Tiemäärärahojen säästämiseksi on maaseudun asfaltoidut tiet ehdotettu muutettavaksi sorapäällysteisiksi.
Siitä tuli mieleen, että myös Helsingissä on sama dilemma potenssiin 10. Helsingissä on teiden lisäksi asfaltoitu arviolta satoja hehtaareita muitakin alueita. Asfaltti tehdään tuontitavarasta. Asfaltin raaka-aineen tuonti Suomeen lisää epätasapainoa tuonnin ja viennin välillä.
Ajatelkaamme mitä etuja sorapihat ja kadut tuovat tullessaan.
Kun katu on revittävä auki (niin tapahtuu hyvin usein) jotain korjausta tai asennusta varten, ei tarvitse sahata asfalttia irti ja sitten uudelleen asfaltoida - sitäpaitsi kuoppa on usein auki viikkokausia kun kun kukaan ei ehdi asfatoimaan. Sorakatu on helppo avata ja sulkea. Kuoppa ei ihmisten haittana sen pitampään kuin työ kestää.
Paras etu tulee talvella. KATUJA EI TARVITSE HIEKOTTAA!! Ajatelkaa mikä etu etenkin Helsingissä missä liukkaita kelejä on kuukausikaupalla ja asfaltoituja pintoja on koko ajan hiekotettava ja siitä huolimatta ihmisiä kaatuilee ja vammautuvat jopa invalideiksi. Sorakatu ei ole liukas - sehän on soraa koko tie.
Asfaltti voidaan repiä pois sitä mukaa kun menee huonoksi. Helsingin keskustassa asfaltti ei kestä monta vuotta. Arviolta 10:ssä vuodessa kaikista asfalttikaduista on päästy eroon ja Helsingissä on turvalliset sorapintaiset kadut. Ydinkeskustaan voitaisiin rakentaa talojen vierille jalkaäytävät lankuista. Ne ovat hyvännäköiset ja kaduilla kuuluisi kotoisa kopina kun ihmiset kiiruhtavat kuka minnekin.
Kun katuja ei enää asfaltoida, säästyy satoja miljoonia euroja. Säästyneillä varoilla saa paljon hyvää aikaiseksi. Voidaan myös laskea veroäyriä. Kaikenkaikkiaan välilliset vaikutukset huomioonottaen, Helsingin talous saadaan sorapintaan siirtymällä hyvälle tolalle.
Siitä tuli mieleen, että myös Helsingissä on sama dilemma potenssiin 10. Helsingissä on teiden lisäksi asfaltoitu arviolta satoja hehtaareita muitakin alueita. Asfaltti tehdään tuontitavarasta. Asfaltin raaka-aineen tuonti Suomeen lisää epätasapainoa tuonnin ja viennin välillä.
Ajatelkaamme mitä etuja sorapihat ja kadut tuovat tullessaan.
Kun katu on revittävä auki (niin tapahtuu hyvin usein) jotain korjausta tai asennusta varten, ei tarvitse sahata asfalttia irti ja sitten uudelleen asfaltoida - sitäpaitsi kuoppa on usein auki viikkokausia kun kun kukaan ei ehdi asfatoimaan. Sorakatu on helppo avata ja sulkea. Kuoppa ei ihmisten haittana sen pitampään kuin työ kestää.
Paras etu tulee talvella. KATUJA EI TARVITSE HIEKOTTAA!! Ajatelkaa mikä etu etenkin Helsingissä missä liukkaita kelejä on kuukausikaupalla ja asfaltoituja pintoja on koko ajan hiekotettava ja siitä huolimatta ihmisiä kaatuilee ja vammautuvat jopa invalideiksi. Sorakatu ei ole liukas - sehän on soraa koko tie.
Asfaltti voidaan repiä pois sitä mukaa kun menee huonoksi. Helsingin keskustassa asfaltti ei kestä monta vuotta. Arviolta 10:ssä vuodessa kaikista asfalttikaduista on päästy eroon ja Helsingissä on turvalliset sorapintaiset kadut. Ydinkeskustaan voitaisiin rakentaa talojen vierille jalkaäytävät lankuista. Ne ovat hyvännäköiset ja kaduilla kuuluisi kotoisa kopina kun ihmiset kiiruhtavat kuka minnekin.
Kun katuja ei enää asfaltoida, säästyy satoja miljoonia euroja. Säästyneillä varoilla saa paljon hyvää aikaiseksi. Voidaan myös laskea veroäyriä. Kaikenkaikkiaan välilliset vaikutukset huomioonottaen, Helsingin talous saadaan sorapintaan siirtymällä hyvälle tolalle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vanha hyvämalli oli myös katujen hoito osin kiinteistöille ym, mikä nyt luontuu siihen hyvin.
Siinä kivimurskekasa josta kuoppaa täytetään.
Talon ihmisillekkin mukavaa ajankulua.
Joka ei pysty sairauksien ym takia, se saakoon siitä vapautuksen.
Työttömille jokin työsarka vaikka kolmena-neljänä paivänä kuukaudessa työvelvoite.
Siivousta ja paikkojen kuunostusta on vaikka kuin.
NÄIN SITÄ RAHAA ALKAA SÄÄSTYMÄÄN
Aivan niinkuin maalla työtä tehdään, miksi kaupunkilainen olisi siitä vapautettu.
Herraskais Hesalainen tietenkin sanoo: " on selkä kipeänä " juuri nyt !
Sellaista pitkin olisi kiva kävellä.
Jalkakäytävien talvikunnossapito on edelleenkin kiinteistöjen vastuulla. Työttömät tulisi PALKATA hoitamaan niitä vaikkapa kiinteistöverotuotolla. Veromuotonahan se on auton käyttömaksuakin järjettömämpi, koska yksityinen asuntotuotanto pienentää julkisen vallan paineita rakentaa asuntoja eli säästää veronmaksajien rahoja.