Kipsisakka-altaasta valuneet vedet ovat nyt altaissa joitten pohja on vain turvetta, ne eivät pysy siellä. vaikka kohtuullisesti pysyisivätkin, saostuu metallit, uraani mukaan lukien altaitten pohjiin, kyseessä pitemällä aikavälillä ympäristökatastrofi.
Nyt kannattaisi välittömästi ryhtyä paikkaamaan tyhjäksi vuotaneen kipsisakka-altaan pohja ja pumpata allas kerrallaan päästetty vesi takaisin siihen. Vesi on kumminkin paremmassa "turvassa" siellä, eikä riskiä itaseasiassa ole, koska uuden vuodon sattuessa ne korkeintaan valuvat takaisin niihin nyt tehtyihin tuevepohjaisiin varoaltaisiin.
Näin saadaan hengähdystauko ja aikaa miettiä jatkotoimenpiteitä, myöhemmässä vaiheessahan kyseinen vesi on prosessoitava, elikä siitä on poistettava (talteenotettava) metallit vaikka se laimeassa liuoksessa tuottaa tappiota (tai jos on mahdollisuus sekoittaa sitä vahvempaan liuokseen ennen talteenottoa olevassa altaassa?).
Ongelmahan siellä on ollut se että prosesissa on liikaa vettä ja sitä ei ole saatu pois muuta kuin "yöllisellä juoksutuksella".
Käsitelty vesi voidaan laskea enisalkuun takaisin tyhjentyneesen turvepohjaiseen varo-altaaseen, josta se käytetään myöhemmin prosessivetenä laitoksen täysin käynnistyttyä, ellei sitä ole kalkittu käyttökelvottomaksi.
Samaan aikaan täytyy kiirehtiä uraanin talteenottoa, jotta saadaan se pois luontoon palautettavasta vedestä. Nythän uraani poistuu (talteenotto) vain osittain nikkelin ja sinkin mukana prosessivedestä.
Itseasiassa uraanin talteenotto pitää määrätä pakolliseksi ympäristösyistä.
Jos homma ei pysy myöhemmin hanskassa, on laitos suljettava. Nyt harjoittelun aika on ohi.
Nyt kannattaisi välittömästi ryhtyä paikkaamaan tyhjäksi vuotaneen kipsisakka-altaan pohja ja pumpata allas kerrallaan päästetty vesi takaisin siihen. Vesi on kumminkin paremmassa "turvassa" siellä, eikä riskiä itaseasiassa ole, koska uuden vuodon sattuessa ne korkeintaan valuvat takaisin niihin nyt tehtyihin tuevepohjaisiin varoaltaisiin.
Näin saadaan hengähdystauko ja aikaa miettiä jatkotoimenpiteitä, myöhemmässä vaiheessahan kyseinen vesi on prosessoitava, elikä siitä on poistettava (talteenotettava) metallit vaikka se laimeassa liuoksessa tuottaa tappiota (tai jos on mahdollisuus sekoittaa sitä vahvempaan liuokseen ennen talteenottoa olevassa altaassa?).
Ongelmahan siellä on ollut se että prosesissa on liikaa vettä ja sitä ei ole saatu pois muuta kuin "yöllisellä juoksutuksella".
Käsitelty vesi voidaan laskea enisalkuun takaisin tyhjentyneesen turvepohjaiseen varo-altaaseen, josta se käytetään myöhemmin prosessivetenä laitoksen täysin käynnistyttyä, ellei sitä ole kalkittu käyttökelvottomaksi.
Samaan aikaan täytyy kiirehtiä uraanin talteenottoa, jotta saadaan se pois luontoon palautettavasta vedestä. Nythän uraani poistuu (talteenotto) vain osittain nikkelin ja sinkin mukana prosessivedestä.
Itseasiassa uraanin talteenotto pitää määrätä pakolliseksi ympäristösyistä.
Jos homma ei pysy myöhemmin hanskassa, on laitos suljettava. Nyt harjoittelun aika on ohi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.