Herkullisin omenalajike?

1943

Taas elellään Suomessamme satokauden loppua. Minun omat omenavarastoni, viimeisenä Åkerö, on jo syöty. En osta lainkaan tuontiomenia, ruotsalaiset ovat poikkeus. Kaupungissamme on tukkuliike, josta saa omenia isommissa erissä kauppoja halvemmalla ja eilen kävin täydentämässä varastojani. Tällä kertaa ostin Amorosa-lajiketta. Edellisellä kerralla ostin jättikokoisia Loboja. Hyviä ovat kaikki.Alkusyksystä Valkea Kuulas on paras. Tähän aikaan ehkä Aroma, jota ei vielä ole näkynyt. Lähempänä joulua pitää käydä Turun torilla, sieltä saa punaisia omenia. lajiketta en muista.

37

2837

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • from Eve with <3

      Kunhan on punaiset posket ja siemeniä sisällä...

    • 10+17

      Lobo, lähi marketista, ovat tarpeeksi punaisia.

      • 1943

        On hyvä minunkin suussani. Tänä vuonna olen ostanut jättiläisiä.


    • Ingrid Marie on suosikkini ulkolaisista. Kotimaisista Valke kuulas..

      • 1943

        Ulkolaisia en osta enää, olen omenatta. Itsellä on pakasteessa sokeroituja omenaviipaleita. Valkea kuulas on tosi hyvä, kun saa kypsyä. Siitä tulee myös hyvää hilloa.


    • bessie*

      En oikein tunnista kotimaisia omenoita. Lapsena ei tullut lajiketta ajateltua. Muistan pitäneeni erityisen paljon sellaisista todella mehukkaista, mutta ei jauhoisista. Kuori oli punainen, malto kellertävä ja siinä oli punaisia "suonia".
      Pojan pihalla olevien puiden omenat eivät oikein ole makuuni, vaaleat ovat turhan jauhoisia ja punaisten kuori on turhan vahva. Maultaan kyllä muuten aika hyviä, ja mehuna sekä kuivattuina tosi hyviä.

      En kovin paljon osta omenoita, koska niissä oman maun mukaisissa tutuissakin lajikkeissa tulee aika usein pettymyksiä. Nytkin on tuossa pari isoa tuontiomenaa, joissa on makua ja aromia suunnilleen saman verran kuin raa assa perunassa, rakennekin melko sama. Yhden siis söin ja petyin, nuo kaksi taidan raastaa lettutaikinan tai kiisselin sekaan jos saan aikaiseksi. Yhtä lailla olen pettynyt kotimaisiin. Joskus liian paksu ja vähän "kitkerä" kuori häiritsee, eikä oikein viitsisi kuoriakaan, ainakaan pienempiä omenoita.

      Päärynöitä enemmänkin tulee ostettua, ne eivät jää syömättä ainakaan mauttomuuden takia, joskus harvoin joudun heittämään liikaa kypsyneitä pois.
      Päärynöistä teen piirakankin useammin kuin omenoista, siis näin omien omenoiden kauden päätyttyä.

      • 1943

        Meitä on moneksi voi taas todeta. Minä olen oikea omenahupsu, koskee kotimaisia. Kotimaiset päärynät ovat mauttomia. Ulkomaisia ostan, ovat meheviä ja makeita. En ole muuten koskaan tehyt päärynäpiirakkaa, en myöskään maistanut.


      • bessie*
        1943 kirjoitti:

        Meitä on moneksi voi taas todeta. Minä olen oikea omenahupsu, koskee kotimaisia. Kotimaiset päärynät ovat mauttomia. Ulkomaisia ostan, ovat meheviä ja makeita. En ole muuten koskaan tehyt päärynäpiirakkaa, en myöskään maistanut.

