Euroopan parlamentti hyväksyi komissiojohtoisen mietinnön, joka tekee EU:sta liittovaltiota.
. .
. .
Kotimaa
Europarlamentaarikko Sampo Terho (ps.) vaatii Suomen hallitukselta ja puolueilta selvää kannanottoa Euroopan unionin liittovaltiokehitykseen.
Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla äänin 482–160 Eurooppa-neuvoston, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin johtajien mietinnön ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”. Mietinnön ydin on EU-maiden pankkitoiminnan ja -valvonnan yhdenmukaistaminen eli pankkiunionin synnyttäminen sekä EU-johtoisen budjettivalvonnan lisääminen.
Sampo Terho kuvailee mietintöä poikkeuksellisen avoimeksi liittovaltiovaatimukseksi. Parlamentin hyväksymässä tekstissä todetaan muun muassa, että ”hallitusten välinen menetelmä on saavuttanut rajansa eikä se sovellu hyvin demokraattiseen ja tehokkaaseen päätöksentekoon 2000-luvulla” ja katsotaan, että ”olisi siirryttävä todelliseen EU:n liittovaltioon”.
–Visio EU:n tulevaisuudesta on europarlamentin osalta viimeistään nyt selvä. Kortit ovat pöydässä: nykyinen europarlamentti haluaa suurella enemmistöllä liittovaltiota. Samaa tietysti toivoo komissio, joka kehittyvää EU-liittovaltiota käytännössä johtaa, Terho kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
”On toteutumassa juuri huonoin mahdollinen vaihtoehto”
Hän ihmettelee keskustelun puutetta Suomessa ja kritisoi asiasta niin mediaa kuin puolueita.
–On toteutumassa juuri huonoin mahdollinen vaihtoehto, liittovaltio toteutetaan pikkuhiljaa hivuttamalla ilman kunnollista kansalaiskeskustelua, kansanäänestyksestä nyt puhumattakaan, Terho katsoo.
–Miten on mahdollista, että asiasta vallitsee vieläkin lähes täydellinen hiljaisuus? Halutaanko kannanottoja jostain syystä peitellä esimerkiksi siksi, että EU:ssa ajetaan eri linjaa kuin kotimaassa kansalaisille esitetään?
Terhon mielestä puolue ei voi olla uskottava, mikäli ”sillä ei ole linjaa Suomen itsenäisyyden ajan tärkeimpään kysymykseen”. Sama toive Terholla on hallitukselle. Aiemmin hallitukseen linjan perään on kysellyt toinen oppositiopuolueen europarlamentaarikko, keskustan Anneli Jäätteenmäki.
Europarlamentin suomalaisjäsenistä mietintöä vastustivat Terhon lisäksi Sari Essayah (kd.) sekä Petri Sarvamaa (kok.). Keskustalaiset Anneli Jäätteenmäki, Riikka Manner ja Hannu Takkula äänestivät tyhjää
. .
. .
Kotimaa
Europarlamentaarikko Sampo Terho (ps.) vaatii Suomen hallitukselta ja puolueilta selvää kannanottoa Euroopan unionin liittovaltiokehitykseen.
Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla äänin 482–160 Eurooppa-neuvoston, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin johtajien mietinnön ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa”. Mietinnön ydin on EU-maiden pankkitoiminnan ja -valvonnan yhdenmukaistaminen eli pankkiunionin synnyttäminen sekä EU-johtoisen budjettivalvonnan lisääminen.
Sampo Terho kuvailee mietintöä poikkeuksellisen avoimeksi liittovaltiovaatimukseksi. Parlamentin hyväksymässä tekstissä todetaan muun muassa, että ”hallitusten välinen menetelmä on saavuttanut rajansa eikä se sovellu hyvin demokraattiseen ja tehokkaaseen päätöksentekoon 2000-luvulla” ja katsotaan, että ”olisi siirryttävä todelliseen EU:n liittovaltioon”.
–Visio EU:n tulevaisuudesta on europarlamentin osalta viimeistään nyt selvä. Kortit ovat pöydässä: nykyinen europarlamentti haluaa suurella enemmistöllä liittovaltiota. Samaa tietysti toivoo komissio, joka kehittyvää EU-liittovaltiota käytännössä johtaa, Terho kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
”On toteutumassa juuri huonoin mahdollinen vaihtoehto”
Hän ihmettelee keskustelun puutetta Suomessa ja kritisoi asiasta niin mediaa kuin puolueita.
–On toteutumassa juuri huonoin mahdollinen vaihtoehto, liittovaltio toteutetaan pikkuhiljaa hivuttamalla ilman kunnollista kansalaiskeskustelua, kansanäänestyksestä nyt puhumattakaan, Terho katsoo.
–Miten on mahdollista, että asiasta vallitsee vieläkin lähes täydellinen hiljaisuus? Halutaanko kannanottoja jostain syystä peitellä esimerkiksi siksi, että EU:ssa ajetaan eri linjaa kuin kotimaassa kansalaisille esitetään?
Terhon mielestä puolue ei voi olla uskottava, mikäli ”sillä ei ole linjaa Suomen itsenäisyyden ajan tärkeimpään kysymykseen”. Sama toive Terholla on hallitukselle. Aiemmin hallitukseen linjan perään on kysellyt toinen oppositiopuolueen europarlamentaarikko, keskustan Anneli Jäätteenmäki.
