Alkuun: keskustan vika sekin. Tämän hallituksen tekosia. Mutta kepu vastakkoon.
Sanoo nykyjohto.
Ytimissä oleminen kannattaa, Suomi pystyy hyvin pitämään puolensa EU:ssa ja EU-jäsenyydestä on pelkkää iloa, onnea ja auvoa. Näinhän se virallinen sanona kuuluu. Mutta viime aikojen uutiset ovat tuossa mielessä mielenkiintoisia.
EU-parlamentti on hyväksynyt rikkidirektiivin Itämerelle. Kotimaiset poliitikkomme ovat jälleen kerran innokkaasti ahkeroineet EU:n puitteissa ja saaneet aikaiseksi asioita, jotka vahingoittavat jokaista suomalaista. Kiva, kiva.
Rikkidirektiivi on vallan mainio keksintö erityisesti meidän kilpailijamaidemme mielestä. Uskon erityisesti ruotsalaisen raskaan teollisuuden johtajien kohottavan maljan rikkidirektiiviä ajaneille suomalaisille poliitikoille. Syynä se, että rikkidirektiivi rokottaa täydessä mitassaan vain ja ainoastaan Suomea. Perustelu tuolle on helposti löydettävissä, katsotaan karttaa.
http://tyhmyri.files.wordpress.com/2012/09/rikkidirektiivi.jpg?w=497
Ruotsilla on suora yhteys Atlantin valtamerelle, ei vientiä tarvitse Itämeren kautta hoitaa. Samoin Saksalla. No, Puola ja Baltian maat hieman kärsivät, mutta suora maayhteys Keski-Eurooppaan varmasti auttaa selviämään rikkidirektiivin tuottamasta mielipahasta. Venäjä tuskin direktiiveistä välittää muuten kuin ehkä juhlapuheissa.
Suomi on ainoa maa, jolla ei ole järkevää maayhteyttä Euroopan markkinoille. Logistisessa mielessä Suomi on saari jos Venäjän kauppa jätetään huomiotta.
Lisäksi meidän poliitikkomme ja virkamieskuntamme on osoittanut eri yhteyksissä suorastaan tärisevänsä innosta ja tekemisen riemusta kun on mahdollisuus päästä soveltamaan nopeasti ja tiukasti jotain EU-direktiiviä – mitä käsittämättömämpi ja vahingollisempi direktiivi, niin sitä parempi ja sitä suurempaa toteuttamisen riemua se ilmeisesti antaa.
Ruotsin ja Saksan teollisuus kiittää jokaista suomalaista poliitikkoa, joka on rikkidirektiiviä puolustanut.
Sanoo nykyjohto.
Ytimissä oleminen kannattaa, Suomi pystyy hyvin pitämään puolensa EU:ssa ja EU-jäsenyydestä on pelkkää iloa, onnea ja auvoa. Näinhän se virallinen sanona kuuluu. Mutta viime aikojen uutiset ovat tuossa mielessä mielenkiintoisia.
EU-parlamentti on hyväksynyt rikkidirektiivin Itämerelle. Kotimaiset poliitikkomme ovat jälleen kerran innokkaasti ahkeroineet EU:n puitteissa ja saaneet aikaiseksi asioita, jotka vahingoittavat jokaista suomalaista. Kiva, kiva.
Rikkidirektiivi on vallan mainio keksintö erityisesti meidän kilpailijamaidemme mielestä. Uskon erityisesti ruotsalaisen raskaan teollisuuden johtajien kohottavan maljan rikkidirektiiviä ajaneille suomalaisille poliitikoille. Syynä se, että rikkidirektiivi rokottaa täydessä mitassaan vain ja ainoastaan Suomea. Perustelu tuolle on helposti löydettävissä, katsotaan karttaa.
http://tyhmyri.files.wordpress.com/2012/09/rikkidirektiivi.jpg?w=497
Ruotsilla on suora yhteys Atlantin valtamerelle, ei vientiä tarvitse Itämeren kautta hoitaa. Samoin Saksalla. No, Puola ja Baltian maat hieman kärsivät, mutta suora maayhteys Keski-Eurooppaan varmasti auttaa selviämään rikkidirektiivin tuottamasta mielipahasta. Venäjä tuskin direktiiveistä välittää muuten kuin ehkä juhlapuheissa.
Suomi on ainoa maa, jolla ei ole järkevää maayhteyttä Euroopan markkinoille. Logistisessa mielessä Suomi on saari jos Venäjän kauppa jätetään huomiotta.
Lisäksi meidän poliitikkomme ja virkamieskuntamme on osoittanut eri yhteyksissä suorastaan tärisevänsä innosta ja tekemisen riemusta kun on mahdollisuus päästä soveltamaan nopeasti ja tiukasti jotain EU-direktiiviä – mitä käsittämättömämpi ja vahingollisempi direktiivi, niin sitä parempi ja sitä suurempaa toteuttamisen riemua se ilmeisesti antaa.
Ruotsin ja Saksan teollisuus kiittää jokaista suomalaista poliitikkoa, joka on rikkidirektiiviä puolustanut.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ylivoimainen enemmistö suomalaismepeistä vastustaa rikkidirektiiviä
http://img.yle.fi/uutiset/politiikka/article6289454.ece/ALTERNATES/w580/11_9_Online_Rikkidirektiivi äänestys Graffa.png
Vastustajat
Anneli Jäätteenmäki, liberaalien ryhmä , ALDE
Siirtymäaika on lyhyt ja se muodostaa epätasaisen kilpailun.
Sari Essayah, konservatiivien ryhmä, EPP
Äänestän todennäköisesti vastaan, sillä mahdollisia muutosesityksiä ei ole vielä jaossa ja todennäköisesti ne kaatuvat joka tapauksessa.