        Osto- ja tuontiomenoista päärynöistä lähinnä kirjoittelin. Kotimainen omena on minunkin mieleeni, mutta ongelma (minun ongelmani) tulee siitä, kun kotimaisista myytävänä olevista omenoista ei useinkaan kerrota lajiketta, tai läheskään kaikki ne joilta omenoita saan eivät itsekään tiedä/muista mitä lajiketta omat puunsa ovat. Joskus sattuu saamaan tosi herkullisia omenoita, mutta kun ei tiedä lajiketta, niin ei niitä jatkossa osaa kysyä.
        Lähiaikoina sain hyttikaverina olleelta venäläiseltä naiselta venäläisen omenan, niin hyvää omenaa en muista sitten lapsuuteni syöneeni.
        Usein teen kevyen, sokerikakkupohjaisen piirakan mikäli olen uunin muusta syystä lämmittänyt, samoilla lämpimillä. Päärynän mausta pidän ja niitä on yleensä kotona kypsymässä, niistä sitten nappaan ja laitan kakkutaikinan päälle tai sekaan runsaasti palasia. Kuorittavahan ne on aina, toisin kuin omenat, mutta se on helppo homma.
        Ei se piirakka paljon omenapiirakasta eroa, jos kanelia laittaisi niin ei ehkä edes erottaisi kumpi on, etenkin jos on edullisia talouspäärynöitä käyttänyt.


      • 1943
        bessie* kirjoitti:

        Osto- ja tuontiomenoista päärynöistä lähinnä kirjoittelin. Kotimainen omena on minunkin mieleeni, mutta ongelma (minun ongelmani) tulee siitä, kun kotimaisista myytävänä olevista omenoista ei useinkaan kerrota lajiketta, tai läheskään kaikki ne joilta omenoita saan eivät itsekään tiedä/muista mitä lajiketta omat puunsa ovat. Joskus sattuu saamaan tosi herkullisia omenoita, mutta kun ei tiedä lajiketta, niin ei niitä jatkossa osaa kysyä.
        Lähiaikoina sain hyttikaverina olleelta venäläiseltä naiselta venäläisen omenan, niin hyvää omenaa en muista sitten lapsuuteni syöneeni.
        Usein teen kevyen, sokerikakkupohjaisen piirakan mikäli olen uunin muusta syystä lämmittänyt, samoilla lämpimillä. Päärynän mausta pidän ja niitä on yleensä kotona kypsymässä, niistä sitten nappaan ja laitan kakkutaikinan päälle tai sekaan runsaasti palasia. Kuorittavahan ne on aina, toisin kuin omenat, mutta se on helppo homma.
        Ei se piirakka paljon omenapiirakasta eroa, jos kanelia laittaisi niin ei ehkä edes erottaisi kumpi on, etenkin jos on edullisia talouspäärynöitä käyttänyt.

        Pitänee kokeilla. Tosin päärynöitä ei koskaan ole niin suuria määriä kotona kuin omenoita sesonkiaikaan. Eivät ehdi piirakkaan, kun katoavat suuhun. Yksi omenoiden säilömiskeino minulla on se, että teen piirakkaa pakasteeseen.


    • r.p.

      Valkea kuulas ja sitten se talviomena, jota äiti aina pakkasi vintille pahvilaatikoihin joulua varten, kun olin lapsi. Lajiketta en muista.

      • 1943

        Niinpä pakkailtiin ennen vanhaan. Muistan kuinka ihmettelin, kun joulupukille annettu omena löytyi isän turkin taskusta.


    • ::::

      Juuri söin jotakin kotimaista keltapunaista lajiketta. Hyvältä maistui.

      • 1943

        Nami nami. Itse söin heti kotiin tultuani isohkon Amoroson.


    • -----

      Täälläpäin maailmaa harvat omenapuut ovat lähinnä koristekasveja.
      Lapsuuden markkinoilta muistuu omenan tuoksu. Pikkuisia ja hyviä olivat, omenat.

      • 1943

        Muistan Helsingin kauppatorin tuoksuvat omenaläjät tiskeillä. Jännä juttu, kun parhaiten kaikkea saa isojen kaupunkien toreilta ja marketeista. Kerran lähdin vartavasten omenia ostamaan omenakaupunki Lohjalta. Totesin, että vähemmän oli valikoimaa kuin Turussa.


      • ------
        1943 kirjoitti:

        Muistan Helsingin kauppatorin tuoksuvat omenaläjät tiskeillä. Jännä juttu, kun parhaiten kaikkea saa isojen kaupunkien toreilta ja marketeista. Kerran lähdin vartavasten omenia ostamaan omenakaupunki Lohjalta. Totesin, että vähemmän oli valikoimaa kuin Turussa.