Europarlamentin suomalaisjäsenistä mietintöä vastustivat Terhon lisäksi Sari Essayah (kd.) sekä Petri Sarvamaa (kok.). Keskustalaiset Anneli Jäätteenmäki, Riikka Manner ja Hannu Takkula äänestivät tyhjää
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mielipidekirjoitus 27.08.2012
Martti Pohjolainen Lisätty: elokuu - 28 - 2012
Mielipidekirjoitus 27.08.2012
Yrjö Saraste
Konalantie 43a B
00390 HELSINKI
Nöyristely alkoi.
Suomi on sidottu EU:n liittovaltiokehitykseen.
Presidentti Niinistö sanoi puheessaan 21.8. että Suomen liittyminen Euroopan
unioniin oli peruuttamaton valinta. Eurosta eroaminen ei Niinistön mukaan ole vaihtoehto. Hän peräänkuuluttaa euromaiden keskinäisen luottamuksen palauttamista. Helppo sitä on peräänkuuluttaa, mutta miten se saataisiin aikaan ? Lisätakuillako ?
Eurooppaministeri Stubb sanoi vastikään euron olevan Suomelle peruuttamaton valinta ja Suomen sitoutuneen EU-jäsenyyteen ja euroon sataprosenttisesti.
Muistamme mitä hän sanoi marraskuussa 2011: “Minä näen euron oleellisesti darvinistisena valuuttana. Siinä on kysymys eloonjäämistaistelusta. Ja siten kysymys kuuluu pitäisikö poliitikkojen vai markkinoiden määrätä. Minä haluaisin sanoa, että markkinoiden pitäisi.
Katainen puolestaan korostaa miten Eurooppa on kuin yksi perhe. Sekä vahvistaa Suomen kannattavan tiukkoja taloussääntöjä ja vahvaa EU-komissiota.
EU-jäsenyydessä ja eurossa on kyse alistussuhteesta, ei yhteistyöstä.
Ministeri Stubb, joka aiheellisestikin olettaa aikanaan saavansa merkittävän tehtävän EU-liittovaltiossa, soitti jo alamaisuuttaan ilmoittaessaan ottavan huomautukset nöyrästi vastaan.
Sen sijaan useimmat meistä muista suomalaisista, jotka emme aikoinaan nöyristelleet idän komisaarien edessä aio alistua myöskään EU-komisaarien käskytykseen.
Yrjö Saraste
Sotaveteraani
Suomi loppuunmyynnissä
Kymmenen vuoden aikana valtion omaisuus ja sen yksityistäminen tuotti valtiolle noin kaksi miljardia euroa vuodessa osinkoina ja myyntituloina. Ilman myyntiä valtion osinkotulot olisivat olleet kaksinkertaiset ja valtion omistuksen arvo olisi kaksi kertaa suurempi kuin ilman yksityistämistä. Tällaisen laskelman on esittänyt Jaakko Kiander. Yksityistäminen on laskelmien mukaan aiheuttanut valtiolle, eli suomalaisille noin 15 miljardin euron tappiot. Näissä laskelmissa ei ole mukana esim. Kemiran lannoiteteollisuuden myyntiä norjalaisella Yaralle. Siitä aiheutuva tappio on yksinään miljardiluokkaa.
Kataisen hallitus suunnittelee nyt Destian eli entisen Tielaitoksen myyntiä. Ei
tarvitse olla siltainsinööri ymmärtääkseen, että johtavan tierakentajan
yksityistäminen, eli myynti vaikkapa jollekin pääomasijoittajalle, tulee
nostamaan tierakentamisen hintaa. Sen hinnan maksavat suomalaiset kansalaiset.
Näyttää siltä, että Suomen valtiojohto ei ole oppinut mitään viime
vuosikymmenten virheistä. Eduskunta antoi jo vuonna 2009 valtuudet Altian, Destian, Editan ja Ekokemin myyntiin. Suomi näyttää olevan loppuunmyynnissä.
Markkinatalouden isänä pidetty Adam Smith oli sitä mieltä, että markkinat
tarvitsevat toimiakseen vastapainoksi vahvaa valtiovaltaa. Tämä lienee unohtunut markkinaliberalismin kannattajilta, jotka kannattavat kaiken yksityistämistä.
On typerää luovuttaa yhteiskunnan toimintoihin liittyviä avainaloja vain voittoa tavoitteleville suuryhtiöille. Kahta typerämpää se on, kun on jo osoitettu sen tulevan valtiolle kalliiksi.
Oikeaa politiikkaa se on niiden harvojen kannalta, jotka ovat hyötyneet. On siis
aivan luonnollista, että hallituksen yksityistämisministeri siirtyi
Elinkeinoelämän keskusliiton johtoon.
Suunnan muuttamiseen vaaditaan ennen kaikkea tahtoa. Tahto syntyy näkemyksestä.
Kansalaisilla on jo laajasti näkemys, että pieleen menee. Siihen kuitenkin
yhdistyy usein ajatus, että ei tälle mitään voi. Niin kauan kuin ollaan tämän
alistuneisuuden vallassa se toteuttaa itseään.
Yhteiskuntakehityksen suunnan muuttaminen liittyy itsenäistymiseen.
Itsenäisemmät kansalaiset uskaltavat tehdä itsenäisempiä päätöksiä ja
tarvittavia muutoksia myös vastoin niin sanotun eliitin kantaa.
Antti Pesonen
Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja