Tänään on Hjalmarin nimipäivä, mikä muistuttaakin ehkä Suomen historian kuuluisimmasta Hjalmarista, edesmenneestä Hjalmar Siilasvuosta.
Everstiluutnantti Siilasvuo torjui komeasti venäläisten kahden divisioonan hyökkäykset Suomussalmella ja venäläiset kärsivät murskatappion. Siten tämän talvisotamme aikana hän auttoi säilyttämään suomalaiset vapaana kansana.
Harmi, että hän on jo kuollut. Hän tuskin entisenä sotaveteraanina hyväksyisi sitä, miten nykyinen quisling-hallitus ja -eduskunta ovat pettäneet suomalaiset ja myyneet maitamme venäläisille. Vaikka venakot ovat merkittävästi rajoittaneet meidän oikeuksiamme ostaa maata Venäjältä.
Everstiluutnantti Siilasvuo torjui komeasti venäläisten kahden divisioonan hyökkäykset Suomussalmella ja venäläiset kärsivät murskatappion. Siten tämän talvisotamme aikana hän auttoi säilyttämään suomalaiset vapaana kansana.
Harmi, että hän on jo kuollut. Hän tuskin entisenä sotaveteraanina hyväksyisi sitä, miten nykyinen quisling-hallitus ja -eduskunta ovat pettäneet suomalaiset ja myyneet maitamme venäläisille. Vaikka venakot ovat merkittävästi rajoittaneet meidän oikeuksiamme ostaa maata Venäjältä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mikähän sinun suhde on noihin sotaveteraaneihin ? Tai Siilasvuohon ?
Mikä sinä olet sanomaan miten he kokisivat tämän päivän politiikan ?
kun täällä sotaveteraanien nimissä väitetään sitä sun tätä, lähinnä täyttä roskaa, niin tosiaankin näkee että näillä hörhöillä ei ole mitään käsitystä mitä nämä sotaveteraanit ovat, tai olivat.
Näille tuo sota näyttää olevan synonyymi isänmaallisuudelle. Sota-aikana oli yleinen asevelvollisuus, se ei ollut vapaaehtoinen koitos, vaihtoehtona oli vankila tai pahimmassa tapauksessa teloitus.
Isäni oli noissa sodissa jatkosodasta Lapin sodan loppuun, hän oli siis sotaveteraani.
Hänen veteraaniutensa perustui etulinjassa oleen alusta loppuun, myös kunniamerkkirivistö on vaikuttava.
Silti en tuntisi noista aloittajan väitteistä isääni, hän oli humaani ihminen, joka lähinnä katkeroitui sota-ajasta. Hän menetti sodalle parhaat nuoruusvuotensa ja mahdollisuuden opiskella. Se oli hänelle kova paikka.
Silti hän kunnioitti valtovaltaa ja äänesti oman näkemyksensä mukaan.
Hän olisi ollut tyytyväinen nykyiseen hallitukseen, senverran häntä tunsin.
Yleensäkään nuo sotaveteraanit eivät olleet tuota sotaa tuomassa joka käänteessä esiin, yleensä vaikenivat koko asiasta. He eivät oikeuttaneet tekojansa typerillä latteuksilla, jossa muka eivät hyväksyisi sitä taikka tätä, vaikka he sen sodan kävit, ei aloittaja, enkä minäkään.
Sotaveteraanit toki rakensivat tämän maan sodan jälkeen ja odottivat meidän jatkavan sen rakentamista, ei hajoittaa sitä tuollaisilla anarkisilla tai rasistisilla mielipiteillä.
Jos haluaa kunnioittaa sotaveteraanien perintöä, niin hommaa itselleen kunnon ammatin ja hoitaa veronsa valtiolle, käy äänestämässä ja demokratian mukaisesti tyytyy siihen äänestystulokseen.
"Silti en tuntisi noista aloittajan väitteistä isääni, hän oli humaani ihminen, joka lähinnä katkeroitui sota-ajasta."
"Paska reissu, mutta tulipa tehtyä", sanoi minunkin isoisäni, eikä sitten muuta sodasta koskaan sanonutkaan.
"Hän menetti sodalle parhaat nuoruusvuotensa ja mahdollisuuden opiskella."
Tavanomainen, tuttu tarina. Sodat olivat suomalaisille valtava onnettomuus. Moni veteraani kaiken lisäksi käsitti aivan hyvin, että sekä talvi- että jatkosota olisi voitu välttää toisenlaisella politiikalla. Katkeruus "herroja" kohtaan oli suurta, monet äänestivät pelkästään siitä syystä SDKL:ää.
"Yleensäkään nuo sotaveteraanit eivät olleet tuota sotaa tuomassa joka käänteessä esiin, yleensä vaikenivat koko asiasta."
Suomen sodista palasi lyötyjen miesten tappion kärsinyt hukattu sukupolvi, joka vaikeni omaisilleen kaikesta kokemastaan, koska ei löytänyt sanoja kuvaamaan näkemiään kauheuksia. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä vallitsi suomalaisissa kodeissa synkkä hiljaisuus, joka varjosti suurten ikäluokkien lapsuutta ja vielä nuoruuttakin. Trauma ja tuska periytyi eteenpäin.