Lehdissä oli juttua selvityspakosta. 2000 perhettä saa elantonsa Sjoelta, kuten mekin. Lääkärit on siellä (työterveyshuolto, yksityislääkärit, ja keskussairaala) Kaikki kaupat ja muut palvelut ovat Seinäjoella. Uusi terveyskeskuskin on kuulemma hieno kun mikä. Muutamien Ahonkyläläisten kesken olemme puhuneet, että emme Ilmajoelta tarvitse kun hautapaikan; sekin taitaisi löytyä Seinäjoelta. Ymmärrän kunnanjohtajan ja valtuutettujen huolen omasta urastaan mutta pitäisikö kumminkin ajatella kuntalaisten etua. Ymmärrän vanhojen jäärien huolen ittellisistä Ilmajokisista, mutta sittenkin. Toivottavasti Munakka saa tahtonsa läpi, jotta ainakin me Ahonkyläläiset voitaisiin seurata perässä.
Kuntaliitoksista
Kuntalaisten etu
50666
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Jonkin verran ymmärtää aloittajaakin, totta kai. Mutta ihan noin yleisesti toivoisi kovasti, että aikuiset ihmiset eivät liioittelisi, kärjistäisi eivätkä esittäisi selvää epätotuutta kirjoitellessaan. Ehdoton rehellisyys ei ole vaikeaa - se on oikein raikasta ja kivaa! Ilmajoellahan oli vielä hiljattain ihan hyvin toimiva terveyskeskus lääkäreineen kaikkineen : minne se nyt yhtäkkiä on kadonnut? Ovatko myös kaikki kaupat häipyneet taivaan tuuliin? Vähän vaikea uskoa. Sitten on semmoinen tietty monitasoinen kulttuurinen pohja, jota on vaikea lyhyesti selittää nykyaikaiselle materialistille... (Siihen kuuluu paljon ihan konkreettisia asioita alkaen, sanottakoon vaikka, kulttuurimaisemista ja rakennusperinnöstä ja lukemattomien asioiden kautta päätyen henkisiin yhteisiin arvoihin kuten vaikka maltillisuuteen, kohtuuteen ja totuudellisuuteen.)
Kaikki mitä Vaasalaississi kirjoitti on totta. Itse kirjoitin vain oman ja muutaman naapurin näkemyksen. Toisaalta jo nyt tyhjiä liikehuoneistoja on keskustassa ollut kauan useita, valikoima kaupoissa ei ole paras mahdollinen, ainutta siltaa ei vieläkään korjata autoilla kuljettavaksi, kunta ei kaiketi ota lopetettua museota kontolleen. Lehdissä kirjoitetaan naapurin arvauskeskuksesta välillä lujalla kritiikillä. Mutta muutakin kuuluu; mm työkaverin kersoja koulus hoitaa lastenlääkäri - kuulemma jopa nurmoos asti. Voin olla vääräs mutta kulttuurimaiseman säilymiseen uskan vahvas kunnas. Vois olla etua liittyä alkuvaihees. Ja pitääs ajatella muutama vuosikymmen eteenpäin. Jos joku sitte niin osaa. Eilises ilkas meillä oli liian vähä väkia, pendelöintiongelma mikä sitte onkin ja työpaikkaomavaraisuusongelma. Vaalin tulosta kun kattoo en tosissani usko liittymistä Seinäjokehen. Varmahan aika monet muut ympäriltä liittyy. Me sitte joskus; mutta millä ehdoilla jos on pakko.
Ilmajoki on nukkumalähiö.
Kyllä se on niin, että Seinäjokeen kuuluu tulevaisuudes Ilmajoki, Kurikka, Jalasjärvi ja Lapua. Kaikkien näiden kuntien luonnollinen asiontisuunta on Seinäjoki. Sellainen vähän reilu 100 000 asukkaan alue, jonka keskus on Seinäjoki. Kt-67 ja Vt-19 ovat tämän alueen pääverisuonia, niitä pitkin ihmiset liikkuvat, ja niiden varrella nämä tulevat liitoskunnat sijaitsevat.
Kauhajoki jää ympäryskuntineen omaksi alueeksi etäisyyden takia, sinne riittää nipin napin reilu 20 000 asukasta.
