Otsikolla: Kielitaidosta on huutava pula.

Aamulehti tänään 23.11.2012

Otsikolla: Kielitaidosta on huutava pula.
Kieli: Englanti on itsestäänselvyys ja ruotsi yleissivistystä.
Tulevaisuus: Kielitaitoisia ja kansainvälisiä nuoria tarvitaan työelämässä nyt enemmän kuin koskaan.


Svenskan är till nytta och nöje. Ruotsista on hyötyä ja iloa.

Toisen kotimaisen osaaminen lisää mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomessa ovet avautuvat ruotsinkielisiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin ja yliopistoihin.

Työmarkkinoilla ruotsin kielen taitoa arvostetaan etenkin julkisilla aloilla ja suomalaisruotsalaisissa yrityksissä. Ruotsissa on kova pula suomenkielentaitoisista työntekijöistä (Ruotsissa on vain 673.000 suomenkielentaitoista ja Suomessa 5.400.000 ruotsintaitoista). Kieli on avain koko Skandinaviaan ja pohjoismaisiin elokuviin, musiikkiin, kuvataiteisiin ja kirjallisuuteen.


.
50260
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 50

Vanhimmat

Linkki? Pliis!

Äänestä

"Tulevaisuus: Kielitaitoisia ja kansainvälisiä nuoria tarvitaan työelämässä nyt enemmän kuin koskaan."

Tämä on sitten hallituksen ratkaisu ongelmaan: lisää pakkoruotsia entistä varhemmin. Aivan käsittämätöntä!

Äänestä
  • "Tämä on sitten hallituksen ratkaisu ongelmaan: lisää pakkoruotsia entistä varhemmin. Aivan käsittämätöntä! "

    Mikä siinä oli käsittämätöntä? Kielitaitoa perättiin ja ratkaisun mukaan sitä saadaan. Hiukan perusteluja noin kummalliselle väitteelle kaipaisin. Vai onko nämä niitä änkyröiden "ikitotuuksia" taas?

    Äänestä

  • rautaako? kirjoitti:

    "Tämä on sitten hallituksen ratkaisu ongelmaan: lisää pakkoruotsia entistä varhemmin. Aivan käsittämätöntä! "

    Mikä siinä oli käsittämätöntä? Kielitaitoa perättiin ja ratkaisun mukaan sitä saadaan. Hiukan perusteluja noin kummalliselle väitteelle kaipaisin. Vai onko nämä niitä änkyröiden "ikitotuuksia" taas?

    Eiköhän työnantajat tiedä paremmin kielitaitotarpeet kuin
    opetushallituksen byrokraatit!

    – EK:n hallituksen linjausten mukaisesti opetuksen järjestäjien tulee tarjota nykyistä laajempi valikoima kieliä oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta, EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen vaatii.

    http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/tiedotteet/englanti_ei_yksin_riita_tyoelamassa_kielikoulutukseen_tarvitaan_remontti-2919

    Äänestä

  • Pois pakkoruotsi! kirjoitti:

    Eiköhän työnantajat tiedä paremmin kielitaitotarpeet kuin
    opetushallituksen byrokraatit!

    – EK:n hallituksen linjausten mukaisesti opetuksen järjestäjien tulee tarjota nykyistä laajempi valikoima kieliä oppilaiden ja vanhempien valittavaksi. Valinnanmahdollisuuksia tulee laajentaa myös luopumalla toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta, EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen vaatii.

    http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/tiedotteet/englanti_ei_yksin_riita_tyoelamassa_kielikoulutukseen_tarvitaan_remontti-2919

    Tuo EK:n vastaus sopii rautaakolaisille kuin nappi silmään.

    Äänestä

"Ruotsissa on kova pula suomenkielentaitoisista työntekijöistä "


Ruotsissa on näin ollen pakko ottaa käyttöön pakkosuomi alakouluista yliopistoihin.

Äänestä

"Tämä on sitten hallituksen ratkaisu ongelmaan: lisää pakkoruotsia entistä varhemmin."

Miksi Soini ja Tala eivät estä hallituksen ratkaisuja? Netissä kyllä itketään.

Äänestä
  • "Netissä kyllä itketään."

    Jospa lukiolaiset kävisivät joukolla itkemässä valtioneuvoston linnan edessä pakkoruotsia vastaan ja vapaan kielivalinnan puolesta. Se saattaisi tepsiä nopeastikin.

    Joka tapauksessa sen tiedämme, ettet sinunkin ratkaisusi, helppoheikki, kielitaidon huutavaan pulaan on sama kuin hallituksen: lisää pakkoruotsia varhennettuna.

    Äänestä

  • Niillä ei ole vuosikymmenien aivopesua ja säätiömiljardeja takanaan.

    Äänestä

  • Miten sen voi tehdä opposiitiöstä?

    Tai hallituksesta jos ei saa puolelleen enemmistöä?

    Äänestä

Oli siellä yksi kukkanenkin. Toisessa otsikossa todettiin, että englanti on itsestään selvyys ja ruotsi YLEISSIVISTYSTÄ.
Siinä tietosanakirjan laatijalle uusi määritelmä yleissivistykselle. Herää vain kysymys eikö vanhat kulttuurikielet yllä samalle tasolle.

Äänestä

  • Niin minäkin sen näen, varsinainen kieliTAITO alkaa vasta ruotsin ja englannin jälkeen.

