Ystävät...

Kaikki tarvii hyvän ystävän vierelleen.Mutta mä
karkotin sen omani.se oli niin hyvä mulle.Otti
mut huomioon,oli tukena jne...Ehkäpä joku
onnellinen saa sen ystäväkseen.
Mun rakas ystävä ei oo enään mun vierelläni.Se
jolle kerroin salaisuuteni,ihastukseni...KAIKKI!
Kaiken henkilökohtaisen kerroin hänelle.Mitä tein
väärin?Mikä sana jäi sanomatta?
Mä karkotin sut ja mä en voi siitä ketään muuta
syyttää kun vain itseäni.Mä ymmärrän jos sä et
anna mulle anteex,sillä en mäkään tuu antaan sitä
itselleni ikinä anteex.
Ilman sinua mä oon kuin ilmaa.Vain sä voit
puhaltaa ne takas ja myös sä voit puhkaista mut
ja mun sydämeni.Mun on ikävä meidän yhteisiä
hetkiä,jolloin meillä oli tosi hauskaa.

P.S Mulla on sua todella ikävä!!
2205
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

No mulle kävi silleen et mä eräänä kauniina
päivänä huomasin et mul ei ollukkaan enää
kavereita. Tai no HYVIÄ kavereita PARHAITA
kavereita jolle vois kertoo kaiken. Mun kaikki
(3) kaverii lyöttäyty yhteen alko käydä
bilettämässä yms. ilman mua ja kukaan niistä
tuskin muisti et mäki oon olemassa et mä pidin
nitä mun parhaina kavereina. No onnek mul on mun
poikaystävä mut senki kaa menee aika huonosti.
Aina kun mä oon sen seurassa ni musta tuntuu et
se ei huomaa mua ja mä sanoin siitä sille ja kyl
se pyyteli anteeks ja et se ei tarkota sitä jne
mä toivon kyl et kaikki kääntyy hyväks ja samoin
sinulla! Ollaanhan minä min poikaystävä
seurusteltu yli 10 kuukautta... Mut eniten kyl
sattuu mun elämässä se et mun kaverit hylkäs mut
noin vaan, enkä mä ees tehny mitään! Pärjäile!

Äänestä

Mul oli kans joskus bestis... Mut nyt mul on vaan
kavereita, joille mä en voi kertoo mun
sailaisuuksia, suruja, eikä ne mua kuuntelis
vaikka mä sanoisin et mul on jotain tärkeetä
asiaa! sillon joskus se kerto mulle sen KAUHEEN
salaisuuden ja se sano et mä oon ainoo kehen se
voi luotaa, sillä oli aika vaikeeta sillon ja mä
olin sen tukena kun vaan pystyin... mut nyt sillä
näytää olevan kaikki niin hyvin ja on niin ilonen
ja kaikkee!!! mut mä tiedän et sillä on vieläkin
vaikeeta ja haluisin olla taas sen tukena...
Me oltiin bestixii ala-asteella, mut kaikki
muuttu sillon ku meistä tuli "kesä-mopoja". mä en
ollu sinä kesänä mun ex-bestiksen kaa kun vaan
pari vikaa viikkoo ku se soitti mulle, ja meistä
tuli taas "bestiksii"... Sit ku mentiin ylä-
asteelle mä huomasin et se ei kertonu mulle enää
mitään, ei yhtään mitään.... sit mulla meni
hermot siihen ja mä aloin oleen mun vanhojen
luokka kavereitten kans. Mut sit mä tajusin et
mul ei oo enää bestistä. Mä mietin et kuka vois
olla mun paras kaveri mut huomasin et mulla on
vaan kavereita.
Nykyään kun mä meen nukkumaan mä ajattelen
niitä aikoja kun me oltiin vielä bestiksii... ne
saa mut itkeen.... viime käsänä mä itkin koko
ajan, mä jopa rukoilin... ja se autto... mut nyt
musta tuntuu et mikään ei enää auta... mä en voi
kattoo sitä silmiin ku se kysyy multa jotain ihan
pientä juttu... mä melkein itken aina ku se ees
kattoo muhun... se tekee niin kipeetä! mä en voi
puhua mun kavereille, ku ne sanoo aina kuinka
tyhmä se on ja et mix mä olin joskus sen bestis,
mut ne ei tiedä sen faijasta ja sen kauheesta
lapsuudesta... viime kesänä mä yritin jopa
itsaria... ja joskus mä toivon et se ois
onnistunu...
......PLIIS auttakaa mua!!! mitä mä teen???
mä en voi mennä puhuun sille.... enkä soittaa...
mä en jaksa enää!!! ja tuntuu et kaikki muukin
paska kaatuu suoraa mun päälle... mut onnex mul
on mun jätkäkaveri josta on vähän apuu... mut en
mä voi sillekkään puhuu... siis mul ei oo ketään
kelle mä voisin puhuu...
jos tunnistit ittes mun ex-bestiksex niin
PLIIS ota yhteyttä... mä en jaksa tätä enää!!!

P.S kaikki joilla on bestis!!! pitäkää siitä
kiinni!! mä tiedän miltä tuntuu sen menettäminen
ja se on kauheeta!!!HYVÄÄ KESÄÄ!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Lonely kirjoitti:

Kaikki tarvii hyvän ystävän vierelleen.Mutta mä
karkotin sen omani.se oli niin hyvä mulle.Otti
mut huomioon,oli tukena jne...Ehkäpä joku
onnellinen saa sen ystäväkseen.
Mun rakas ystävä ei oo enään mun vierelläni.Se
jolle kerroin salaisuuteni,ihastukseni...KAIKKI!
Kaiken henkilökohtaisen kerroin hänelle.Mitä tein
väärin?Mikä sana jäi sanomatta?
Mä karkotin sut ja mä en voi siitä ketään muuta
syyttää kun vain itseäni.Mä ymmärrän jos sä et
anna mulle anteex,sillä en mäkään tuu antaan sitä
itselleni ikinä anteex.
Ilman sinua mä oon kuin ilmaa.Vain sä voit
puhaltaa ne takas ja myös sä voit puhkaista mut
ja mun sydämeni.Mun on ikävä meidän yhteisiä
hetkiä,jolloin meillä oli tosi hauskaa.

P.S Mulla on sua todella ikävä!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu