Kerron tässä perheestäni ja tilanteestani hieman.
Isäni sairastui noin 10 vuotta sitten. Äitini on omaishoitajana hälle ja on pyytänyt minulta apua koska ei jaksa hoitaa häntä yksin. Olen huomannut että se pitää paikkansa.
Koska he asuvat ihan tuossa naapurissa minun on mahdollista käydä siellä usein.
Isäni oli rakennusinsinööri, ja ateisti, ennen kuin sairastui dementiaan, joka johtui alkoholin liikakäytöstä ja B-vitamiinin puutteesta aivoissa.
Talo meni hetkessä huonoon kuntoon. Äitini kirjoitti kansioittain rukouksiaan Taivaan Isälle, eikä jaksanut siivota. Olen raivannut talon ja varastonkin, ja kuskannut lavoittain tavaraa kaatopaikalle. Menee hetki ja äiti on käynyt kirppiksellä ja tuonut sieltä uutta roskaa vanhojen tilalle mm.rikkinäisiä nukkeja, muita rikkinäisiä leluja ja muuta.
Viimeksikin kun siivosin siellä äiti aloitti sen taas. Hänestä olen kirottu. Hän vetoaa siihen kun jätin lapseni isän 15 vuotta sitten.
Hänestä Jumala ei hyväksy sitä että minulla on toinen mies tuon jälkeen. Hän huorittelee minua, ja uskoo että Jumala rankaisee minua huoraamisesta.
Tätä on vaikea kirjoittaa..
Hänestä Jumala on kostanut isälle. Hänestä on vain Jumalan tahto että isäni sairastui. Kuinka sairaus voi olla Jumalan tahto?
Hän vihaa ihmisiä. Hän selittää ettei se ole hän joka vihaa vaan Jumala vihaa. Hän halveksii kaikkia joilla ei ole niin paljon rahaa kuin hänellä, tai jotka juovat alkoholia. Siskoni mies juo usein. Äitini mielestä Jumala vain odottaa milloin pääsee rankaisemaan häntä tästä.
En pääse uskossani eteenpäin, sillä näen Jumalan, joka pyörii vain äitini navan ympärillä: tahtoo että kaikki olisivat samanlaisia kuin äiti. Työteliäitä, kulttuuria harrastavia rikkaita ihmisiä.
Hänen Jumalansa on kuin Hitler, joka tuhoaa kaikki jotka vähänkin poikkeavat tästä. Hänen Jumalansa vihaa jopa pätkätyöläisiä, sillä työtä pitäisi pystyä tekemään koko ajan.
Kummipoikani kävi kylässä. Hän oli humalassa. Kun äiti sen näki hän sanoi jotenkin liian hyväntuulisesti"Jumala rankaisee." Otti pullon ja sillä uhaten ajoi pojan sateeseen, ja käski painua takaisin sinne mistä tuli.
Olen huomannut että en voi enään uskoa niin kauan kun nurkissa pyörii tuollainen rankaisija-jumala.
Millä saisin oman Jumalasuhteeni kuntoon?
En voi oikein hylätä äitiänikään, sillä tahdon että isälläni, joka on äidilleni talon suunnitellut ja rakentanut, on edes omassa huoneessaan siistit oltavat.
Olen pyytänyt äitiäni lopettamaan saarnansa, kun siivoan hänen jälkiään. Mutta hän vain yltyy siitä.
Olen kurkkuani myöten täynnä vihaista jumalasaarnaa.
Isäni sairastui noin 10 vuotta sitten. Äitini on omaishoitajana hälle ja on pyytänyt minulta apua koska ei jaksa hoitaa häntä yksin. Olen huomannut että se pitää paikkansa.
Koska he asuvat ihan tuossa naapurissa minun on mahdollista käydä siellä usein.
Isäni oli rakennusinsinööri, ja ateisti, ennen kuin sairastui dementiaan, joka johtui alkoholin liikakäytöstä ja B-vitamiinin puutteesta aivoissa.
Talo meni hetkessä huonoon kuntoon. Äitini kirjoitti kansioittain rukouksiaan Taivaan Isälle, eikä jaksanut siivota. Olen raivannut talon ja varastonkin, ja kuskannut lavoittain tavaraa kaatopaikalle. Menee hetki ja äiti on käynyt kirppiksellä ja tuonut sieltä uutta roskaa vanhojen tilalle mm.rikkinäisiä nukkeja, muita rikkinäisiä leluja ja muuta.
Viimeksikin kun siivosin siellä äiti aloitti sen taas. Hänestä olen kirottu. Hän vetoaa siihen kun jätin lapseni isän 15 vuotta sitten.
Hänestä Jumala ei hyväksy sitä että minulla on toinen mies tuon jälkeen. Hän huorittelee minua, ja uskoo että Jumala rankaisee minua huoraamisesta.
Tätä on vaikea kirjoittaa..
Hänestä Jumala on kostanut isälle. Hänestä on vain Jumalan tahto että isäni sairastui. Kuinka sairaus voi olla Jumalan tahto?
Hän vihaa ihmisiä. Hän selittää ettei se ole hän joka vihaa vaan Jumala vihaa. Hän halveksii kaikkia joilla ei ole niin paljon rahaa kuin hänellä, tai jotka juovat alkoholia. Siskoni mies juo usein. Äitini mielestä Jumala vain odottaa milloin pääsee rankaisemaan häntä tästä.
En pääse uskossani eteenpäin, sillä näen Jumalan, joka pyörii vain äitini navan ympärillä: tahtoo että kaikki olisivat samanlaisia kuin äiti. Työteliäitä, kulttuuria harrastavia rikkaita ihmisiä.
Hänen Jumalansa on kuin Hitler, joka tuhoaa kaikki jotka vähänkin poikkeavat tästä. Hänen Jumalansa vihaa jopa pätkätyöläisiä, sillä työtä pitäisi pystyä tekemään koko ajan.
Kummipoikani kävi kylässä. Hän oli humalassa. Kun äiti sen näki hän sanoi jotenkin liian hyväntuulisesti"Jumala rankaisee." Otti pullon ja sillä uhaten ajoi pojan sateeseen, ja käski painua takaisin sinne mistä tuli.
Olen huomannut että en voi enään uskoa niin kauan kun nurkissa pyörii tuollainen rankaisija-jumala.
Millä saisin oman Jumalasuhteeni kuntoon?
En voi oikein hylätä äitiänikään, sillä tahdon että isälläni, joka on äidilleni talon suunnitellut ja rakentanut, on edes omassa huoneessaan siistit oltavat.
Olen pyytänyt äitiäni lopettamaan saarnansa, kun siivoan hänen jälkiään. Mutta hän vain yltyy siitä.
Olen kurkkuani myöten täynnä vihaista jumalasaarnaa.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Ei voi muuta sanoa kuin että onneksi olen ateisti.
Olen myös pohjattoman kiitollinen siitä että kukaan perheestäni tai sukulaisistani ei usko Jumalaan.
Jumalasuhteen saa kuntoon unohtamalla koko Jumalan ja keskittymällä siihen mikä on totta.
Tasan ei käy onnen lahjat. Meillä siis isä oli ateisti, eikä hyväksynyt uskontotuntejakaan, ja äiti tuli vasta myöhemmällä iällä uskoon. Tosin minusta se vaikutti psykoosiin sairastumiselta.
Itsekin olen heittäytynyt ateistiksi ja sanonut sen äidilleni. Mutta joskus tuntuu kuin hän, ja muutkin hänen tavallaan uskovat, ovat kuin pikkukakaroita jotka lällättävät kädet korvilla kun eivät tahdo kuunnella.
En aina tiedä mikä olen-uskova(äidin tyttö)vai ateisti(isin tyttö vieläkin).
Ateisti minusta kuoriutuu joka kerta kun avaan vanhempien kotini oven. Se on suoja niitä saarnoja vastaan, kun ei usko.
Mutta on niitä kait hyviäkin uskovia, jotka eivät saarnaa vain vihaa...
"Mutta on niitä kait hyviäkin uskovia, jotka eivät saarnaa vain vihaa..."
Tässä kohtaa voi siteerata fyysikko Steven Weinbergia:
With or without religion, you would have good people doing good things and evil people doing evil things. But for good people to do evil things, that takes religion.
Oli tarpeeksi yksinkertaista englantia, että ymmärsin. Kiitos.
Noudattamalla Raamattua saat asiat kuntoon Jumalan kanssa:
"If any man come to me, and hate not his father, and mother, and wife, and children, and brethren, and sisters, yea, and his own life also, he cannot be my disciple."
Vai sinä paskiainen käsket ihmisiä vihaamaan vanhempiansa.
Lahkoriivattuina kääntävät asiat päinvastoin.
You a cursed man.
En, vaan pyydän noudattamaan Raamattua: Luuk 14:26
Kiusaantunut, oletpa joutunut vaikeaan tilanteeseen. On hienoa, että jaksat kaikesta huolimatta välittää silti vanhemmistasi ja auttaa heitä (vaikkei äitisi sitä ilmeisesti avuksi ymmärräkään).
Kirjoitat 'hänen Jumalastaan', tarkoittaen äitisi tapaa ymmärtää Jumala. Siinä on sinulle avain. Löydät todellisen Jumalan Raamatusta, ja sen varmasti tiedätkin. :)
Onko lähellänne ketään ihmistä, joka voisi auttaa vanhempiasi vuorollaan, ettet ihan väsyisi?
Ikävä kyllä sisarellani on 4 pientä lasta ja hän ei ehdi, eikä muita ole.
Tuo Raamattu, siellä on myöskin paljon tekstiä Jumalasta joka kostaa, jopa viattomat lapset joutuvat Jumalan vihan kohteeksi, varsinkin vanhassa testamentissa.
Uudessa Testamentissa Jeesus parantaa sairaita. Aluksi rukoilin että isäni parantuisi. Syötin hänelle B-vitamiinia kun olin jostain lukenut että isäni dementia on yksi parantuvista, tilapäisistä dementioista.
Niin ei käynyt, ja usko myös Uuteen Testamenttiin hiipui.
Minulla on ainoastaan halu olla uskossa, ja muisto kuinka joskus uskossaolo oli helppoa.
Enään se ei onnistu, näen joka puolella näitä palstojakin samanlaista vihaa jota äidilläkin on, ja sitä vihaa on eniten juuri uskovaisissa.
En halua tulla samanlaiseksi vihahihhuliksi, joka saarnaa helvettiä ateisteille.
Pikemminkin näen että ne jotka eivät usko ovat jotenkin parempia kuin ne jotka uskovat, ja samaistun helpoiten ateisteihin.
Heidän jutut ovat ymmärrettävempiä.
Usko on vaikeaa, johtuen uskovien ja Raamatun paljosta vihasta ja ylpeydestä.
Uskossa olijoilla on paljon vihaa ja ylpeyttä.
Sinä et Greeeeen sellainen kai ole, eikä muutkaan tähän ketjuun vastanneet. Mitä nyt pientä riitaa joidenkin kesken.
Tämä oli tällainen vuodatus...
Ei ole teidän vikani etten usko, enkä pysty uskomaan.
Ymmärrän sinua, kiusaantunut, oikein hyvin. Jos ei tuntisi muualla elämässä uskovia, joilla on Jumalan laki ja Häneltä tuleva rakkaus sydämessään, voisi tämän palstan perusteella helpostikin karttaa kaikkea uskoviin ja uskontoihin liittyvää... Todellisuudessa viha ei kuulu uudestisyntyneen ihmisen elämään. Vihastua voi, mutta vihaamaan ei pidä jäädä eikä Hänen yhteydessään tarvitse jäädä.
Olisiko tilanteenne jo sellainen, että vanhempasi tarvitsisivat jonkinlaisen tuetun asumismuodon? Ainakin jonkinlaista yhteiskunnan tukea teidän tulisi saada. Ei ole kenenkään etujen mukaista, jos sinä vedät itsesi väenväkisellä aivan loppuun.
Tilanne on se että äitini tekee työtä ja on ihan esimiesasemassa. Plus auttelee kriisikeskuksessa. Vapaa-ajallaan hoitelee siskoni lapsia.
Äsken kävin siellä tarkastamassa ja isä oli yksin, äiti taas jossakin. Se poltti uunia täysillä, piti sammuttaa.
Se on hyvä että sinulla on uskovaisia ystäviä. Minullakin on, joskus soitellaan useammin ja välillä taas harvemmin.
Olen kohteliaisuus-syistä antanut mennä siihen että ovat rukoilleet uskoontulorukouksen, ja koettanut kokouksissa käydä. mutta sattui kaikenlaista ja nyt se on tauolla.
Sielläkin tulee usein vastaan sellaista mitä en välttis hyväksy: menestysteologiaa. Mutta en oikeassa elämässä purnaa, yritän sopeutua.
Se kaikki tuntui niin tyhjältä kun ei itsellä ole Jumalasuhdetta enään, en oikein osannut muuta kuin kuunnella ja nyökytellä.
En vain koe Pyhää Henkeä, rukouksista huolimatta, kuten ennen. Minulla tulee Jumalasta mieleeni vain äitini todella kiukkuinen" jumala"
Terve k.k minä se olen.
On vaikeata kirjoittaa kun joku mustasukkainen kyttää selän takana. Minä en elä siveetömästi kaiketi tunnet minut, rakkaani?
Mitä sinä jumalaa vihaat ja Jumalan saarnaa ?Kaiketi olet kuullut perkheleen kuiskauksia ja uhkauksia mitä sinä Jumalaa syytät vai onko Isarelin Jumala tehnyt jonkin synnin sinun puolestasi?
Mitä sinä rakkaani tahdot minun tekevän, rakkaani. Minä se olen.
Älä kiroa auttavan kättä ettei se muutu kiroukseksi.
Jumalalla on muutoksen armo ja voima jokaiselle joka polvistuu Hänen etehensä.
Rienaajat Hän heittävi helvetin tulehen ja vaiva on alati piinaavaa.
Yksi suudelma sinun kauniille poskellesi..
Ollaan juteltu aiemminkin, tunnistan tyylisi. Kiitos vain viestistäsi...
you welcome. Koetan olla ystävällinen I try my very best.
Nyt kuulostaisi siltä, että se äitisikään ei tunne Jumalaa?
Jumala kyllä vihaa syntiä, mutta ei syntistä!
Koko Raamatun läpi on sama rakkauden saarna, kutsu Jumalan todelliseen tuntemiseen. Meidän pelastuksemme ei riipu ulkonaisista teoista. Vaikka olisit kuinka hyvä tai rikas tai mitä muuta arvostettavaa tahansa, sinulla ei ole Jumalan edessä mitään, jos sinulla ei ole Hänen tuntemistaan.
Jos taas olet kaikkesi Herralle antanut, Hänen täydellisyytensä peittää sinun vajavaisuutesi, ja olet rakkauden, et tuomion alla.
Ihmistä ei ole annettu toiselle tuomariksi. Jos meidät on johonkin asetettu, meidät on kutsuttu Hänen rakkaudellaan kutsumaan ihmisiä kohtaamaan armollinen Jumala.
Äitisi tekee sinua, ja noita mainitsemiasi ihmisiä kohtaan väärin. Mahtaisiko hänellekin jo ikä tehdä tepposensa. Pidä sinä kiinni siitä minkä tiedät oikeaksi. Rakasta pyyteettömästi, tee hyvää vaikka saisit siitä haukut. Jumala vetää meitä parannukseen, vihollinen jumittaa syytöksiin.
Voimia sinulle k.kiusaantunut. Muista että herra ei ole aina se, jona ihmiset Hänet esittelevät. Viivy Herran kasvojen edessä, ja pyydä että Hän itse esittelee itsensä sinulle. Hän on luvannut että etsivä löytää, ja jotka etsivät, saavat uuden voiman.
Kiitos paljon kannustavasta viestistäsi.
Jumala sanoo: " Minä kuulen niitä, jotka totuudessa minua avuksi huutavat"
Jumala on sellainen että hänellä on toisessa kädessään armo ja toisessa totuus.. osta ne rahatta ja hinnatta itsellesi, niin voi kulkea valossa!
Jos äitisi jostain sanoo , niin vastaa: " kirjoitettu on"!! Jumalan laki joka on totuus, on kirjoitettu ihmisen sydämeen....lue Jumalan laki ajatuksella, ja käänny elämään sen mukaan, niin vaellat totuudessa.... " Jumala on asetuksensa säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin"!!
Jokainen joka on Jumalasta, haluaa kuulla totuuden! Ihmisten sanat, eiväöt ole totta, mutta Jumalan sanat ovat.
Kaikella hankkimallasi hanki totuutta.. siitä on pula ja kapelo koko ajan! t. B
"Jokainen joka on Jumalasta, haluaa kuulla totuuden! Ihmisten sanat, eiväöt ole totta, mutta Jumalan sanat ovat."
Voisitko kertoa mistä voimme lukea Jumalan sanoja?
Minun tietääkseni mikään muu olento kuin ihminen ei ole tuottanut tekstiä.
Kerro siis missä voin lukea/kuulla Jumalan sanoja, ilman että ihminen on ollut kirjoittamassa niitä.
Jumala on rakkaus. Ei hän tullut tätä maailmaa tuomitsemaan, eikä se ole hänen tapansa lähestyä ihmistä. Hänellä on hyvät ajatukset sinua kohtaan ja kaikki mitä Hän tahtoo sinulle tehdä, on vain sinun parhaaksesi. En tiedä tarkemmin, millainen suhde sinulla on ollut vanhempiisi, mutta Raamattu sanoo, että jokaisen isän ja lapsen suhde heijastaa meidän suhdettamme Jumalaan. Silloin kun tämä suhde ei ole oikea, voi meidän Jumala kuvamme vääristyä.
Vääristynyt kuvamme Jumalasta ei kuitenkaan kerro mitään siitä, millainen Jumala meillä on. Muistan erään tapauksen nuoruudestani, kun evankelioin erästä pariskuntaa. He aina kutsuivat minut luokseen ja keskustelimme hengellisiä. Mies varsinkin kuunteli mielenkiinnolla, kun puhuin Jumalan rakkaudesta. Pyysin heidät kerran seurakunnalle ja puhuja kertoi, että on saanut erikoisen sanoman, jonka uskoo olevan tarkoitettu aivan erityisesti jollekin kuulijalle.
Hän luki Jesajan kirjasta kohdan, jossa sanottiin: Hylkääkö äiti rintalapsensa, unohtaako hoivata kohtunsa hedelmää. Vaikka unohtaisikin, minä en sinua unohda. Tuo pariskunta tuli uskoon tuossa tilaisuudessa. Jotain tapahtui tuon miehen sydämessä, kun hän ymmärsi Jumalan luonteen ja rakkauden. Hänen äitinsä oli vienyt hänet pienenä hoitoon ja unohtanut hakea. Hän ei hakenut poikaansa koskaan ja alkoholisti isästä ei ollut pojan kasvattajaksi. Hylkää äiti? Vaikka hylkäisikin, Jumala ei unohda, eikä hylkää. Tällä tavalla Jumala kohtasi ja hoiti tämän miehen sydäntä. Pariskunta tuli uskoon ja uskossa tänäkin päivänä.