    Äänestä

  • "Toisessa otsikossa todettiin, että englanti on itsestään selvyys ja ruotsi YLEISSIVISTYSTÄ."

    Tuohon voisi lisätä, että venäjä on ELINEHTO.

    Äänestä

Ei taida Aamulehden svenska nysse -kampanja houkutella ketään ruotsin lukijaksi. Sen verran hyvin svekot ovat brändinsä tuhonneet..

Tuo yleissivistys-höpinä oli esillä jo 10 vuotta sitten, kun keskusteltiin yo-uudistuksesta!

Yleissivistystä pitää ajatella globaalissa kontekstissä:
Ruotsin kieli ei kuulu yleissivistykseen muualla kuin Ruotsissa!

http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/1073865770/Paakirjoitus 299 2002Sivistysta tai ei ruotsin taitojenkehnous kielii muutostarpeesta

Äänestä
  • Kieli jolla Suomen kansallislaulu ja huomattava osa kotimaisesta kirjallisuudesta on kirjoitettu ja joka mainitaan persustuslaissa maan toisena kansalliskielenä kuuluu joka tapauksessa itsestäänselvänä osana yleissivistykseen Suomessa.

    Äänestä

  • cghj kirjoitti:

    Kieli jolla Suomen kansallislaulu ja huomattava osa kotimaisesta kirjallisuudesta on kirjoitettu ja joka mainitaan persustuslaissa maan toisena kansalliskielenä kuuluu joka tapauksessa itsestäänselvänä osana yleissivistykseen Suomessa.

    "kuuluu joka tapauksessa itsestäänselvänä osana yleissivistykseen Suomessa."

    Ei tietenkään kuulu. Ruotsin kieli on täysin vieras kieli suurimmalle osalle suomalaisia.

    Yleisisivitykseen kuuluu tietää ruotsin kielen merkitys Suomen historiassa (niin hyvässä kuin pahassa). Itse kielen osaamisen tarve on samaa luokkaa kuin latinan, eikä sitä tietenkään tule kenellekään pakolla opettaa. Harrastuksena toki voi opiskella kuten latinaakin opiskellaan.

    Äänestä

  • cghj kirjoitti:

    Kieli jolla Suomen kansallislaulu ja huomattava osa kotimaisesta kirjallisuudesta on kirjoitettu ja joka mainitaan persustuslaissa maan toisena kansalliskielenä kuuluu joka tapauksessa itsestäänselvänä osana yleissivistykseen Suomessa.

    Hohoijakkaa. Ja mitähän kirjallisuutta te reppanat olette muumien lisäksi kirjoittaneet. Lönnrott muuten kirjoitti Kalevalan suomeksi.

    Äänestä

  • cghj kirjoitti:

    Kieli jolla Suomen kansallislaulu ja huomattava osa kotimaisesta kirjallisuudesta on kirjoitettu ja joka mainitaan persustuslaissa maan toisena kansalliskielenä kuuluu joka tapauksessa itsestäänselvänä osana yleissivistykseen Suomessa.

    Yleissivistykselle voidaan tietysti esittää monta määritelmää. RKP:n käsitys edustaa perinteistä, historiallisia sidoksia ja arvoja korostavaa näkökulmaa. Toisen katsannon mukaan yleissivistyksessä ovat olennaisia universaalit ja nykyolojen kannalta relevantit tiedot, taidot ja valmiudet.

    Vuosi on 2012, ei 1912.

    Äänestä

  • Pois pakkoruotsi! kirjoitti:

    Yleissivistykselle voidaan tietysti esittää monta määritelmää. RKP:n käsitys edustaa perinteistä, historiallisia sidoksia ja arvoja korostavaa näkökulmaa. Toisen katsannon mukaan yleissivistyksessä ovat olennaisia universaalit ja nykyolojen kannalta relevantit tiedot, taidot ja valmiudet.

    Vuosi on 2012, ei 1912.

    RKP:n käsitys edustaa Harry Federleyn, August Sohlmannin ja Olof Freudenthalin kaltaisten sikojen käsityksi siitä miten suomalainen ei ole ihminen, edes rikas suomalainen ei ole.

    Äänestä

  • pakkolatina kirjoitti:

    "kuuluu joka tapauksessa itsestäänselvänä osana yleissivistykseen Suomessa."

    Ei tietenkään kuulu. Ruotsin kieli on täysin vieras kieli suurimmalle osalle suomalaisia.

    Yleisisivitykseen kuuluu tietää ruotsin kielen merkitys Suomen historiassa (niin hyvässä kuin pahassa). Itse kielen osaamisen tarve on samaa luokkaa kuin latinan, eikä sitä tietenkään tule kenellekään pakolla opettaa. Harrastuksena toki voi opiskella kuten latinaakin opiskellaan.

    "Harrastuksena toki voi opiskella kuten latinaakin opiskellaan."

    Yleissivistys, johon kuuluu klassisten kielten taito, on tietysti tärkeä asia. Realismin nimessä on todettava, ettei sellaista sivistystasoa voi eikä ole tarpeenkaan edellyttää väestön enemmistöltä. Tärkeintä on säilyttää yhteiskunnassa tietty kerrostuma, joka humanistista ja klassillista yleissivistystä ylläpitää ja jolla on sen vaalimiseen aikaa. Korkeakulttuurin tuki on laatu, ei määrä.

