Suomessa ylin päätäntävalta on korporaatioilla, mikä puolestaan merkitsee harvainvaltaa. Hallitus ja eduskunta voivat tietenkin tehdä aloitteita ja ajaa niitä eteenpäin korporaatioiden hiljaisella siunauksella, mutta lopullinen päätös toimeenpanosta on aina korporaatioilla. Jos siis haluaa vaikuttaa yhteiskunnassa, kannattaa etsiytyä johonkin korporaatioon. Tosin sinne siirrytään usein politiikan kautta. Myös päinvastaista siirtymistä tapahtuu (Halonen, Heinäluoma, Ihalainen jne.). Vaidaan todeta, että esim. korporaation palvelukseen siirtyneellä Jyri Häkämiehellä on tällä hetkellä enemmän valtaa kuin pääministerillä.
Suomea sanotaan demokratiaksi. Sitä se muodollisesti onkin, mutta vain muodollisesti. Vaalijärjestelmämmekin on laillinen ja muodollisesti korrekti, mutta se ei takaa, että äänestäjän tahto toteutuu. Vaalijärjestelmä suosii selvästi suurpuolueita ja korporaatioita, eikä muutosta ole luvassa. Suomi on siis muodolliseen demokratiaan puettu totalitaristinen valtio. Kuitenkin on hyvä muistaa, että totalitarismi on harvainvaltaa, yksinvaltius diktatuuria ja demokratia kansanvaltaa.
Valtiojärjestelmämme todellinen rakenne paljastuu, kun seuraamme sen aatehistoriaa ja yhteiskunnallista arvopohjaa. Suomalaisen aatepohjan voidaan sanoa olevan hegeliläis-snelmannilainen ja sitä kautta absolutistinen. Arvopohja puolestaan on arvo-objektivistinen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki keskeiset arvomme sanellaan meidän ulkopuoleltamme. Puolestaan demokratian arvopohja on arvosubjektivistinen ja aatepohja libertaristinen ja siten relativistinen. Olemme siis todella kaukana kansanvallasta ja yksilönvapaudesta.
Suomea sanotaan demokratiaksi. Sitä se muodollisesti onkin, mutta vain muodollisesti. Vaalijärjestelmämmekin on laillinen ja muodollisesti korrekti, mutta se ei takaa, että äänestäjän tahto toteutuu. Vaalijärjestelmä suosii selvästi suurpuolueita ja korporaatioita, eikä muutosta ole luvassa. Suomi on siis muodolliseen demokratiaan puettu totalitaristinen valtio. Kuitenkin on hyvä muistaa, että totalitarismi on harvainvaltaa, yksinvaltius diktatuuria ja demokratia kansanvaltaa.
Valtiojärjestelmämme todellinen rakenne paljastuu, kun seuraamme sen aatehistoriaa ja yhteiskunnallista arvopohjaa. Suomalaisen aatepohjan voidaan sanoa olevan hegeliläis-snelmannilainen ja sitä kautta absolutistinen. Arvopohja puolestaan on arvo-objektivistinen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki keskeiset arvomme sanellaan meidän ulkopuoleltamme. Puolestaan demokratian arvopohja on arvosubjektivistinen ja aatepohja libertaristinen ja siten relativistinen. Olemme siis todella kaukana kansanvallasta ja yksilönvapaudesta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Korporatioiden valta" on hyvä kirjoitus, mutta näillä paltoilla pelkistetympi versio saisi ehkä paremmin kannanottoja? Ei siksi ettei aihe kiinnostaisi tai tulisi ymmärretyksi, vaan siksi että kirjoitukseen vastaaminen kirjoittajan tasolla vaatisi pitempää pohdiskelua.
Harvainvalta Suomessa on tosiasia ja siitä on yritetty kirjoittaa aikaisemminkin, mutta se ei ole herättänyt erityistä mielenkiintoa. Pitäisi ehkä löytää pelkistetympi tapa kuvata keskeisemmät asiat aiheesta? Myös valtamedia pitäisi saada mukaan keskusteluun.
Nykyisen hallituksen aikana harvainvalta on saanut pienen särön, mutta näyttää siltä että se särö on kuroutumassa umpeen?
Harvainvalta ja ahneus kulkevat käsikädessä!
Kirjoituksen sisäistäminen ei ehkä vaadi niinkään yhteiskunnallisia erityistietoja, vaikkakin aatehistorian ja arvoteorioiden tunteminen auttanee asiaa. En tiedä, kuinka paljon noita asioita opetetaan nykyisessä peruskoulussa ja lukiossa, mutta vaikka opetus niiltä osin olisi puutteellista, niin muualta tietoa saa halutessaan aivan riittävästi.
Sisäistämiseen vaikuttaa myös se tosiasia, että suuri osa kansasta itse asiassa kuuluu noihin korporaatioihin. Tosin vain niiden rahoittajina jäsenmaksujen muodossa. Kansalaiset on saatu uskomaan, että nuo korporaatiot ovat jäsenilleen tarpeellisia. Sitä ne jossain mielessä ovat olleetkin. Ainakin järjestäytymisen alkuaikoina.
Ajan mittaan korporaatiot ovat kuitenkin muuttuneet pelkästä jäsenistönsä edun ajajista itseriittoisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Samalla poliittinen valta on siirtynyt vaivihkaa poliitikoilta korporaatioille. Tuo valta on siirtynyt ennen kaikkea niiden henkilöiden kautta, jotka sukkuloivat edestakaisin korporaatioiden, parlamentin ja valtioneuvoston, sekä yhtiöiden ja säätiöiden hallintoneuvostojen, virastojen ja muiden yhteisöjen välillä. Seurauksena on ollut ristiinhallinnointia, joka on johtanut ns. hyväveliverkoston muodostumiseen.
Asiaan voidaan tietenkin puuttua ja korjaustoimenpiteisiin ryhtyä. Ennen sitä on kuitenkin nuo ongelmat riittävässä laajuudessaan tiedostettava. Sen jälkeen korjaustoimenpiteiden taakse tulisi saada riittävä voimakkaan tahtotilan omaava enemmistö. Siitä se lähtee.
Luettuani jatkon aloitukseesi, huomasin kirjoituksessani olleen yhden kirjaimen puuttumisen (paltoilla p.o. palstoilla) muuttaneen koko sanomiseni luonteen.
Mutta ei se mitään, "Keskustelun avaaja", jatkokin oli mielenkiintoista.
Harvainvallasta kaikkinensa keskustellaan kyllä siellä täällä, toivottavasti ne keskustelut kantavat hedelmää jossakin vaiheessa.
Tosi on. Hyvät perustiedot saa nyt myös avoimesta internetistä. Hakumoottorin saa valita jokainen tahollaan.
Hakusanaksi > korporativismi
Suomen todellinen hallintamuoto kaikille tutuksi.