Kauhavaan kun liitetään Evijärvi ja Lappajärvi, niin yli 20 000 mennään.
Alavus-Alajärvi ja sen väliseutu muodostaa sitten reilu 30 000 asukkaan alueen. Tosin hajanaisen, mutta kahta 15 000 kuntaakaan ei voi tehdä.
Pääasiahan näissä liitoksissa on, että Seinäjoen tapauksessa kehitys keskittyy TOTTAKAI Seinäjokeen, ja muiden asemaksi jää olla sivukyliä. Mutta sivukyliähän nämä ovat jo nykyäänkin. Asukasmäärä E-P:llä vain ei yksinkertaisesti riitä kovin moneen paikkaan keskittämiseen. Yksi iso ja 3 keskikokoista kuntaa toimisi varmasti tällä alueella. Tämä ei tarkoita, etteikö sivukyliäkin kehitettäisi. Mutta sellainen mahtipontinen kestämätön kehitys, kuten esim Lapualla, loppuisi. Tarkoitan tällä sitä, ettei Lapuan ole järkeä (kuntaliitoksia tai ei) olla kilpailija Seinäjoelle, ja yrittää rakentaa kaikki sama mitä Seinäjoella on myös Lapualle. Lapualla luullaan olevansa isompaa kuin ollaan, ja Härmän suunnassa vielä isompaa. Tällainen kehitys ei ole kestävää ja järkevää E-P:llä. Esim keilahallin tultua Lapualle mainostettiin, ettei tällaista ole kuin Las Vegasissa, New Yorkissa, ja Lapualla. Miksi yrittää olla suurempaa mitä on. Ai niin, ja Seinäjoen kilpailija taitaa olla enemmänkin Vaasa, joka on tämän alueen toinen "oikea" kaupunki.
Sivukylille riittää sellainen vaatimattomampi kehitys, eli rakennetaan toki uutta, mutta ei mahtipontista ja älytöntä. Ilmajoella ei toki ole mitään mahtipontista kehitystä havaittavissa ja edes yritystä olla Seinäjoen emäkunta, vaikka historiassa niin on ollutkin. Ilmajokiset eivät ole niin mahtipontista kuin esim pohjoispuolella. Ilmajoella on monta parannettavaa kohdetta, mutta ne ovat kohtuullisen vaatimattomia parannuksia, ei mahtailevia. Niinpä en usko, etteikö näitä parannuksia tehtäisi siitäkin huolimatta, vaikka Ilmajoki liittyisikin Seinäjokeen.
Monilla tuntuu olevan vanhanaikainen oman kylän identiteetti. Se on tiettyyn asti ihan kivaa, mutta järkisyiden edelle ei pitäisi mennä. Itselläni on ainakin eteläpohjalainen identiteetti, minusta tätä aluetta pitää puolustaa alueena, muuta Suomea vastaan, ettei jäädä Suomen periferiaksi. Kilpailukyvyn parantamiseksi kuntaliitoksia on tehtävä, eikä täälläkään voi jäädä laakereille lepäilemään, vaan on mentävä mukavuusalueen ulkopuolelle hetkellisesti. Kun Seinäjoki kehittyy, kehittyy koko alue myös sen ympärillä. Seinäjoki on veturi, sen mukana kuolee koko alue, jos ei kyetä uudistumaan.
Taitaa olla nyt kaalimaan pukin, eli Jorma Rasinmäen kirjoittamaa tämä ylläoleva shaiba...
Harvoin saa lukea (varsinkaan täältä) sekä älykkään että järkevän kirjoituksen, mutta Kuopijan kirjoitus on kyllä sitä. Itseänikin on aina ällöttänyt kaikki mahtailu ja mahtipontisuus - vaikka sitä eteläpohjalaisena on joutunut lapsesta saakka monin paikoin kohtaamaankin. Kerrassaan vapauttavaa kuulla, että Ilmajoki on ko. linjasta jonkinmoinen poikkeus! Olet varmaan hyvin pitkälle oikeassa aivoituksissasi ja laskelmissasi, mutta säästöjä epäilen raskaasti: 5 vuoden suojatyöpaikkasääntö jo yksinään tulee tekemään ne mahdottomiksi. Tuskin loppujen lopuksi tarvittaisiin kovin paljon liitoksia, jos kaikkialla suostuttaisiin korjaamaan asenteita ja luopumaan älyvapaasta mahtailusta, kerskarakentamisesta jne. jne.