Toivon, että saisit oppia tuntemaan Jumalan ja voisit kohdata hänet Sanassa ja rukouksessa. Hän on sinun Isäsi, joka ei tee virheitä, huoltajasi, joka on aina ollut sinun rinnallasi. Hän ei hylkää, vaan rakastaa sinua, etsii sinua ja tahtoisi hyvyydellään parantaa sinun haavasi. Salli hänen tulla sydämesi Herraksi, että Jumalan rakkaus voisi eheyttää ja parantaa sinun haavasi.
"eheyttää ja parantaa sinun haavasi"
Jotenkin kuvittelin että kun kirjoitan tarinani tänne, vastauksissa minua kehoitetaan menemään hoitoon.
Niin ei onneksi käynyt.
Toivoin että joku ateisti vastaisi minulle, ja se toive toteutui. Hän antoi neuvoksi että unohtaisin Jumalan ja keskittyisin todellisuuteen.
En haluasi keskittyä siihen. Minun pitäisi nimittäin hakea isäni syömään koska äitini ei tänäänkään ehdi tehdä ruokaa hänelle. Ja olen saanut tarpeekseni koko kuviosta, sillä vaikka teen voitavani, autan, mikään ei muutu sillä paremmaksi. Työ ei lopu, enkä saa levätä.
Minulle on kehittynyt ikäänkuin suodatin jolla torjun kaikki Jumalaan liittyvät puheet pois.
Johtuen äidin vuosia jatkuneesta hengellisestä väkivallasta.
Sinunkin tekstistäsi jäi mieleeni vain se mikä siinä on maallista ja ihan oikeasti totta: pieni poika oli unohdettu hakea tarhasta.
Masentavaa.
Sitten kerrot että"pariskunta tuli uskoon ja uskossa tänäkin päivänä."
Ikäänkuin se olisi kaikenkorjaava, hyvä asia.
Minä olen nähnyt että usko tuhoaa, vie pois tästä maailmasta, tilaan jossa on hyvä olla, jossa ei tarvitse välittää kenestäkään muusta.
Niin kävi äidilleni. Hänestä tuli uskon myötä oikea piru.
Hän jättää kaikki käytännön tehtävät minulle. Itse ottaa kyllä rahat.
Hänen mottonsa on"Herra hoitaa."
Vaikka se olen kyllä minä joka ne asiat hoidan.
Anteeksi nyt vain, mutta meni ihan ohi tuo kaikki. Minulla ei ole enään Jumalaa.
Mielenkiintoinen kirjoitus sinulta Psalmi50.15. Minä tahtoisi kysyä sinulta tähän kirjoittamaasi asiaan liittyen yhtä asiaa. Mitä mieltä sinä olet, tai paremminkin mitä mieltä Herra Jeesus on seuraavasta asiasta.
Tapasin vuosia sitten erään helluntaipastorin. Hän kertoi minulle että uskova voi luopua uskostaan niin huomaamattomasti että hän ei itse sitä huomaa. Hän vain ajautuu pikkuhiljaa kauemmaksi ja kauemmaksi Herrasta, mutta hän ei itse sitä ymmärrä. Hänestä tulee huomaamattaan luopio. Sitten kun hän on jo luopio, hänellä on erittäin vaikea tulla takaisin koska kukaan ei voi tulla mikäli Herra ei vedä. Pastorin mukaan Herra ei välttämättä vedä enää tällaista luopiota takaisin.
Jotenkin minä reagoin tuon pastorin puheeseen. Ymmärsin hänen vihjailevan minulle ja varottavan minua. Hän kun puhui suoraan minulle. En katso tänä päivänäkään olevani ajautunut pois Herran luota, en´ole luopio. Mutta voiko Jumalan lapsi menettää pelastuksensa vahingossa? Mikäli Jumala ei hylkää lastaan, niin kuin me ihmiset voimme tehdä, luopioksi ei kenenkään pitäsi tulla huomaamatta, vai mites on?
Mikäli sinä olet antanut elämäsi Jeesukselle ja seuraat Jeesusta koko sydämestäsi, sinä olet uskossa. Sinun elämäsi on turvallisesti Jumalan käsissä, eikä sinun uskoasia voi kukaan sinulta riistää huomaamatta, eikä tietoisesti. Pyhä Henki, joka sinussa ja kaikissa uskovissa asuu, on herkkä sensori ja Hän reagoi, mikäli Jumala suhteessamme on jokin ongelma. Sinun ei tarvitse huolestua kenenkään puheista ja uskon, että pastori tarkoitti lähinnä uskonnollisia ihmisiä. Uskossa olemisessa on aina kyse Jumala suhteesta. Silloin kun Jumala suhde on kunnossa, ei ole mitään hätää, mutta uskonnollinen ihminen, joka saattaa olla ns. tapakristitty, ei välttämättä itse tunnista omaa tilaansa.