        Kyllä meikäläisen lapsuudessa hedelmät olivat harvinaisia tuttavuuksia. Syksymarkkinoilta tosiaan muistan omenat ja joulukuusen koristeinakin niitä taisi olla.
        Kaupasta ostettiin, kuin kaupungissa tehtiin.
        Ensimmäisen omenapuunkin taisin nähdä jo melko iäkkäänä, tai ainakin havaita.

        Toinen markkinamuisto on jonkinmoinen pallo, olikohan se kuminauhan päässä. Lie jojon esi-isä?
        Kuin pallon sisällä olisi ollut jotain raskasta, hiekkaa?
        Päällysosa oli moniväristä kiiltopaperia.


      • 1943
        ------ kirjoitti:

        Kyllä meikäläisen lapsuudessa hedelmät olivat harvinaisia tuttavuuksia. Syksymarkkinoilta tosiaan muistan omenat ja joulukuusen koristeinakin niitä taisi olla.
        Kaupasta ostettiin, kuin kaupungissa tehtiin.
        Ensimmäisen omenapuunkin taisin nähdä jo melko iäkkäänä, tai ainakin havaita.

        Toinen markkinamuisto on jonkinmoinen pallo, olikohan se kuminauhan päässä. Lie jojon esi-isä?
        Kuin pallon sisällä olisi ollut jotain raskasta, hiekkaa?
        Päällysosa oli moniväristä kiiltopaperia.

        Äitini ja isäni olivat nuorena parina kasvattaneet siemenistä omenapuita. Siksi meillä oli syksyllä näitä herkkuja.


    • Viljelijä

      MELBA !

      • 1943

        Oot siis ammattilainen? Mulla ei juuri nyt ole makukuvaa Melbasta, ei taida tähän aikaan vuodesta enää olla saatavilla.


    • meeriamanda

      Lajikkeiden nimiä en muista mut ne isot vihreät omput ovat hyvän hapokkaita syödä kuin omenapaistoksissa.

      Helppo ja nopeatekoinen pai vaniljasoosin kera on makeannälän tyydyttäjä. ;))

      • 1943

        Niin, leivonnaisiin ja soseeseen sopivat parhaiten hapahkot. Meillä on yksi vanha puu, jossa on kellanvihreitä näihin tarkoituksiin sopivia omenia. Antonovka oli ennen vanhaan tällainen hapan lajike. Myös tuoremehuun sopivat parhaiten hapahkot omenat. Onneksi puristutin tänäkin syksynä, on mistä ottaa.


    • 1946 s nainen
      • 1943

        Niin, onhan tämä aikamoinen viidakko. Pitää katsella ympärilleen ensi syksynä, kun taas on omenamaistiaisia siellä täällä.


    • huvitus

      menneiden päivien muistoksi,ostan jos torilla on HUVITUS laatua. Ei mitenkään näyttävän näköisiä. eikä hyviä. Kuten se paikkkaan sitä aikoinaan ollut.

      • 1943

        En varmaan ole koskaan maistanut tuota lajiketta. Lapsuuskodista muistan jokaikisen puun ja sen millaisia omenia niissä oli. Nyt olen siirtynyt toisiin omenatarhoihin.


    • aika tekee sen

      Vuosia taakse, oli puu jossa omenat olivat siellä, joulukuun keskivälillä olivat lähes läpi näkyviä paljon sokeria.

      Istutus oli 1930-32, nyt kaikki on pois.

      • 1943

        Noita parhaita ovatkin ne, jotka tulevat läpikuultaviksi kypsyessään. Luultavasti ovat liian pehmeitä kauppalajikkeiksi.


    • ...

      Jouluomenoita.

      Sen verran pohjosesta kotoisin, ei ollut oikein kellään omenapuita. Hah, yhdet tutut kasvatti kauan puuta, sitten tuli ero ja viimeisenä kesänä oli omenasatoakin, sellaisia pieniä ja pirun kitkeriä :DDD

      Joskus keskisuomessa sai kotiomenia, ei hajuakaan, minkä merkkisiä. Että kyllä enenpi ollut osto-omena. Mä en oikein tiedä, yleensä tulee ostettua vihreitä, jotenkin mun mielestä yleensä hyvän makuisia, pittääpi olla hapanta.