Tuos ny ei ollu viisauren hiventäkään.
Ilmajoen viisaus on ysyä ittenääsenä jatkoski,maailman tappiin asti.
Seinäjoki on vielä velkaasempi ja oikiasti niin köyhä paikka jotta sinne ei mihinää tapaukses kannata liittyä.
Liittyminen tarkoottaa rahan haaskausta,koska ilmajoella palvelut pystythän turvaamaan halvemmalla ja lähempänä asiakkahia.
Son ny vähä sama ku eu-jäsenyys jotta paljo lisää byrokratiaa ja nettomaksajia seinäjokiset toki mieluusti haluaa.
kysykää ny tomppelit ylistarolaasilta tai p-jokisilta jotta kannattiko???
hahaahahaha nauran mä tällääsille kuopijoolle ja hännystelijöölle,joillei oo mitää realistista käsitystä kuntatalouresta eikä muustakaa.
kysykää talvitien matilta miten asiat pitää hoitaa,onhan sillä näyttöjä yhden suomen kannattavimman ja hyvin hoiretun firman johdosta.
ei siinä kovi paljo oo kouluja tarvinnu käyrä,mutta maalaasjärjelläki pärjää.
Jos joku sinne s,joelle niin helevetisti haluaa,nii eihä tuo oo vaikiaa,senku muuttaa.!!!
Edellinen kirjoittaja puhuu asiaa. Seinäjoki-liitoksen jälkeen ei ilmajokisten tarvitse vaivautua päättämään enää minkäänlaisista asioista itse. Kaavoitus, tonttipolitiikka, koulujen korjaukset, päiväkotien rakentamiset, vanhustenhuolto, investoinnit, virka- ja toimikysymykset ym. hoidetaan Seinäjoelta. Voihan olla, että saatte yhden valtuutetun Seinäjoen valtuustoon. Muuten siellä eivät sivukylät tai niiden kehittäminen ketään kiinnosta.
No eipä sivukylien kehittäminen kiinnosta nykyisinkää, veroeurot kyllä kelpaa kirkonkylän suihkuseurapiireille.
Aivan sama vaikka liitettäisiinkin seinäjokeen, sivukylille mikään ei enää huonommaksi nykyisestä voisi muuttua.
Ensinnäkän ei kannata verrata nykyhetkeä siihen mitä Ylistarossa tai Peräseinäseinäjoella oli joskus. Tarkoitan, että jos johonkin (esim. lääkäripalveluihin, kauppoihin, kirjastoihin tms.) on kunnalla ollut joskus varaa, niin tilanne ei varmasti olisi yhtä hyvä tänä päivänä, vaikka kuntaa ei Seinäjokeen olisi liitettykään. Kannattaa alkaa elämän tässä päivässä, eikä märehtiä menneitä. Olen kuntaliitosten kannalla, kunhan ne tehdään järkevästi ja hosumatta. En vain ymmärrä miksi pitää väkisin pitää yllä päällekkäisiä toimintoja ja hallintoja läheisissä kunnissa, kun ne tulisi hoidettua vähemälläkin porukalla. No netissä nimettömänä (kuten itsekin) on helppo huudella.
Mitä tulee "sivukylien" edustuksesta nykyvaltuustossa, niin kannattaa tarkistaa nykytilanne.
En ota kantaa mitä kunkin kunnan/kaupungin tulee tehdä, mutta ymmärtäkää rakkaat ystävät että raha on paljon tiukemmassa jatkossa, kuin mitä se on ollut. Menneeseen ei ole paluuta ja vanhoihin hyviin aikoihin vertaaminen on turhaa. Joskin kaikkihan me siihen sorrumme, kai se on imhimillistä.
No ehkä sen verran otan kantaa, että eiköhän Ilmajoki Seinäjokeen liity, ennemmin tai myöhemmin, ja hyvä niin.
vain nukkumapaikka
Seinäjoesta tuloo Jurvan pääkaupunki. Varma tiato.
.
Seinäjoen kaupunki tarvitsee rahoittajia. Ilmajoen velvollisuus on tukea seinäjokea.
Onhan se maakunnan suurin kaupunki.
Kuntarakenne selvitys nopeasti alulle. Haluamme asua kaupungissa,ja olisihan se hienompaa myös kutsua kultturiystäviä Seinäjoen musiikkituhlille.
Oopperaa ja korkeatasoisia kamarikonsertteja. Ihana ajatuskin Seinäjoki-eteläpohjanmaan kulttuuri päääkaupunki.
Kas kun ei musiikkituhkille... Milläkähän lailla se musiikki jne. paranisi siitä, että kuuluttaisiin Seinäjokeen. Niin lapsellisia aikuisia ihmisiä ei (enää?) liene, että kaupunkiin kuuluminen olisi "hienompaa". Mutta Emer123:n kirjoitus olikin varmaan niin kutsuttu provo(kaatio).
Kyllä me olemme monet kerrat teekutsuilla ja looshimme kokouksissa olleet veljien kanssa samaa mieltä että veljeskuntamme kivitalojen arvo saattaisi nousta jos kuuluisimme hienoon kyltyyri kaupunkiin.
Veljemme savonlinnan looshista naueskelevat meille,ja vähättelevät meidän kukkumiina operettejamme.
Seinäjokisina arvostus nousisi,onhan se selvää. Ei sillä väliä vaikka lääkärit katoaisivatkin seinäjoelle,kun veljellämme on yksityisvastaanotto ja rappariveljemme pitää fysikaalista hoitolaitosta.
Ei taviksista kannata välittää.
Ilmajoen puolueilla kaamea sisällissota.
Meillä Keskustalaisilla on vieläkin riitoja,vaikkakin jorman poistuttua luulin niiden loppuvan.
Meillä Keskustassa on ilmeisesti kuitenkin sisäinen oppositio joka ajaa itsenäistä kuntaa ja näkee Ilmajoen mahdollisuuden pysyä itsenäisenä.
Liian moni meidän valtuutetuista on tottunut saamaan kaiken ilmaiseksi,ja ei halua taistella Ilmajoen puolesta,vaan olisi valmis hyppäämään uppoavaan laivaan Seinäjokeen!
Valtavaa kähmintää kunnantalolla.
Sosialistit kähmii.:) On sielä kova vääntö koskenkorvan ja ilmajoen kommareiden kesken.
Eiks noi pian kuole sukupuuttoon tollaset sosialistit?
Takinkääntäjiä koko joukko.
Muutkin sähläävät .
Sehän on rumaa kähmiä omaa pussiaan.:)
Selvästi kepulaisten touhua
Kaikki vetävät eri (omaan) suuntiin.
Tarvittaisiin uutta verta että kähmintä loppuisi.
Seinäjoeltä ei apua ole luvassa,nehän on sielä ihan konkurssissa.
P-joelta lähti sitten viimeinenkin lääkäri. Komialla kirkolla kiroillaan jo sitä tyhmyyttä mikä oli liittyä s-joen konkurssipesään rahoittajaksi.
Onneksi vaaleissa kaikki valitut kannatti itsenäistä Ilmajoekea,joten ei ole meillä huolta kuntaliitoksesta.
Tohtori ei viihdy yksin tuppukylässä.
Tohtori viihtyy,mutta asemapaikka vaihtui y-taloon,ihan kysymättä viihtyvyyttä.
kyllä tohtorin kannattaa olla sielä missä asiakkaatkin.
JURVA!! JURVA!! JURVA!! JURVA!! JURVA!! JURVA!!
Koskenkorva ja santavuori liittyy yhtehen jurvan kans ja nimeksi tuloo toopela.
Kunnanjohtajaksi ollila ja koskelan markku. toveri sirppi ja kommunistikylä koskenkorva saa sitä mitä ansaitsee
Ilmajoki on konkursissa ellei valtio pumppaa rahaa joka johtajan palkkaan.