Tunnen tällaisia ihmisiä, jotka pitävät itseään täysin uskovina. Kuitenkaan heissä ei ole mitään elonmerkkejä. Ainut mikä kertoo heidän vakaumuksestaan, ovat uskonnolliset teot, joita on esim. kirkossa käynti, kynttilöiden sytyttäminen ja kunnioitus ”pyhiä” asioita kohtaan. Jokin aika sitten minua pyydettiin vierailemaan erään ihmisen kodissa Helsingissä. Henkilö on yksi Suomen tunnetuimpia ihmisiä ja puhelimessa hän kertoi minulle olevansa uskossa. Hämmästyin, koska en koskaan ollut pitänyt tätä ihmistä uskovana. Kun sitten kävin hänen kodissaan, huomasin heti, miten uskonnollinen ihminen hän oli. Ennen rukouksen aloittamista, hän sytytti kynttilän, joka ikään kuin symboloi rukousta. Itse hän ei kuitenkaan osallistunut rukoukseen, siten että olisin huomannut.
Hän puhutteli Jumalaa Luojana, ikään kuin jonain kaukaisena suurena vaikuttajana. Parin tunnin vierailun aikana minulle tuli täysin selväksi, ettei kyseisellä henkilöllä ole minkään laista henkilökohtaista Jumala suhdetta. Kuitenkin hän oli omasta mielestään harras kristitty. Tässä sinulle yksi esimerkki kristitystä, joka luulee olevansa uskossa.
Ainut mikä voi johtaa uskovan etäälle ja jopa pois uskosta, on tila, jossa ihminen tekee tietoista syntiä, eikä halua enää luopua tästä synnistä. Synti selitetään itselle siten, että sen kanssa voidaan elää ja Jumalan ääni hiljennetään. Sydän paatuu, jolloin Jumalan puhe ei enää kuulu, tai tehoa, enkä usko, että Jumala enää edes puhuu tällaiselle ihmiselle. Tämä johtaa siihen tilaan, jossa ihmisen on äärettömän vaikea enää tulla takaisin.
Raamattu sanoo, että miten sellainen ihminen, joka on tullut uskoon ja saanut maistaa Jumalan hyvyyttä, tulevan ajan voimia jne., voidaan enää uudelleen käännyttää. Hänen tilansa on huonompi, kun sellaisen ihmisen, joka ei ole koskaan uskoon tullutkaan. Tällaista tilannetta sinulla ei taida olla, joten ole vain ihan vapaa. Sinun uskoasi ei kukaan riistä, eikä se katoa yhtäkkiä olemattomiin, sinun sitä huomaamatta. Aivan turhia murheita : = )
k.kiusaantunut.
Huomenia. Minua on sen tuhansin uhkasanoin kehotettu hoitoon, että en ole normaali ks. elisistä viesteistä, on uhattu kuolemalla, äkkikatoamista jänkhälle,sairastumisella eikä sitä olla mitenkään perusteltu ja monin tavoin kun olen kirjoittanut lutherilaisen käsityksen mukaista oppia.
Miten sellaisille voi kirjoittaa kun itse kirjoittavat puskasta ?
Lakia ja varsinkin Raamattua tuntevana ja kokeneena en voi hyväksyä itseeni ja muihin kohdistettua vihaa siksi on puhuttava myös koston Jumalasta.
Uskominen on vapaaehtoista ei ketään saa painostaa ei varsinkaan uhkaamisilla pakottaa uskomaan mihinkään helluntailaisuuteen.
Noista kaksineuvoisista vai kaksisuuntaisista heidän aiheuttaman polemiikin vuoksi saatan olla hieman muuttunut komeanpuoleinen mies.
Mielisairaalapotilaat nuo avohoidossa olevat pitäisi kiikuttaa hourulaan takaisin hoidettavaksi kunnolla.
Päivänjatkoa k.k
Kirjoitit:
"Minua on sen tuhansin uhkasanoin kehotettu hoitoon, että en ole normaali ks.eilisistä viesteistä, on uhattu kuolemalla, äkkikatoamista jänkhälle, sairastumisella eikä sitä olla mitenkään perusteltu ja monin tavoin kun olen kirjoittanut lutherin käsityksen mukaista oppia."
Tee ilmoitus poliisille. Olet joutunut nettikiusaamisen uhriksi. Tuo on vakavaa kiusaamista jo, jonka uhriksi olet joutunut.
"Miten sellaisille voi kirjoittaa kun itse kirjoittavat puskasta. Lakia ja varsinkin Raamattua tuntevana ja kokeneena en voi hyväksyä itseeni ja muihin kohdistettua vihaa siksi on puhuttava myös koston Jumalasta."
Ei tarvitsekkaan hyväksyä. Äidilläni on myös koston Jumala. Se on vastakohta rakkauden Jumala-käsitteelle. Itse en halua uskoa koston Jumalaan, kuten äitini. Inhoan sellaista Jumalaa joka kostaa! Sellaista ei minulle ole. Useimmille uskovaisille on.