      En aluksi ollut kiinnostunut aloituksesta, kaitpa se on kateus niitä kohtaan, joilla omia omenapuita. Joskus miettinyt, vois kokeilla itekkin kasvatttaa mökille, nykyään paljon lajikkeita. Jotenkin epäilyttää, että ikä loppuu ennen, kuin puista sais satoa, hittoako niitä omenia variksille kasvattamaan. Marjapuskia on omiksi tarpeiksi, viime vuosina istuttanut muutaman valkoisen viinimarjapuskan, ja ranta täynnä tuomia. Mutta, pakko myöntää, omenat ois kyllä kivoja. Laatikko jouluksi, niinhän se on mennyt käytännössä. Vihreitä.

      =DW=

      • vuoden ajat

        Aurinko on onni ja siitä kasvu.

        Tein kasvihuoneen (kolmas) kyllä kasveissa elämä näkyy, tänään on vain kukkia ja se on lämmin aina oli kylmyys mikä tahansa täälläkin miinus 28 on ollut.

        En kuitenkaan voisi koskaan muuttaa pois jossa on aina plus 25 keski, minulle vuoden ajat ovat jotenkin elämää niin kai muillekin täällä....


      • ...
        vuoden ajat kirjoitti:

        Aurinko on onni ja siitä kasvu.

        Tein kasvihuoneen (kolmas) kyllä kasveissa elämä näkyy, tänään on vain kukkia ja se on lämmin aina oli kylmyys mikä tahansa täälläkin miinus 28 on ollut.

        En kuitenkaan voisi koskaan muuttaa pois jossa on aina plus 25 keski, minulle vuoden ajat ovat jotenkin elämää niin kai muillekin täällä....

        Chili.

        Pakko mainita, meitsi innokas chilin kasvattaja. Naurettavaksi asian tekee, lekuri kieltänyt chilin syömisen :DD

        Tälle vuodelle oli kuutta sorttia, keltaista, punaista, habaneroa,, mitä kaikkea lie ollut. Muuten meni putkeen, mutta viljelmät oli mökillä pirtinpöydällä ja ite tsaddissa juopottelemassa. Net kuivui kaikki kun en hokannut värvätä kastelijaa.

        Mutta keskimäärin mun chiliviljelykset on toimineet oikein hyvin. Kasvukausi suomessa vähän lyhyt, olen käyttänyt kasvilamppuja. Oikein pitänyt ihmetellä, kun naapurit ei ole hälyyttäneet poliisia tsekkaamaan mun viljelyksiä. Yks heikko idea oli joku vuosi, Noin vinkkinä voin kertoa, ei chiliä kannata säilöä etikkaan, ei niitä syö pirukaan :DDD

        Vaan, ensi keväällä vhilit multiin, se on tapa ja ainoa kasvi, mikä mulla yleensäkin menestyy, chili melkein mahdoton tappaa muuten kuin kuivuuteen, kaktuksistakin pääsee helpommalla eroon >:/


        =DW=


      • 1943

        Eikös niitä lajikkeita nyt jo ole pohjoisemmaksikin sopivia? Vanhempani lähettivät siemeniä Pohjois-Savoon ja sukulaiset kasvattivat siellä.


      • 1943
        ... kirjoitti:

        Chili.

        Pakko mainita, meitsi innokas chilin kasvattaja. Naurettavaksi asian tekee, lekuri kieltänyt chilin syömisen :DD

        Tälle vuodelle oli kuutta sorttia, keltaista, punaista, habaneroa,, mitä kaikkea lie ollut. Muuten meni putkeen, mutta viljelmät oli mökillä pirtinpöydällä ja ite tsaddissa juopottelemassa. Net kuivui kaikki kun en hokannut värvätä kastelijaa.

        Mutta keskimäärin mun chiliviljelykset on toimineet oikein hyvin. Kasvukausi suomessa vähän lyhyt, olen käyttänyt kasvilamppuja. Oikein pitänyt ihmetellä, kun naapurit ei ole hälyyttäneet poliisia tsekkaamaan mun viljelyksiä. Yks heikko idea oli joku vuosi, Noin vinkkinä voin kertoa, ei chiliä kannata säilöä etikkaan, ei niitä syö pirukaan :DDD

        Vaan, ensi keväällä vhilit multiin, se on tapa ja ainoa kasvi, mikä mulla yleensäkin menestyy, chili melkein mahdoton tappaa muuten kuin kuivuuteen, kaktuksistakin pääsee helpommalla eroon >:/


        =DW=

        Sinne tänne on noita chilin ystäviä ilmestynyt. Jokainen vapaa paikka on erilaisia chilejä täynnä. Itse luotan muihin ja ostan chilini.


      • ...
        1943 kirjoitti:

        Sinne tänne on noita chilin ystäviä ilmestynyt. Jokainen vapaa paikka on erilaisia chilejä täynnä. Itse luotan muihin ja ostan chilini.

        Chilin kasvattamisessa nyt ei ole kerrassaan mitään järkeä. Halpaa kaupassa, eikä sitä mahdottomasti voi edes syödä, kenenkään maha kestä määrättömästi.

        Mutta se on tosiaan kiitollista puuhaa, tais olla eka kerta eläissäni, kun onnistuin viljelmät tappamaan, laiskuuttani. Se jäi vähän kaiveleen, oli jalapenoakin, sitä mä käytän paljon, Tuore jalapeno herkkujen herkkua....

        Chilibuumi tuli suomeen joitamian vuosia sitten, silloin mäkin siihen hurahdin. Siinä just se hieno puoli, sadon tuhoamiseksi pitää oikeasti nähdä vaivaa, muutan se sopii suomen luontoon kuin kirjolohi, lupiini, jättikoiranputki tai pottu. Ei siis mitenkään.

        .

        =DW=


      • 1943
        vuoden ajat kirjoitti:

        Aurinko on onni ja siitä kasvu.

        Tein kasvihuoneen (kolmas) kyllä kasveissa elämä näkyy, tänään on vain kukkia ja se on lämmin aina oli kylmyys mikä tahansa täälläkin miinus 28 on ollut.

        En kuitenkaan voisi koskaan muuttaa pois jossa on aina plus 25 keski, minulle vuoden ajat ovat jotenkin elämää niin kai muillekin täällä....

        Olet ahkera. Minut leimattiin jo työtovereiden mielestä laiskaksi, kun kerroin, että en kasvihuonetta laita lähinnä siitä syystä, että se vaatii miltei päivittäistä huolenpitoa. Kesälomalla olin kuukaudenkin yhtä mittaa muualla, ei ollut naapuria tai tuttavaa, jota olisin pyytänyt apuun. Avomaalla kasvit selvisivät yleensä.


    • päärynäomena?

      Mikälie omena sellainen vähän päärynän muotoinen ja myös makuinen ja jumalattoman hyvä,sain naapurin puutarhasta.

      Olisivat kärränneet kaikki metsään,ehdin hätiin kun ohimennessäni menin pyytämään pussillista.En ikinä ole syönyt mitään niin hyvää,no Lavia on jauhoinen ja pehmeä,pidän myös siitä.

      • 1943

        Olet huomannut, että aloitteellisuus tuottaa tulosta. Yleesä minä olen jollekulle tutulle soittanut, että voi hakea puutarhasta omenia, jos emme itse tarvitse. Nyt olen kyllästynyt, voisivat itsekin olla aloitteellisia. Tuosta päärynäomenasta olen kuullut, en maistanut. Muuten tuli mieleeni, että kouluni entisellä rehtorilla oi suuri omenatarha. Sesonkiaikaan hänen poikansa myi pärekoreista eri lajikkeita tien varrella. Voi ostaa myös yksin kappalein, mihin mullakin oli joskus varaa.


    • Ahaaaahaaa

      Punaiset posket ja sisus siemeniä täynnä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työsuhdepyörän veroetu poistuu

      Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan
      Pyöräily
      223
      6798
    2. Pakko tulla tänne

      jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää
      Ikävä
      39
      1209
    3. Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."

      Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      1011
    4. Yksi kysymys

      Yksi kysymys, minkä kysyisit kaivatultasi. Mikä se olisi?
      Ikävä
      75
      881
    5. Hävettää muuttaa Haapavedelle.

      Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal
      Haapavesi
      47
      814
    6. Katseestasi näin

      Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a
      Ikävä
      59
      794
    7. Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä

      Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.
      Maailman menoa
      93
      774
    8. Toinen kuva mikä susta on jäänyt on

      tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.
      Ikävä
      38
      761
    9. Tietenkin täällä

      Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.
      Suomussalmi
      14
      716
    10. Jäähalli myynnissä!

      Pitihän se arvata kun tuonne se piti rakentaa väkisin.
      Äänekoski
      43
      713
    Aihe