Ilmajoen päättäjät siirtyy kunaliitoksessa Seinäjoelle 5 vuoden suojatyöpaikkaan, keksitään erilaisia kehitysjohtajien titteleitä. Niin ja palkkaan tulee se automaattinen 25% korotus. Aina kun titteli vaihtuu. Niin että mikäpäs siinä. Tavallinen duunari joutuu tyytymään nollalinjaan, ja uhkiin jopa palkanalennuksista. Kauankohan nuo päättäjät uskaltaa liikkua ihmisten ilmoilla?
eikös ne kaikki luvannu että ilmajoki pysyy itsenäisenä?
joko ne on kääntäny takkiaan? nimiä tänne niistä jotka on jo liittämässä ilmajokea seinäjokeen.
ME MITÄÄ LUVATTU!!!!!!!!!!!!!!!!
Eikös siinä Munakkalaasten listas olu ainaki Raumannin Juhon(kok) nimi.
Sinne se haluaas hiniöörä äsjokehen,senku muuttaas.
Seinäjoen suuri ongelma nyt ja erityisesti tulevaisuudessa on oikeiden työpaikkojen vähyys. Siis sellaisten jotka tuovat Seinäjoen seudulle valuuttaa muualtakin kuin ympäristökuntia kuppaamalla
JAA. Miksi sitten kaikki käyvät Seinäjoella töissä paitsi tietenkin maajussit. Hirveä ruuhka puskee Ilmajoelta kohti Seinäjokea . Älkää liittykö mutta olkaa sitten omalla puolella myös töissä. Selvää kun mikä,jos ootte niin omavaraisia.
Seinäjoki liitetähän Ilmajoen emäpitäjähän pian. Alakaa olla niin talous sielä kuralla.
Ilmajoen etu olis pysyä ittenääsenä.
Ilmjen kepulaasis on liitoshaluja.
Tahtoisin selvennystä? Mikä sinua estää muuttamasta seinäjoelle, ei pitäis olla kovin pitkä matka?....Muille sama kysymys. Jos tuntee henkilökohtaisesti vetoa seinäjoelle, niin eikö sinne voi mennä yksinki, miksi väenvängällä pitäis saada koko pitäjä teidän mieliksi mukaan?....Mä en ymmärrä.
Valtavaa kähmintää vaalien jälkeen.
Taas kähintää valtuustossa.
Keskiviikon 8.5 Seinäjoen Sanomissa oli kuulutus Munakan liittämisestä Seinäjokeen. Mitähän se tarkoittaa, eikös Ilmajoen kunnan vastaus ollut että emme puolla?
Ei sitä niiltä kysytä! Nää kuntarajat on jo päätetty, on vain ajan kysymys milloin ne toteutetaan. Ei sitä asiaa paljoa kunnanisiltä kysellä. Asiat vain ilmoitetaan. Munakkaa ei liitetä erikseen, vaan kyllä koko Ilmajoki liitetään kerralla, se on vain ajan kysymys. Ei tänä vuonna vielä, mutta ei mene montaa vuotta. E-P:lle jää 3 tai 4 kuntaa. Vaikka paras taitaisi olla 1 ainut kunta, koko E-P yhtä ja samaa Seinäjokea.
aewr567tk890
Ilmolassa siivellä eläjiä, kuten Nurmossa aikanaan.
Nukkumälähiö menisi konkurssiin ilman valtion apuja.
Näissäkin voisi samalla kertaa miettiä ihan kokonaisuutta. Jos oletetaan että Kurikka ja Jalasjärvi yhdistyy jonain päivänä niin käsittääkseni silloin tulisi myös Huissi - Nopankylä Koskenkorva liittää siihen. Loppu sitten S-jokeen, jo ihan logistisista syistä.
Tosin Seinäjoki kyllä taitaisi siinä vaiheessa pistää kampoihin jos kruununjalokivi Altia olisikin Kurikan puolelle menossa
.
Nurmoos on työpaikat
.
Munakkalaaset oli ny tehny uuren listan sisäministerille,ja sen mukahan sielä oli paljo sellaasia jokka viimeksi oli harhautettu kirjoottahan nimensä siihen kokoomuksen listahan valheella ja viekkaurella.
Ny sieloli tultu järkihinsä ja huomattu se että seinäjoki ei tarjua munakkalaasille yhtää mitää.
