkp ei mene persujen kanssa samaan hallitukseen.
Valinta tilanteessa kokoomus otti mieluummin rkp:n kuin persut.
.
KaKo otti sen joka maksoi puolueen velat
.