Jumala on pelkkä ase vihahihhulien käsissä, en sellaista voi rakastaa.
"Uskominen on vapaaehtoista ei ketään saa painostaa ei varsinkaan uhkaamisilla pakottaa uskomaan helluntailaisuuteen."
Siinä ollaan täsmälleen samaa mieltä. Sitli tässäkin ketjussa sillä jumalapyssyllä uhataan. Ja oikeasti uskotaan että se jumala tekee kun käsketään. Sotii puolesta, kun itseltä kyvyt loppuvat, siinä vihassa. Sairasta.
"Noista kaksineuvoisista heidän aiheuttaman polemiikin vuoksi saatan olla hieman muuttunut komeanpuoleinen mies. Mielisairaalapotilaat nuo avohoidossa olevat pitäisi kiikuttaa hourulaan takaisin hoidettavaksi kunnolla."
Niin, päivänjatkoa :)
"Hän vihaa ihmisiä. Hän selittää ettei se ole hän joka vihaa vaan Jumala vihaa."
Tyypillistä tunteensiirtoa Jumalalle, kun ei itse jaksa enää. Uskikset projisoivat tunteensa niin ilot kuin surutkin Jumalan kannettaviksi, kun niitä ei osata itse selvittää.
Niin. Minä vihaan tuota "jumalaa."
No joo, tiedän kyllä että sitä ei ole.
Ok
Mieti nyt vähän tuota tilannetta. Jos poistaisimme Jumalan tästä yhtälöstä ja jättäisimme ainoastaan teot niin kaikki tuomitsisivat kyseistä käyttäytymistä.
Jumalalla on joku ihmeellinen vaikutus ihmisiin ja sen nimissä saa suoltaa mitä tahansa paskaaa kenelle tahansa.
Kirjoitit äidistäsi:
- Sanoo että oma tytär on kirottu.
- Sanoo tytärtä huoraksi.
- Sanoo että isä sairastelee Jumalan tahdosta.
- Hän vihaa ihmisiä.
- Halveksii köyhempä ja alkoholia käyttäviä.
- jne jne
Vanhempiaan pitää kunnioittaa JOS HE OVAT KUNNIOITTAMISEN ARVOISIA. Ei muuten!
Ei kenenkään ihmisen tarvitse kuunnella tuollaista skeidaa, oli kyseessä sitten äiti tai naapurin serkku.
Sanot suoraan äidillesi että niin kauan kun kohtelu on tuollaista, pysyt poissa sieltä.
Jos ei suhtautuminen sinuun muutu, pysyt poissa.
Ei kenenkään ihmisen tarvitse kuunnella tuollasta. Ei kenenkään.
Jos haluat auttaa isääsi, voit tehdä sen silloin kun äitisi on poissa talosta.
"Kirjoitit äidistäsi:
- Sanoo että oma tytär on kirottu.
- Sanoo tytärtä huoraksi.
- Sanoo että isä sairastelee Jumalan tahdosta.
- Hän vihaa ihmisiä.
- Halveksii köyhempä ja alkoholia käyttäviä.
Ei kenenkään ihmisen tarvitse kuunnella tuollaista skeidaa, oli kyseessä sitten äiti tai naapurin serkku.
Sanot suoraan äidillesi että niin kauan kun kohtelu on tuollaista, pysyt poissa sieltä.
Jos ei suhtautuminen sinuun muutu, pysyt poissa.
Ei kenenkään ihmisen tarvitse kuunnella tuollasta. Ei kenenkään.
Jos haluat auttaa isääsi, voit tehdä sen silloin kun äitisi on poissa talosta".
- En ole ateisti, mutta olen näistä yllä mainituista asioista samaa mieltä.
No, siinä se tuli se ratkaisun avain, ateistilta. Kiitos vain teille molemmille.
et ainakaan uskovainen ole noilla neuvoillasi.
Et halua kuunnella isääsi etkä äitiäsi vaan jättäisit äitisi nälkään kuolemaan etkä tiedä miten Jumala on käskenyt rangaistuksen uhalla huolehtimaan ja kestämään vanhempia kun ehkä ovat osittain jo dementoituneet.
Ei kai vain "rakkaudellinen" helluntailainen ?
Lutherkin sai tukevasta tammikepillä selkäänsä että verillä oli mutta ei puhunut pahaa isästään.
Näytät olevan ateistejakin pahempi.
Kenenkään ei tarvitse auttaa tai kuunnella henkilöä joka vittuilee.
Asia on nin yksinkertainen.
Jos olisit normaali abnormaalin sijasta ja poikani niin saisit tukevasta tammikepistä selkääsi että huutosi kuultaisiin kolmannessa pitäjässä.
Jos ei ole isäsi terve,niin ei ole ätisikään.Moni narsisti löytää uskosta hyvän lyömäaseen.Aika moni mainitsemasi asia äitistäsi viittaa tähän ja jos näin on et voi voittaa, jäät aina toiseksi,niin kuin kaikki muutkin hänen kanssaan.Olen ollut tekimisissä tälläisten ihmisten kanssa ja todennut heidän kanssa olemisen mahdottomaksi,monesti näiltä ihmisiltä saa osakseen sietämätöntä julmuutta.Sinun pitää katsoa isäsi perään tai saada hänet hoitoon,äitisi ei saata huomata häntä päiviin.
Mitä tulee uskoon,niin se ei tule olemaan helppoa,mutta se on ainoa tie ikuiseen elämään ja vapauteen tämän maaliman kirouksesta.Tämä maalima on annettu pirulle ja se tietää aikansa olevan vähissä.Sen tehtävä on vesittää kaikin mahdollisin tavoin Jumalan pelastus suunnitelma minkä hän poikansa kautta antoi tälle maalimalle.
Raamattu on täynnä merkkejä meidän ajasta,ajasta päivää ennen Herran tuloa.Sinä olet todistanut yhtä näistä merkeistä viholliset tulevat omasta perheestä.Maalima on menossa vihanaikaan ihmisllä on syttynyt viha toisia kohtaan ja tämä on niin voimakas,että heikommissa uskovissakin on syttynyt viha.Tämä aiheuttaa valtavasi ahdistusta ja pahoinvointia.
Jeesus toi uudenlain ja se on rakkaus.Se on pitkämielinen,lempeä,jne.kaikki tuntevat tämän kohdan,luetaahan se avioliittoon vihkiessä.Raamatussakin sanotaan että se on suurin voima.Jokainen voi vasta pahaan pahalla,muttei siitä koskaan hyvä seuraa.Paavali sanoi meitä vastaan rikotaan,mutta me teemme hyvää.Paras lääke mitä pirulle voi antaa on vasta pahaan hyvällä.Rukoile Herralta voimia ja kiitä vaikeuksissakin,Paavali ja Silaskin rukoilivat ja lauloivat ylistys lauluja vakilassa kahlittuna ja saivat vapauden.
Aika käy vähiin ja panokset kasvaa.Näkeekö ihmisen poika uskoa kun hän tulee maan päälle takaisin.Nyt seulotaan jyvät akanoista ja eksytystä on tarjolla joka oksalla,mutta joka panee turvansa Jeesukseen ei koskaan eksy.Rukoile ja ano,niin sinulle annetaan ja kun tarpeeksi kauan kolkutat,niin sinulle avataan.Älä luovuta nyt,sillä aikaa on hyvin vähän jäljellä.Rukoilen puolestasi että Herra järjestää asiasi kuntoon,sillä hänelle on kaikki mahdollista,samoinkun sille joka uskoo.
Lainasin vanhaa kirjoitustani vuodelta 2011
Vanhempani eivät olleet erikoisen uskovaisia. Muistiini jäi kun olin viisi-vuotias ja äskettäin leskeksi jäänyt äitini komenteli tiukkaan sävyyn meitä hoitanutta isäni äitiä, joka oli pelotellut minusta kolme vuotta vanhempaa veljeäni Jumalalla, niin että veljeni näki painajaisunia. Minulle jäi mieleeni vain äitini sanat: "Minun lapsiani ei pelotella Jumalalla. Meillä on hyvä Jumala."
Nämä äidiltä kuulemani sanat palautuivat kuin ilmestyksenä mieleeni kesällä 1941. Olin silloin vähää vaille seitsemän-vuotias kun jalkaterääni tuli joku paha tulehdus ja olin välillä tajuttomana kovassa kuumeessa. Tajuntaani tuli kuitenkin että minua yritettiin hoitaa, ja siihen osallistunut tätini epäili minun kuolevan.
Enot olivat rintamalla ja sota-aikana kyllä tiesin, mitä kuoleminen on, mutta silloin palautui mieleeni kaksi vuotta aikaisemmin äidiltä kuulemani sanat: "Minun lapsiani ei pelotella Jumalalla. Meillä on hyvä Jumala."
1950-luvulla alle 30-vuotiaana yritin sen ajan muodin mukaan olla ateistikin, mutta tiukan paikan tullessa, kun jouduin taas olemaan pitkiä aikoja kovassa kuumeessa, ajattelin että jos yleensä Jumala on olemassa, "meillä on hyvä Jumala."
Tämä ajatus on nostanut ja pitänyt minut elossa monen monista vaikeista tilanteista. Ainakin kerran minua hoitanut lääkäri heti ensimmäiseksi, kun kuume laski että tulin tajuihini, kysyi että "pyydetäänkö pappi tuomaan ehtoollista?" Silloin sanoin etten kuulu mihinkään kirkkoon ja uskonikin Jumalaa kohtaan on skeptinen.
Niin jotta minulla on hyvin yksinkertainen ja toimiva lapsen usko: "Meillä on hyvä Jumala."
Kiitos Ekivaari. Tuo oli hyvin opettavainen kertomus.