Näin se on ja saa ne erellisen nimilistan kerännehet hävetä loppu ikänsä,sellaasta valetta ovat levittänehet.
Oman pesän likaajia.
Onneksi Niemistön Esa pani asiat oikeesihin mittasuhteehin ja selvitti asiooren oikan lairan.
Hei !
Palstalla on jotkut puhuneet kuntaliitoksesta josko Ilmajokea Seinäjokeen?
Ilmajoen suku-kotiseutu-harrastajana, haluan mainita muutaman asian kiinnostuneena;
Muutamia havaintoja joita voi arvioida mietteissään; Yleisiä asioita kuntaliitosta mietittäessä;
- Alueet "seutuistuvat" kolmen asian; hallinnollisten, maantieteellisten ja työvoima-asioiden perusteella. Tähän liittyy olennaisesti tietenkin mukaan asuminen, liikenne- ja julkiset palvelut. Kuntaliitosta ei pitäisi arvioida päämääränään kuntaliitos, vaan ajatella seurauksia ensin. -Etuja- ja haittoja.
- Liikenne, maankäyttö sekä asumisen suunnittelu yhtenäistyy. Julkiset palvelut varmasti voivat keskittyä suuriin yksikköihin- ja pelkona on sitten tietenkin maaseutuväestön jääminen pidempien matkojen päähän palveluista.
Toiminnallis-taloudellinen järkevyys on tietenkin ehto kuntaliitoksille.
Poliittinen kulttuuri, alueellinen identiteetti ja kieli, ei aiheuta suuria ongelmia Seinäjoki-Ilmajoella.
Esim. Vaasassa voi olla tilanne jonkun lähikunnan kanssa se että toisen kielienemmistö on ruotsi 75% ja toisen suomenkieli 75%. Toisessa on periaatteessa vain yksi puolue RKP, ja toisessa useampia puolueita. Toinen koetaan maaseutuna ja toinen kaupunkina. Vaasan kohdalla on jo siis suuremmat ongelmat ainakin yhden kunnan kanssa. Seinäjoki ja Ilmajoki voivat olla kaikin puolin aika tasaasta identiteetiltään vaikka toinen on maaseutu ja toinen kaupunki. Kyse on usein enemmänkin usein monienkin tekijöiden kohdalla asenteista ja mielikuvista identiteetistä siis myös siten miten koetaan asenteissa ja mielikuvissa. Työvoiman liikkuvuus on iso tekijä, ja työvoima liikkuu vapaasti. Mutta uusia yrityksiäkin liitokset voivat tuoda, ja erilaiset yhdistykset ovat hyvin tärkeitä joiden osuus yhteiskunnallisessa- kunnallisella tasolla vastuunkantajana tulee lisääntymään. Yhdistyksiä voi olla runsaasti kuntalaisten vertaistukena, etuja ajamassa ja turvana huolehtimassa ihmisistä , on koko joukko erilaisia yhdistyksiä. Kuntaliitokset luovat mahdollisuuksia ja uhkia.
Kuntaliitoksia kuitenkin perustellaan varsinaisesti sillä että kuntaliitoksilla koetaan hyvinvointi-palvelujen tuottamisen tehostuvan suuremmissa yksiköissä.
Hyvinvoinnin alueellisia eroja on perinteisesti mitattu aluetasolla työllisyyden, toimeentulon, asumisen, terveyden ja turvallisuuden tekijöillä, varallisuus, onnellisuus. Miten todellisuudessa on ja miten koetaan olevan ? Poliittisen päätöksenteon tarpeisiin pitää luoda tietoon perustuvia analyysejä, laskelmia ja arvioita.
Tarpeet pitää tiedostaa, ongelmat pitää tiedostaa. Ongelmien ratkaisulle luoda vaihtoehtoja ja vaihtoehtoisia laskelmia. Mielipiteitä voi myös mitata, mutta asiasta kannattaa ensin keskustella niin että tieto lisääntyy myös asenteissa. Valtuustot toimivat kuitenkin filttereinä. Voihan yleisön mielipide olla pelkkien luulojen, mielikuvien ja pelkojen varassa. Erilaisia paneeleita ja raateja voidaan käyttöön joille annetaan kysymyksiä, ja näihin kootaan jäseniä joka edustavat väestöpohjia, ja haetaan asiantuntijoita vastaamaan kysymyksiin.