    Suomessa olisi tärkeää, että tietty osa suomenkielisistä hallitsisi ruotsin täydellisesti, sen sijaan että kaikki suomenkieliset opettelevat sen miten kuten ja useimmiten ilman erityistä kiinnostusta. Ruotsin käytännöllinen merkitys on vähentynyt, sillä on Suomessa arvoa nimenomaan sivistyskielenä ja siteenä Suomen historialliseen menneisyyteen ja kulttuurisiin juuriin.

    Äänestä

  • Pois pakkoruotsi! kirjoitti:

    Yleissivistykselle voidaan tietysti esittää monta määritelmää. RKP:n käsitys edustaa perinteistä, historiallisia sidoksia ja arvoja korostavaa näkökulmaa. Toisen katsannon mukaan yleissivistyksessä ovat olennaisia universaalit ja nykyolojen kannalta relevantit tiedot, taidot ja valmiudet.

    Vuosi on 2012, ei 1912.

    "Vuosi on 2012, ei 1912."

    Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. RKP tekee vahinkoa sekä itselleen että koko Suomelle käymällä vetäytymistaisteluaan katkeraan loppuun saakka pitäen jokaisesta asemastaan kiinni viimeiseen asti. Demografia on kohtalo. RKP ei voi loputtomiin taistella sitä vastaan. Tai voihan se, mutta mitä järkeä sellaisessa on?

    Äänestä

  • baltikum kirjoitti:

    Hohoijakkaa. Ja mitähän kirjallisuutta te reppanat olette muumien lisäksi kirjoittaneet. Lönnrott muuten kirjoitti Kalevalan suomeksi.

    Niin ja Lönnroth on itse ainakin esi-äitinsa suvun kautta suomalaista Tolpo-sukua. isän puolelta ehkä Losten. Mutta siitä huolimatta Lönnrothin perhe puhui suomea. Eikös se Eliaskin joutunut myöhemmin opettelemaan ruotsin kielen?
    Pitäisikö meikäläisenkin vaihtaa sukunimi ruotsinkieliseksi, niin saisi paljon paremmat edut ja kohtelun? Siihen samaan suuntaahan suomi on menossa kuin mitä ennenvanhaan oli. Oman tietämäni mukaan ainakin 1700-luvulta lähtien sukunimiä on vaihdettu ruotsinkielisiksi juuri sen vuoksi, kun ruotsinkieliset ovat mollanneet suomalaisia siten, että lopulla suomalaiset eivät ole kelvanneet kuin maaorjiksi eli rikkaiden elättäjiksi itse nälästä kituen.
    Helpolla "ruotsalaiseksi" pääsee, kun opettelee peluriksi sekä ankaraksi vaatijaksi. Nämä tavat eivät perinteisesti ole meille suomalaisille olleet koskaan meidän ominaispiirteitämme. Suomalainen on hattu nöyrästi kainolassa kipittänyt Tuhkolmaan armoa anelemaan, jotta kruunu jättäisi omalle perheelle sen verran viljaa, että hengissä pysyisi. Aika karmeaa. Köyhän pitännyt ensijaisesti elättää kruunuun kuuluvat ja itselle on jäänyt vain se, millä just ja just pysyy hengissä.
    Minusta on paljon kunnioitettampaa elättää itsensä rehellisellä työllä eikä uhkapeluruudella.

    Äänestä

  • Koroljov kirjoitti:

    "Harrastuksena toki voi opiskella kuten latinaakin opiskellaan."

    Yleissivistys, johon kuuluu klassisten kielten taito, on tietysti tärkeä asia. Realismin nimessä on todettava, ettei sellaista sivistystasoa voi eikä ole tarpeenkaan edellyttää väestön enemmistöltä. Tärkeintä on säilyttää yhteiskunnassa tietty kerrostuma, joka humanistista ja klassillista yleissivistystä ylläpitää ja jolla on sen vaalimiseen aikaa. Korkeakulttuurin tuki on laatu, ei määrä.

    Suomessa olisi tärkeää, että tietty osa suomenkielisistä hallitsisi ruotsin täydellisesti, sen sijaan että kaikki suomenkieliset opettelevat sen miten kuten ja useimmiten ilman erityistä kiinnostusta. Ruotsin käytännöllinen merkitys on vähentynyt, sillä on Suomessa arvoa nimenomaan sivistyskielenä ja siteenä Suomen historialliseen menneisyyteen ja kulttuurisiin juuriin.

    No sehän riittää että saariston kalastajat osaavat ruotsia. Siinähän sitä on riittämiin, pari tulkkia eri virastoissa riittää heidän palvelemiseen.

    Muu porukka, duunarista herraan voi keskittyä hyvään suomen kielen hallintaan, sekä tarpeen mukaan maailmankielten osaamiseen.

    Vieraiden kielten, kuten ruotsin opiskelun täytyy tietysti perustua vapaaehtoisuuteen, pääpaino on tottakai englannin ja maailmankielten opetuksessa.

    Sivistyskieleksi ei ruotsista ole, latina on siinä suhteessa omaa luokkaansa, mutta ei senkään opiskelua voi pakollisena pitää.
    Metsäläiskieltä ruotsia ei voi siihen rinnastaa, fääri ja ruotsi ovat saksan maalaismurteita ja siten vain reunakieliä.