Riikka Manner, liberaalien ryhmä, ALDE
Siirtymäkausi olisi pitänyt olla pidempi, ja Välimerellä olisi pitänyt ottaa direktiivi käyttöön samalla aikataululla.
Petri Sarvamaa, konservatiivien ryhmä, EPP
Direktiivi on erittäin vahingollinen Suomen vientiteollisuudelle. Se tulee viemään työpaikkoja, ja varsinkin metsäteollisuudelle direktiivi on erittäin raskas.
Sampo Terho, vapaa ja demokraattinen Eurooppa, EFD
Vahingollista Suomen elintärkeälle viennille.
Eija-Riitta Korhola, konservatiivien ryhmä, EPP
Direktiivi on aivan hirveän paha asia. Se luo kilpailuvääristymän, koska se ei koske kaikkia maita.
Hannu Takkula, liberaalien ryhmä, ALDE
Toivon, että direktiivi kaatuisi. Se vääristää kilpailua, koska kaikilla ei ole samat säännöt. Tiettyä pelkoa tätä kohtaan on.
Mitro Repo, sosialistien ryhmä, S&D
-direktiivin seuraukset suomalaiselle teollisuudelle ovat katastrofaaliset. Ehdottomasti pitäisi löytää uusi neuvottelumahdollisuus siirtymäaikojen jatkamiseksi.
Kannattajat
Liisa Jaakonsaari, sosialistien ryhmä, S&D
Jos äänestäisin vastaan, se olisi vain mielenosoitusta.
Satu Hassi, Vihreät / vihreiden ryhmä, EFA
Rikkidirektiviillä on tarkoitus suojella ihmisten terveyttä. Direktiivi pehmentää ja nopeuttaa siirtymistä myös Etelä-Euroopassa, sen avulla voidaan valtionapua saada joustavammin ehdoin ja rikkipesurit voidaan ottaa käyttöön.
Nils Torvalds, sosialistien ryhmä, S&D
Nyt on aika myöhäistä herätä vastustamaan jotain, mikä hyväksyttiin edellisten hallitusten jäsenten ja nykyisen opposition toimesta. Teollisuus saattaa tarvita ylimenokaudeksi tukea.
Sirpa Pietikäinen, konservatiivien ryhmä, EPP
Rikkidirektiivi ei ole tuhoaja eikä pelastaja, vaan yksi askel pitkässä prosessissa, jossa ympäristölle ja ihmisille haitallisia päästöjä suitsitaan puhtaampaan suuntaan. EU ei voi peruuttaa tai löysentää kansainvälisiä ympäristösopimuksia. Sopimus tulee joka tapauksessa voimaan, direktiivi säätää ainoastaan sopimuksen täytäntöönpanosta.
Ei ole enään Suomella omaa rahaa.
Kaikki on velkarahaa, ja se kasvaa hurjaa vauhtia.
Punavihreät sai lisää huolta pahaan aikaan.
Työpaikat loppuu vain yksinkertaisesti.
Sitähän punavihreät huutaneet vuosikausia, miten pitää saada aloja pois.
NYT SE TOTEUTUU
Suomen teollisuuden ammattiliitot ja yhdistykset ovat huolissaan rikkidirektiivin tuomista lisäkustannuksista ja muista haitoista Suomelle.
EU-parlamentti hyväksyi tänään rikkidirektiivin, joka tiukentaa rikkirajoja Itämerellä. Vuodesta 2015 alkaen polttoaineiden rikkipitoisuuden ylärajaksi tulee 0,1 prosenttia.
Suomessa toimivalle kemianteollisuudelle aiheutuu direktiivistä lisäkustannuksia sekä raaka-aineiden tuonnista että tuotteiden viennistä, sanovat Kemianteollisuus ry, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry ja Ammattiliitto Pro ry yhteisessä tiedotteessaan.
”Kemianteollisuudelle kaksinkertaisten lisäkustannusten työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Eikä meillä ole varaa menettää yhtään alan työpaikkaa maassamme”, totesi TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n puheenjohtaja Timo Vallittu.
Kemianteollisuuden osuus Suomen teollisuuden viennistä on 23 prosenttia ja kemianteollisuus on riippuvainen merikuljetuksista. Suurin osa alan raaka-aineista tuodaan ulkomailta ja merkittävä osa tuotannosta menee vientiin.
”Rikkidirektiivi saattaa Suomessa toimivan kemianteollisuuden varsin vaikeaan tilanteeseen kansainvälisessä kilpailussa”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.
Kilpailuhaitasta ovat huolissaan myös Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto. Rikkidirektiivi aiheuttaa suomalaiselle vientiteollisuudelle suuremman kilpailuhaitan kuin millekään muulle Euroopan maalle, sanovat Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto yhteisessä tiedotteessaan.
Rikkidirektiivi voi pahimmillaan aiheuttaa metsäteollisuudelle vähintään 200 miljoonan euron lisäkustannukset vuosittain, ajaa tuotantoa pois Suomesta ja koskettaa tuhansia alan työntekijöitä. Rikkidirektiivin lisäkustannukset vastaavat kahdeksan suomalaisen paperitehtaan palkkamenoja.
”Suomen metsäteollisuudelle syntyvät niin isot lisäkustannukset, että ilman kompensaatiota tuotantoa ohjautuu pois Suomesta direktiivin astuessa voimaan vuonna 2015”, uskoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mielestä hallituksen on korkea aika ottaa vastuu teollisten työpaikkojen kohtalosta ja toteuttaa kompensaatiot täysimääräisenä.