Tieto kasvaa.
Kuntalaisten mielipidettä voi sitten kysyä kun tieto on lisääntynyt ja perustuu johonkin hankittuun todelliseen tietoon eikä mielikuviin, ennakko-asenteisiin ja luuloihin. Kuntaliitoksen harkinta on siis pitkä prosessi.
Minusta voisi yliopistoilta kysyä voisivatko he suorittaa konsulttityötä ja avustaa tietopohjaisen päätöksenteko-prosessin suhteen että tuotetan tietoa, joka olisi pohjaa päätöksenteolle. Ainakin Vaasan Yliopistossa on alue- hallinto- yhteiskuntatieteitä tuntevia ihmisiä paljon ! Yliopistot tarvitsevat varoja ja tutkimuksia voi kysellä josko voisivat toimia konsultteina päätöksenteko-prosessissa asiantuntijoina tekemällä tutkmustyötä pohjaksi? Johtaminen pitää perustua tietoon.
yst. t. Jari Laurila
Lisäys;
Suomessa oli paljon pieniä kuntia ja suuntaus on nyt suurenevat kuntakoot.
Näissä on sitten usein keskuksena kaupunki ja jossakin sitten pieniä paikallisia keskuksia ja isoja maaseutualueita. Näissä on aina vaarana jäädä syrjään.
-Onko syrjäseudulla asuvalla yhtä suuret mahdollisuudet olla demokratian paikoilla , tulla valituksi? - Ja miten voi jossakin keskuksessa syrjäseudun ääni tulla kysysymykseen ja kuuluviin ? Pienten alueiden ja syräjäseutujen demokratia voi olla kyseenalaista. Palveluilla on taipumusta etääntyä keskuksiin.
- Haaste on että alueelliset demokratia-tasapainot ovat kunnossa.
Päätöksenteon pitäisi olla aina mahdollisimman lähellä kansalaista, ja ideat kaikkeen kehitykseen lähtee juuri asiakkaista- työntekijöistä, - sieltä missä puutteita nähdään läheltä. Sote- ja Suomen rakenneuudistus pyrkii muutokseen ja innovaatioita missä tehtäviä hoidetaan kustannustehokkaammin laadullisia palveluita etsitään. Muutoksessa pitäisi olla valmiita hylkäämään vanhaa kun parempia malleja ja ratkaisuja löydetään palvelikulttuurin prosessien kaikilla osa-alueilla. Nykysisillä olemassa olevilla resursseilla pitäisi tuottaa enemmän laadukkaita palveluja. Kilpailuttaminen- yksiyistäminen, desentralisointi- keskittäminen- kustannustehokkuus- asiakaskeskeisyys ovat avainsanoja laadukkaiden peruspalveluiden säilyminen jossa alueelliset erot huomioidaan palvelujen, rahoituksen ja tehtävien kohtaamisessa. Koko järjestelmä- palvelukulttuuri- työntekijöiden asiantuntevuus- järjestelmä on muutoksen kohteena. Laatu ei saisi kärsiä- ja rahat pitäisi riittää. Ikääntyminen, velkaantuminen, kilpailukyky, työttömyys- ovat uhkia.
Hyvinvointivaltion mittapuu on että valtion toimesta tuotetaan koulutus- terveys- ja sosiaalipalvelut. Perustuslaki edellyttää valtion aina toimivan kansalaisten hyvinvointia kohentavalla tavalla.
Suomessa on vallinnut laaja universaalisuus palvelujen hinnoittelussa.
Palvelu- hoiva- alalla on ikääntymisen vuoksi työpaikkojakin luvassa sillä on aina varakas eläkeläisten joukko joille yritystoiminta segmentoi palveluitaan.
Hyvinvointivaltion peruspalvelut on säilytettävä ollaksemme hyvinvointivaltio.
Yst. t. -Joulua orotelles
Jari Laurila
Mikäs on yleinen mielipide 2017? Kun viisi vuotta saatu miettiä ja vaikutukset Ylistaroon ja peräjokeen huomattu.