    Ikävä rooli ruotsilla on tietysti täällä Suomessa, jossa se yhdistyy sortoon, kansan alistamiseen, vieraaseen valtaan, identiteetin tuhoamisyritykseen ja sen kieltämiseen. Siinä suhteessa venäjän kieli on ollut paljon rakentavampi ja suomalaisuudelle myötämielinen, mutta ei sitäkään vapaat suomalaiset missään nimessä pakolliseksi halua.

    Pakollisena venäjä tai ruotsi väikkyvät vain joidenkin Meinanderien, Molotovien ja muiden itsensäylentäjien märissä unissa. He kuvittelevat tekevänsä jotain miekkalähetystä täällä.

    Äänestä

  • pakkolatina kirjoitti:

    "kuuluu joka tapauksessa itsestäänselvänä osana yleissivistykseen Suomessa."

    Ei tietenkään kuulu. Ruotsin kieli on täysin vieras kieli suurimmalle osalle suomalaisia.

    Yleisisivitykseen kuuluu tietää ruotsin kielen merkitys Suomen historiassa (niin hyvässä kuin pahassa). Itse kielen osaamisen tarve on samaa luokkaa kuin latinan, eikä sitä tietenkään tule kenellekään pakolla opettaa. Harrastuksena toki voi opiskella kuten latinaakin opiskellaan.

    Tämä uusi slogan, "suomalainen ei voi olla sivistynyt, jos ei osaa ruotsia" on levinnyt viime vuosina. Ajatus lähtee kai siitä, että jos on käynyt peruskoulun, lukion, ammattiopiston, yliopiston, on pakko osata ruotsia joku sana. Suomessa on paljon ulkomaalaisia jotka eivät osaa ruotsia ja ovat sivistyneitä ja koulutettuja. Ruotsin pakko ja "sivistävä" merkitys koskee siis vain suomalaisia. Ruotsinkielen pakko on suomalaisten nöyryytysrituaali.

    Äänestä

  • cghj kirjoitti:

    Kieli jolla Suomen kansallislaulu ja huomattava osa kotimaisesta kirjallisuudesta on kirjoitettu ja joka mainitaan persustuslaissa maan toisena kansalliskielenä kuuluu joka tapauksessa itsestäänselvänä osana yleissivistykseen Suomessa.

    Jos ruotsin kieli on täysin vieras kieli yli 90 prosentille suomalaisia niin on täysin älykääpiön ajatuksia väittää, että se kuuluisi suomalaisen yleissivistykseen.

    Äänestä

  • Koroljov kirjoitti:

    "Harrastuksena toki voi opiskella kuten latinaakin opiskellaan."

    Yleissivistys, johon kuuluu klassisten kielten taito, on tietysti tärkeä asia. Realismin nimessä on todettava, ettei sellaista sivistystasoa voi eikä ole tarpeenkaan edellyttää väestön enemmistöltä. Tärkeintä on säilyttää yhteiskunnassa tietty kerrostuma, joka humanistista ja klassillista yleissivistystä ylläpitää ja jolla on sen vaalimiseen aikaa. Korkeakulttuurin tuki on laatu, ei määrä.

    Suomessa olisi tärkeää, että tietty osa suomenkielisistä hallitsisi ruotsin täydellisesti, sen sijaan että kaikki suomenkieliset opettelevat sen miten kuten ja useimmiten ilman erityistä kiinnostusta. Ruotsin käytännöllinen merkitys on vähentynyt, sillä on Suomessa arvoa nimenomaan sivistyskielenä ja siteenä Suomen historialliseen menneisyyteen ja kulttuurisiin juuriin.

    Koroljov kirjoitti :"Suomessa olisi tärkeää, että tietty osa suomenkielisistä hallitsisi ruotsin täydellisesti, sen sijaan että kaikki suomenkieliset opettelevat sen miten kuten ja useimmiten ilman erityistä kiinnostusta. Ruotsin käytännöllinen merkitys on vähentynyt, sillä on Suomessa arvoa nimenomaan sivistyskielenä ja siteenä Suomen historialliseen menneisyyteen ja kulttuurisiin juuriin."


    Olen pitkälle samaa mieltä kanssasi. Ruotsin kielen osaaminen ei ole merkityksetöntä ja olisi tärkeää, että Suomessa olisi jonkin verran niitä suomenkielisiä, jotka osaavat ruotsia todella hyvin. Laatu olisi minusta tässä määrää tärkeämpää. Nimenomaan niille, joilla on "huono kielipää", ja jotka siksi tyytyvät minimiin eli kahteen vieraaseen kieleen, olisi saatava muitakin valinnan vaihtoehtoja kuin englanti ja ruotsi.

    Äänestä

" Ruotsissa on kova pula suomenkielentaitoisista työntekijöistä"

Tämäkö oli jonkun mielestä hyväkin perustelu pakkoruotsille? Ei kai Suomen valtion tehtävä ole kouluttaa suomalaisten verorahoilla suomalaisista työntekijöitä tekemään töitä ja maksamaan veroja Ruotsiin?

Äänestä
  • Juuri näin kun Katainen huutaa jo pienten lasten vanhemmat töihin ja tahtoo
    lisää maahanmuuttajia siinä 1.8 milj.,jonkun mielestä meidän tulisikin kouluttaa
    työvoimaa Ruotsin tarpeisiin.
    Niinkuin olemme tosin vuosisatoja tehneet ja hoitaneet heidän paskaduuninsa.
    Mutta ,että meidän pitäisi olla jo valmiiksi kielitaitoisia on jo hieman liikaa
    vaadittu.

