Vähäkyrö -> Vähäkyrössä? Olen ilmeisesti väärässä koska uutisissakin lähes poikkeuksetta sanotaan että Vähässäkyrössä. Oudon kuuloista. Samoin Isokatu -> Isokadulla on ilmeisesti väärin koska aina kuulee että Isollakadulla.
Pohjois-Karjalassakin lienee ennenpitkää väärin vaan siitä tulee Pohjoisessa Karjalassa, tai jos -ssa päätteet ei vieläkään riitä niin siitä tulee Pohjoisessa Karjalassassa. Sassasassa.
Pohjois-Karjalassakin lienee ennenpitkää väärin vaan siitä tulee Pohjoisessa Karjalassa, tai jos -ssa päätteet ei vieläkään riitä niin siitä tulee Pohjoisessa Karjalassassa. Sassasassa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muutama poiminta kielioppaan Pirkko Leino: HYVÄÄ SUOMEA (Otava 1989) sanasto-osasta:
Vähäkyrö : Vähässäkyrössä
Vähä-Aasia : Vähässä-Aasiassa
Iso-Britannia : Isossa-Britanniassa
Isojoki : Isollajoella tai Isojoella
Pyhäjoki : Pyhäjoella
Pyhäranta : Pyhärannassa tai Pyhässärannassa
Pyhäselkä : Pyhäselässä
Uusikaupunki : Uudessakaupungissa
Suursaari : Suursaaressa
Uusimaa : Uudellamaalla
Vaikuttaa siltä, että maantieteellisten nimien adjektiivityyppiset alkuosat taipuvat useimmiten sijamuodoissa, mutta eivät aina. Vaihtoehtoisetkin taivutukset ovat joissakin tapauksissa mahdollisia. Itse sanoisin ”Isojoella” ja ”Pyhärannassa”.
Pohjois-Karjalan alkuosa Pohjois- ei ole samalla tavalla adjektiivi (viisaammat saavat selittää, mikä se on). Luulen vahvasti, ettei ainakaan minun elinaikanani aleta taivuttaa ”Pohjoisessa Karjalassa” eikä ”Pohjoisessa-Karjalassa”.
Oma lukunsa on sitten se, että yhdet paikannimet taipuvat sisä- ja toiset ulkopaikallissijoissa (Espoo : Espoossa, Vantaa : Vantaalla). Tämä on ollut monesti esillä tälläkin palstalla.
Valitettavasti kirja ”Hyvää suomea” ei ole ihan nimensä veroinen. Yksi esimerkki näkyy esimerkeistä: ”Britannia” on (kielitoimiston mukaankin) suositeltavampi kuin ”Iso-Britannia”.
Kuntien nimien taivutuksesta ks.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461
Pohjois-Karjalan alkuosa on kyllä adjektiivi, mutta se on erityisessä yhdyssanamuodossa eli kompositiivissa, jonka ominaisuuksiin kuuluu, ettei se taivu, kun yhdyssanaa taivutetaan. Yhdyssanamuoto on myös nimen ”Suursaari” alkuosa.
Leinon ”Hyvää suomea” alkanee kieltämättä olla joiltakin osin jo vähän ikääntymään päin. Minulla oleva toinen painos on jo 23 vuoden ikäinen, ja aika monikin Kielitoimiston suositus on saattanut Britannian ohella jo muuttua tuolla aikavälillä.
Muistaakseni ostin kirjan aivan tuoreeltaan, 1989 tai 1990, ja sillä on yhä käyttöarvoa sekä sijansa hyllyssäni.
>”Britannia” on (kielitoimiston mukaankin) suositeltavampi...
Mitähän maailman kielitoimistoista tarkoittanet? Ainakin Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osasto kirjoittaa nimensä lyhyemmän muodon Kielitoimisto omanarvontuntoisesti isolla alkukirjaimella.
Ks. vaikka sivua http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Tarkoitin tietysti Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osastoa, josta käytetään leikkisää nimeä ”kielitoimisto”. Kirjoitan nimen kielitoimiston suosituksen mukaisesti: ”Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas” sanoo, että laitosten yksiköiden nimet kirjoitetaan ”pienellä alkukirjaimella”, siis gemena-alkuisina. (Vrt. Matt. 22:2–. ☺)
Hupaisaa, ettei tuo yksikkö noudata itse omaa suositustaan.
Jääkö meille siis ainoaksi auktoriteetiksi yhden ainoan tietokirjailijan muodostama yhdenmiehen-kielitoimisto?
Tosin isolla:
- oppilaitosten ja tutkimuslaitosten nimet
Päiväkoti Alku, Teknillinen korkeakoulu, Kotimaisten kielten keskus
- virastojen ja laitosten nimistä monet
Ilmailulaitos, Onnettomuustutkintakeskus, Opetushallitus, Ulkomaalaisvirasto, Yleisradio
http://www.kotus.fi/?i=456&s=2607#faq_456
Ilmeisesti Kielitoimisto lukee itsensä näihin.
Tampereella:
Mustalahti - Mustassalahdessa
Pitkäniemi - Pitkässäniemessä
mutta
Pyhäjärvi - Pyhäjärvessä, ei Pyhässäjärvessä
Ei ole yksinkertainen asia, sillä käytännöt vaihtelevat:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2653
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3178
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461