    Äänestä

Voisiko saada linkin Aamulehden kirjoitukseen....kiitos!

Äänestä

AL svekopropagandassaan tarkoituksellisesti unohtaa kertoa tuon ruotsin "tarpeen" syyn. Nimittäin lähes koko tarpeen muodostaa lakisääteiset kielivaatimukset, jotka eivät ole todellisia.

Kun pakkovirkaruotsi poistetaan koulujen pakkoruotsin myötä, niin ruotsin tarve vähenee lähes olemattomiin Suomessa.

Äänestä

Pakkoruotsin tarve on selitetty kuin suoraan rkp:n käsikirjasta.

Äänestä

"Ruotsissa on kova pula suomenkielentaitoisista työntekijöistä (Ruotsissa on vain 673.000 suomenkielentaitoista ja Suomessa 5.400.000 ruotsintaitoista)."

Se että Ruotsista löytyisi 673 000 suomenTAITOISTA ei pidä alkuunkaan paikkansa. Luku on arvio suomenSUKUISISTA eli suomalaisTAUSTAISISTA Ruotsissa. Siihen joukkoon kuuluu myös sinne muuttaneet ruotsinkieliset suomalaiset. Ruotsiin suuren muuttoaallon aikana muuttaneista suomalaisista noin joka kolmas oli äidinkieleltään ruotsinkielinen. (60 000 - 70 000).

Wiki: Tilastotietoa ruotsinsuomalaisista

Sisuradion Statistiska centralbyrånilta tilaaman selvityksen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2008 lopussa noin 675 000 suomalaistaustaista.[1] Sisuradion mukaan kyseiseen lukuun sisältyvät:[1]
Suomessa syntyneet (175 116 henkeä)
ne, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa (261 136 henkeä)
ne, joiden isovanhemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa (238 680 henkeä).
Statistiska centralbyrånin tilastotietokantojen mukaan Ruotsissa asui vuoden 2011 lopussa
166 723 Suomessa syntynyttä[3]
67 936 Suomen kansalaista.[4]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsinsuomalaiset

Surut Ruotsissa:
En finlandssvensk är en person som är född i Finland med svenska som modersmål. En finlandssvensk kan också bo i ett annat land som t.ex. Sverige. Antalet finlands-svenskar som bor i Sverige är ca 150.000. 60-70 tusen i första generationen och ca 80-90 tusen i andra och tredje generationen. Antalet finlandssvenskar i Finland är idag ca 290.000.

http://www.finlandssvensk.info/

Surut Ruotsissa lasketaan siis mukaan tuohon suomalaisjoukkoon.

"...ja Suomessa 5.400.000 ruotsintaitoista"

Kiva kuulla että osaatte kaikki ruotsia!

Äänestä
  • Suuren muutoaallon alkuaikoina, heti sodan jälkeen aina 1960 l. Alkuun oli suomenruotsalaisten osuus tuo kolmannes. Varsinaisen suuren muuton, 1967-1973 aikana osuus oli huomattavasti pienempi. Mutta peruskysymys - kuinka paljon on ruotsissa ihmisiä jotka ymmärtävät suomea tai osaavat sitä puhua edes jotenkuten? Suomen osaamisestahan ei ole mitään hyötyä länsinaapurissa. Jos siis ihmiseltä kysytään mikä on hänen ykköskielensä, niin kyllä valtaosa toisen polven ruotsinsuomalaisista ilmoittaa ruotsinkielen. Jos ruotsinkieli menettää lakisääteisen asemansa suomessa, puhujien määrä romahtaa varmasti 50% sukupolven aikana.

    Äänestä

  • ylös

    Äänestä

"Toisen kotimaisen osaaminen lisää mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä niin Suomessa kuin Ruotsissa."

Harvoille ruotsista on hyötyä, harva lähtee Ruotsiin.

Sen sijaan ihmisille olisi todella hyötyä siitä, että olisi erilaisia kielitaitoja saksaa, ranskaa tai venäjää tai espanjaa. Näin avautuisi eri ihmisille erilaisia jatkomahdollisuuksia ulkomailla.

Kaikki tämän ymmärtävät. Nykyään ei ole sen ihmeellisempää lähteä Taiwaniin opiskelemaan kuin Tukholmaan. On aika järkyttävää, että 70-luvun ajattelua pidetään yllä ikään kuin Ruotsi olisi ainoa maa maailmassa, missä suomalaiset voivat opiskella. Sitä paitsi Ruotsi kiristää koko ajan korkeakoulujensa pääsyvaatimuksia.

Surullisen huonoa ajattelua toimittajalta. Netissä ei tuota tekstiä näy. Onkohan se mielipidekirjoitus?

Äänestä
  • "Nykyään ei ole sen ihmeellisempää lähteä Taiwaniin opiskelemaan kuin Tukholmaan. On aika järkyttävää, että 70-luvun ajattelua pidetään yllä ikään kuin Ruotsi olisi ainoa maa maailmassa, missä suomalaiset voivat opiskella. Sitä paitsi Ruotsi kiristää koko ajan korkeakoulujensa pääsyvaatimuksia."

    Harva nyt kutenkin Taiwaniin asti lähtee tai muualle yhtä kauas. Ei kovinkaan monella ole sellaiseen varaa. Sen sijaan Ruotsissa ja Eestissä opiskelee paljon suomalaisia. Jätit huomioimatta että aloituksessa mainitaan myös että ruotsin kielen taito lisää myös opiskelumahdollisuuksia ihan kotimaassa koska ruotsin kielen taidon myötä aukeavat kaikki ruotsinkieliset oppilaitokset sekä Helsingin yliopiston ruotsinkielen taitoisten kiintiöt joissakin tiedekunnissa.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    "Nykyään ei ole sen ihmeellisempää lähteä Taiwaniin opiskelemaan kuin Tukholmaan. On aika järkyttävää, että 70-luvun ajattelua pidetään yllä ikään kuin Ruotsi olisi ainoa maa maailmassa, missä suomalaiset voivat opiskella. Sitä paitsi Ruotsi kiristää koko ajan korkeakoulujensa pääsyvaatimuksia."

    Harva nyt kutenkin Taiwaniin asti lähtee tai muualle yhtä kauas. Ei kovinkaan monella ole sellaiseen varaa. Sen sijaan Ruotsissa ja Eestissä opiskelee paljon suomalaisia. Jätit huomioimatta että aloituksessa mainitaan myös että ruotsin kielen taito lisää myös opiskelumahdollisuuksia ihan kotimaassa koska ruotsin kielen taidon myötä aukeavat kaikki ruotsinkieliset oppilaitokset sekä Helsingin yliopiston ruotsinkielen taitoisten kiintiöt joissakin tiedekunnissa.

    No kun kaveri juuri tuli Taiwanista ja siellä on suomalaisia. Itse asiassa suomalaisia näyttää olevan ympäri maailmaa.

    Kotimaassa on niin ruotsin kuin englanninkielistä koulutusta. Ei ole edes reilua suomalaisia kohtaan, että ruotsinkielinen koulutus vähentää suomen- ja englanninkielistä koulutusta, joista suomalaiset oikeasti ovat kiinnostuneita.

    Ruotsinkielisiä koulutusväyliä ei koskaan saa nostaa suomenkielisten tai englanninkielisten koulutusten rinnalle muka kaikille avoimena koulutuksena, koska tuo polku palvelee vain pientä joukkoa, joka saa siitä kohtuutonta etua helpomman etenemisen ja omien seurapiirien kautta.

    Suomenkielisten on jatkossa päästävä suomenkieliseen koulutukseen yhtä helposti kuin ruotsinkieliset pääsevät omaan koulutukseensa.

    Äänestä

  • tuo on huono diili kirjoitti:

    No kun kaveri juuri tuli Taiwanista ja siellä on suomalaisia. Itse asiassa suomalaisia näyttää olevan ympäri maailmaa.

    Kotimaassa on niin ruotsin kuin englanninkielistä koulutusta. Ei ole edes reilua suomalaisia kohtaan, että ruotsinkielinen koulutus vähentää suomen- ja englanninkielistä koulutusta, joista suomalaiset oikeasti ovat kiinnostuneita.

    Ruotsinkielisiä koulutusväyliä ei koskaan saa nostaa suomenkielisten tai englanninkielisten koulutusten rinnalle muka kaikille avoimena koulutuksena, koska tuo polku palvelee vain pientä joukkoa, joka saa siitä kohtuutonta etua helpomman etenemisen ja omien seurapiirien kautta.

    Suomenkielisten on jatkossa päästävä suomenkieliseen koulutukseen yhtä helposti kuin ruotsinkieliset pääsevät omaan koulutukseensa.

    No kun kaveri juuri tuli Taiwanista ja siellä on suomalaisia. Itse asiassa suomalaisia näyttää olevan ympäri maailmaa.

    "Kotimaassa on niin ruotsin kuin englanninkielistä koulutusta. Ei ole edes reilua suomalaisia kohtaan, että ruotsinkielinen koulutus vähentää suomen- ja englanninkielistä koulutusta, joista suomalaiset oikeasti ovat kiinnostuneita."

    Mistä olet saanut päähäsi että ruotsinkielinen koulutus vähentää suomen- ja englanninkielistä koulutusta? Niillä harvoilla aloilla joilta löytyy ne nk kiintiöt ruotsinkieltä taitaville ei yhdenkään koulutuksen opiskelupaikkakiintiö ylitä väestöosuutta.

    "Ruotsinkielisiä koulutusväyliä ei koskaan saa nostaa suomenkielisten tai englanninkielisten koulutusten rinnalle muka kaikille avoimena koulutuksena, koska tuo polku palvelee vain pientä joukkoa, joka saa siitä kohtuutonta etua helpomman etenemisen ja omien seurapiirien kautta."

    Koulutus on avointa jokaiselle joka osa ruotsia. Mikä siinä muka on eriarvosta? Suuri joukko suomenkielisiä on päättänyt ottaa hyödyn irti ruotsiksi opiskelemisesta. Se ettet sinä halua voi, pysty, viitsi, osaa tai kykene siihen on täysin oma ongelmasi eikä tee ruotsinkielistä koulutusta millään tavoin kyseenalaiseksi tässä maassa.

    "Suomenkielisten on jatkossa päästävä suomenkieliseen koulutukseen yhtä helposti kuin ruotsinkieliset pääsevät omaan koulutukseensa."

    Keskimäärin pääsevätkin jos huomioidaan kaikki koulutukset ja koko man tilanne. Ruotsinkielistä koulutusta järjestetään yleensä vain yhdessä tai korkeintaan kahdessa paikassa per koulutus ja eri koulutusmahdollisuuksia on HUOMATTAVASTI vähemmän kuin suomen kielellä.

    Ruotsinkielisiä on vähemmän ja siksi myös hakijoita on vähemmän.
    Koulutuksia ei kuitenkaan järjestetä ja mitoiteta suhteessa alasta kiinnostuneiden määrään vaan alan koulutustarpeeseen.

    Äänestä

  • Eikös sitä kunnioiteta, jos haluaa asua kotimaassaan Suomessa, jonka vuoksi isämme vuodattivat verta ja kokivat hirvittävän elämän sotiessaan venäläisten hyökkäyksiä vastaan? Mitä?

    Maailma ei ole siitään sivistynyt. Edelleenkin uhoillaan, uhkaillaan, kiristetään ja mitätöidään aina itseä heikompi. Mitä hienoa ja uljasta tässä on? Sehän on raukkamaista, suurinta mielen halpahintaisuutta osoittavaa käytöstä. Ja sitä vielä pidetään "sivistyksenä". Jo on arvojen alasajomarkkinat taas täysissä voimissaan -- eduskuntamme tuella ja hyväksynnällä sinetöityina.

    Minunkiin naapuriini muutti entinen lapin turkistarhaaja, jolla luulot oman itsensä erinomaisuudesta voittavat monet, jotka oikeasti ovat "jotani suomelle arvokasta". Jopa asuntoni on hänen mittapuunsa mukaan hänen asumiselleen häiriöksi. Invalisieläkkeenä oleva, en vain vain tiedä, miten terve ihminen sellaisille eduille pääseen, ei ainakaan rehellisellä urakkatyöllä. No, sen kyllä tunnustan että tämä naapuri varmaan tuijottaa itseään hartaasti peilistä joka päivä, mutta puheet ovat sieltä "alapäästä".
    Tämäkin itseriittoinen naapuri etsii hovikseen sellaisia, joiden arvelee olevan itseä ala-arvoisempia. Kertoohan tämäkin jo paljon ihmisestä itsestään.

    Äänestä

  • ankdam kirjoitti:

    No kun kaveri juuri tuli Taiwanista ja siellä on suomalaisia. Itse asiassa suomalaisia näyttää olevan ympäri maailmaa.

    "Kotimaassa on niin ruotsin kuin englanninkielistä koulutusta. Ei ole edes reilua suomalaisia kohtaan, että ruotsinkielinen koulutus vähentää suomen- ja englanninkielistä koulutusta, joista suomalaiset oikeasti ovat kiinnostuneita."

    Mistä olet saanut päähäsi että ruotsinkielinen koulutus vähentää suomen- ja englanninkielistä koulutusta? Niillä harvoilla aloilla joilta löytyy ne nk kiintiöt ruotsinkieltä taitaville ei yhdenkään koulutuksen opiskelupaikkakiintiö ylitä väestöosuutta.

    "Ruotsinkielisiä koulutusväyliä ei koskaan saa nostaa suomenkielisten tai englanninkielisten koulutusten rinnalle muka kaikille avoimena koulutuksena, koska tuo polku palvelee vain pientä joukkoa, joka saa siitä kohtuutonta etua helpomman etenemisen ja omien seurapiirien kautta."

    Koulutus on avointa jokaiselle joka osa ruotsia. Mikä siinä muka on eriarvosta? Suuri joukko suomenkielisiä on päättänyt ottaa hyödyn irti ruotsiksi opiskelemisesta. Se ettet sinä halua voi, pysty, viitsi, osaa tai kykene siihen on täysin oma ongelmasi eikä tee ruotsinkielistä koulutusta millään tavoin kyseenalaiseksi tässä maassa.

    "Suomenkielisten on jatkossa päästävä suomenkieliseen koulutukseen yhtä helposti kuin ruotsinkieliset pääsevät omaan koulutukseensa."

    Keskimäärin pääsevätkin jos huomioidaan kaikki koulutukset ja koko man tilanne. Ruotsinkielistä koulutusta järjestetään yleensä vain yhdessä tai korkeintaan kahdessa paikassa per koulutus ja eri koulutusmahdollisuuksia on HUOMATTAVASTI vähemmän kuin suomen kielellä.

    Ruotsinkielisiä on vähemmän ja siksi myös hakijoita on vähemmän.
    Koulutuksia ei kuitenkaan järjestetä ja mitoiteta suhteessa alasta kiinnostuneiden määrään vaan alan koulutustarpeeseen.

    "Niillä harvoilla aloilla joilta löytyy ne nk kiintiöt ruotsinkieltä taitaville ei yhdenkään koulutuksen opiskelupaikkakiintiö ylitä väestöosuutta."

    Ruotsinkielisen kaupallisen korkeakoulutuksen opiskelijapaikkoja on rutkasti yli kielivähemmistön väestöosuuden. Samanaikaisesti opetushallitus (?) perustelee suomenkielisten pakkoruotsin "vahventamista" sillä, että ruotsinkielisillä palvelu- ja hoitoaloilla on syntymässä tai jo syntynyt (?) 30 prosentin henkilöstövajaus. Opetushallituksen pitää alkajaisiksi esittää ratkaisuksi ruotsinkielisen kaupallisen korkeakoulutuksen opiskelijapaikkojen siirtämistä ruotsinkielisten palvelualojen hyväksi. Ruotsinkieliset itse ovat oikeita ihmisiä hoitamaan toisiaan. Se on vain järjestelykysymys.

    Äänestä

Aloittajan juttu löytyi Aamulehden sivulta (koko sivun juttu) A17.


Kyse on kielestä, jolla RKP5 ja huomattava osa muista YLEn kanavista lähettää ohjelmia, ja joka mainitaan perustuslaissa pakollisena Suomen suomalaisille kehdosta hautaan, koska se kuuluu perustuslain mukaan pääasiana Suomen suomalaisten yleissivistykseen .

Äänestä
  • Siis jonkinlainen establishmentin vastaiskuyritys Tampereen vapaaehtoinen Ruotsi -bussikampanjan jälkeen.

    Teksti on silkkaa liturgiaa. Toimittajat tekevät juttuja vastoin parempaa tietoaan, kun raha tilaa.

    Missä kohtaa perustuslakia määritellään kansalaisten yleissivistys?

    Tietämättömyys tätä liturgiaa teettää.

    Äänestä

Koko sivun juttu!

Oi.

Äänestä

Vai "yleissivistystä"!

Anna minun nauraa.

Svekot luulevat TODELLA olevansa sivistyneitä, kun snackkaavat muumiruotsiaan.

Äänestä

Miksi te vaaditte suomaisilta aina kaiken? Tämähän edistää vain ruotsinkielisten ja muiden hyysäämistä.
Suomalaisen pitää osata sitä ja tätä, mutta voi hyvänen aika sentäs, eihän ruotsia puhuvan tarvitse -asenne kieltämättä loukkaa ja raivostuttaa. Meillä suomalaisilla ei ole edes oikeutta saada työtä oman isänmaamme viranomaislaitoksissa, koska emme osaa ruotsinkieltä. Eikö tässä ole jotain pahasti vinossa? Älkää ihmetelkö, jos alamme oirehtia - eihän tämä tunnu enää omalta kotimaalta. Vai sekö olisikin näiden "pelisääntöjen muutoksen" takana.
Mihin me enää kelpaamme, saisikos sen tietää? Vain siivoamaanko niiden paskoja, jotka eivät itse viitsi siivota omia jätöksiään?

Äänestä
  • Ulkomaalaiset siivoavat, jolleivät perussuomalaiset estä niidenkin tuloa Suomeen. Ei suomalainen sellaisiin hommiin mene.

    Äänestä

  • Epäilen mummouttasi kirjoitti:

    Ulkomaalaiset siivoavat, jolleivät perussuomalaiset estä niidenkin tuloa Suomeen. Ei suomalainen sellaisiin hommiin mene.

    Näyttäähän noita suomalaisia siivoajia olevan, ainakin työpaikkasiivoojat näkyvät kaikki olevan suomalaisia minun työpaikallani.
    Hurrrr'eja ei taida löytyä yhtään, en tosin ole kysellyt olisiko joku niistä sellainen. Kaikki juttelevat kuitenkin suomeksi ilman mitään outoa korostusta.
    Opiskelijoita ja normisiivoojia.

    Äänestä

Pohjoismainen yhteistyö????
En nyt muista svekkuleiden televiisiosta paljon islantilåisten ohjelmia tulevan.
Halvaksi tulisi suomalaisille näyttää enemmän näitä ohjelmia, joita ei tarvii käännellä.

Äänestä

Yksityiset terveysasemat ja nyt tuomiojakin haikailevat venäjän opintojen perään, sillä venäjän kielen taitajista on kova pula.


Samaan aikaan tuomioja ja muut hallitusherrat aikaistavat ja lisäävät pakkoruotsia. Kyllä kai "sivistyneet" venäläiset osaavat sitten pakkoruotsia?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Aamulehti tänään kirjoitti:

Aamulehti tänään 23.11.2012

Otsikolla: Kielitaidosta on huutava pula.
Kieli: Englanti on itsestäänselvyys ja ruotsi yleissivistystä.
Tulevaisuus: Kielitaitoisia ja kansainvälisiä nuoria tarvitaan työelämässä nyt enemmän kuin koskaan.


Svenskan är till nytta och nöje. Ruotsista on hyötyä ja iloa.

Toisen kotimaisen osaaminen lisää mahdollisuuksia jatko-opinnoissa ja työelämässä niin Suomessa kuin Ruotsissa. Suomessa ovet avautuvat ruotsinkielisiin ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin ja yliopistoihin.

Työmarkkinoilla ruotsin kielen taitoa arvostetaan etenkin julkisilla aloilla ja suomalaisruotsalaisissa yrityksissä. Ruotsissa on kova pula suomenkielentaitoisista työntekijöistä (Ruotsissa on vain 673.000 suomenkielentaitoista ja Suomessa 5.400.000 ruotsintaitoista). Kieli on avain koko Skandinaviaan ja pohjoismaisiin elokuviin, musiikkiin, kuvataiteisiin ja kirjallisuuteen.


.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu