Mistä syntyy kuolemanpelko?

Kysymys on otsikossa.

87

297

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mikki+Hiiri

      Jaahas, tällaista kevyttä pikku rupattelua tänään.

      Osittain varmaan meitä ohjaa aika primitiiviset vaistot pysyä hengissä ja senkin takia kun henki lähtee, niin tuskin se yleensä kivuttomasti lähtee.

      Mutta sitten noin laajemmin. Jos elämällä on tarkoitus, niin jokaisella on varmaan mielikuva siitä että onko milläkin hetkellä se tarkoitus "täyttynyt" vai ei. Jääkö jotain kesken? Ja jos jää, niin mitä sitten. Ja sitten pystyykö lähdön hetkellä olemaan sovussa sen kanssa, että tämä oli nyt tässä.

    • eienää

      Kyllä yksi syy ihmisen herkistymiseen on lapsen syntymä. Itse olin ennen lapsen syntymää puoliksi asunut metsässä eli kävin siellä ulkoilua harrastamassa jatkuvasti. Kun lapsi syntyi, en uskaltanut mennä metsään ollenkaan! Muutenkin olin ihan säikky ja hulluuden partaalla. Kävin sitten autolla ajelemassa, mikä oli rauhoittavaa.

      • Tuota voisi pitää jo huvittavana. et varmaan missään vaiheessa tiedostanut, että olet suuremmassa vaarassa autolla ajaessasi kuin metsässä ulkoillessasi.


    • ---

      elämättömästä elämästä.

    • Tuntemattoman pelkoa?

      Ihminen rakentaa koko lapsuutensa ajan perusluottamusta elämään ja sille annetaan kiintopisteiksi aika ja minuus. Saatuaan nuo suunnilleen synkkaan keskenään, se törmää siihen tosiasiaan että se on parhaassakin tapauksesa rakentanut vain hiekkalinnan, eikä sen paremmin aika kuin minuuskaan merkkaa mitään kuin hetken. Koko vaivalloinen kasvuprosessi, ei edes mene viemäriin, vaan katoaa vain. Kyllä se saattaa ahestaa ihmistä.

      Mutta olen pannut merkille, että usein uskovia tuntuu kuolema pelottavan enemmän kuin uskomattomia. Siinä on outo ristiriita, jota en osaa selittää. Kun uskovien käsityksessä on sentään luvassa se ikuinen elämä muodossa tai toisessa.

      • Mikki+Hiiri

        "ikuinen elämä "

        Mutta tuohon on mielestäni pelottavaa. Kun lopulta on kokenut kaiken, niin sitten se sama vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Olla kuin joku valonsäde, joka matkaa avaruuden pimeässä ilman että koskaan törmää mihinkään. Matka vaan ikuisesti jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...

        Jos olisi olemassa taivas ja helvetti niin lyön vetoa, että molemmissa yhtä lailla odotettaisiin taivaanloppua ja helvetinloppua. Ja turhaan.


      • Mikki+Hiiri kirjoitti:

        "ikuinen elämä "

        Mutta tuohon on mielestäni pelottavaa. Kun lopulta on kokenut kaiken, niin sitten se sama vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Olla kuin joku valonsäde, joka matkaa avaruuden pimeässä ilman että koskaan törmää mihinkään. Matka vaan ikuisesti jatkuu ja jatkuu ja jatkuu...

        Jos olisi olemassa taivas ja helvetti niin lyön vetoa, että molemmissa yhtä lailla odotettaisiin taivaanloppua ja helvetinloppua. Ja turhaan.

        Niin. Itsestäni tiedän että en ehdi kokea kaikkea. Joten mulla olisi kyllä käyttöä aika paljon pitemmälle ajalle kuin mulle annetaan. Mutta ikuinen elämä... ehkä vähän vähempi riittäisi, mutta en tosiaan tiedä, missä ajassa oikeasti tuntisin saaneeni tarpeeksi tätä herkkua.


      • Mikki+Hiiri
        kaarne kirjoitti:

        Niin. Itsestäni tiedän että en ehdi kokea kaikkea. Joten mulla olisi kyllä käyttöä aika paljon pitemmälle ajalle kuin mulle annetaan. Mutta ikuinen elämä... ehkä vähän vähempi riittäisi, mutta en tosiaan tiedä, missä ajassa oikeasti tuntisin saaneeni tarpeeksi tätä herkkua.

        Elämä on siitä kiva, että vanhoilla ihmisillä rupeaa terveys pettämään ja jos kaikki kaveritkin on jo kuolleet, niin suurinkin jäärä ehkä rupeaa siinä vaiheessa miettimään kuinka herkkua täällä sittenkään loputtomiin on.


      • Mikki+Hiiri kirjoitti:

        Elämä on siitä kiva, että vanhoilla ihmisillä rupeaa terveys pettämään ja jos kaikki kaveritkin on jo kuolleet, niin suurinkin jäärä ehkä rupeaa siinä vaiheessa miettimään kuinka herkkua täällä sittenkään loputtomiin on.

        Totta. Terveyden pettäminen ja voimien katoaminen saa varmasti mielen muuttumaan monilta. Silloin kuoleman ehkä näkee vapauttavana asiana.

        Toisaalta se elämä kyllä säilyy usein myös rakkaana ja kuolema pelottavana tuosta huolimatta, sikäli kuin olen lähipiiriäni havainnoinut.

        Itse ajattelin tietenkin tilannetta, jossa toimintakyky säilyy. Silloin en usko että kyllästyisin tähän touhuun kovin nopeasti. Mutta tämä on nyt tämän elämänvaiheen näkemys. Ehkä 30 vuoden kuluttua katson asiaa taas eri kantilta.


      • "Mutta olen pannut merkille, että usein uskovia tuntuu kuolema pelottavan enemmän kuin uskomattomia. Siinä on outo ristiriita, jota en osaa selittää. Kun uskovien käsityksessä on sentään luvassa se ikuinen elämä muodossa tai toisessa."

        Mulla on aina ollut jotenkin se käsitys, että uskovaiset uskoo juuri siksi, että pelkäävät kuolemaa; tarvitsevat jonkun selityksen asialle, joka on itse asiassa liian suuri edes ajatella (oikeasti, ottakaapa käsite ikuisuus, ja yrittäkää sitten ymmärtää ikuisuus olematta ollenkaan. ei ajatuksia, ei mitään). Harvoin uskovainen uskoo, koska Jeesus on kiva tai Buddha nasta tyyppi. Uskonnosta haetaan vastauksia kysymyksiin, joihin ihminen itse ei osaa vastata (huomaatteko, miten mun ajatus väistämättä johtaa lopputulokseen uskovainen = tyhmä ihminen).


      • tasku_mari kirjoitti:

        "Mutta olen pannut merkille, että usein uskovia tuntuu kuolema pelottavan enemmän kuin uskomattomia. Siinä on outo ristiriita, jota en osaa selittää. Kun uskovien käsityksessä on sentään luvassa se ikuinen elämä muodossa tai toisessa."

        Mulla on aina ollut jotenkin se käsitys, että uskovaiset uskoo juuri siksi, että pelkäävät kuolemaa; tarvitsevat jonkun selityksen asialle, joka on itse asiassa liian suuri edes ajatella (oikeasti, ottakaapa käsite ikuisuus, ja yrittäkää sitten ymmärtää ikuisuus olematta ollenkaan. ei ajatuksia, ei mitään). Harvoin uskovainen uskoo, koska Jeesus on kiva tai Buddha nasta tyyppi. Uskonnosta haetaan vastauksia kysymyksiin, joihin ihminen itse ei osaa vastata (huomaatteko, miten mun ajatus väistämättä johtaa lopputulokseen uskovainen = tyhmä ihminen).

        Oma havaintoni on, että monien uskovien usko perustuu jonkinlaiseen yhteyden kokemukseen, tai jumalan läsnäolon kokemukseen. Tuon kokemuksen laadusta mulla ei ole tarkempaa tietoa. En väitä etteikö kuolemanpelkokin voisi olla uskon taustalla, mutta itselläni ei siitä ole havaintoa.

        Minä en havaitse, että ajatuksesi johtaisi tuollaiseen lopputulokseen, että "uskovainen = tyhmä ihminen". Paitsi tietenkin omalta kohdaltasi, kun sen itse kerrot.
        Pikemmin ajattelen niin, että meillä kaikilla on erilaisia kokemuksia maailmasta ja vaikka minun kokemukseni on eri kuin jonkun muun, ei se oikeuta minua pitämään tyhmänä erilaisen kokemuksen omaavia ihmisiä vain tuon eron perusteella. Saattaisin itse mennä harhaan tuomitsemalla tyhmyydeksi asiat, joita en itse ole kokenut.


      • kaarne kirjoitti:

        Oma havaintoni on, että monien uskovien usko perustuu jonkinlaiseen yhteyden kokemukseen, tai jumalan läsnäolon kokemukseen. Tuon kokemuksen laadusta mulla ei ole tarkempaa tietoa. En väitä etteikö kuolemanpelkokin voisi olla uskon taustalla, mutta itselläni ei siitä ole havaintoa.

        Minä en havaitse, että ajatuksesi johtaisi tuollaiseen lopputulokseen, että "uskovainen = tyhmä ihminen". Paitsi tietenkin omalta kohdaltasi, kun sen itse kerrot.
        Pikemmin ajattelen niin, että meillä kaikilla on erilaisia kokemuksia maailmasta ja vaikka minun kokemukseni on eri kuin jonkun muun, ei se oikeuta minua pitämään tyhmänä erilaisen kokemuksen omaavia ihmisiä vain tuon eron perusteella. Saattaisin itse mennä harhaan tuomitsemalla tyhmyydeksi asiat, joita en itse ole kokenut.

        Joo, mulla tosiaan taustalla kokemuksia uskontoihin kääntymisestä vain johdantona kuolemanpelosta tai vastoinkäymisistä elämässä (=tarvitaan jotain, jolle olla vastuussa itsestään, kun oma itse ei riitä).

        Nyt toivon, ettet ota "tyhmä ihminen" käsitettä haukkumana. Puhun puhtaasti ÄO:sta ja tavasta ajatella, enkä tosiaan arvota ihmisiä näiden mukaan. On vain puhdas fakta, että toisilla tapa ajatella ja ÄO on huomattavasti toisia korkeampi, ja yleisesti ottaen korkeamman ÄO:n omaavat hyvin harvoin uskovat mihinkään jumalkäsitteeseen.
        Tyhmä ihminen on ihminen siinä missä se fiksumpikin, eikä kumpikaan ole toista huonompi. Vain erilaisia.


      • tasku_mari kirjoitti:

        Joo, mulla tosiaan taustalla kokemuksia uskontoihin kääntymisestä vain johdantona kuolemanpelosta tai vastoinkäymisistä elämässä (=tarvitaan jotain, jolle olla vastuussa itsestään, kun oma itse ei riitä).

        Nyt toivon, ettet ota "tyhmä ihminen" käsitettä haukkumana. Puhun puhtaasti ÄO:sta ja tavasta ajatella, enkä tosiaan arvota ihmisiä näiden mukaan. On vain puhdas fakta, että toisilla tapa ajatella ja ÄO on huomattavasti toisia korkeampi, ja yleisesti ottaen korkeamman ÄO:n omaavat hyvin harvoin uskovat mihinkään jumalkäsitteeseen.
        Tyhmä ihminen on ihminen siinä missä se fiksumpikin, eikä kumpikaan ole toista huonompi. Vain erilaisia.

        Olen huomannut, että monet ateistit tosiaan hellivät tätä käsitystä ateisteista älykkäämpinä ihmisinä.
        Psykologi Satoshi Kanazawa on tosiaan julkaissut tutkimuksen, jossa esitetään tuon suuntaisia tuloksia. Tässä tutkimuksessa tilastollinen ero oli n. 6 pinnaa ateistien eduksi, mikä ei kylläkään riitä tekemään ateisteista älykkäitä ja uskovista tyhmiä.

        "yleisesti ottaen korkeamman ÄO:n omaavat hyvin harvoin uskovat mihinkään jumalkäsitteeseen" ei siis ole tosi väite tuon tutkimuksen valossa.
        Sen sijaan se on yksinkertaistus, joka kyllä voitelee ateistin itsetuntoa, mutta suistaa hänet tekemään yhden tutkimuksen tilastollisesta erosta yleisen totuuden, eli koko asia siirtyy epätäsmälliseksi uskomukseksi.
        Moni ateisti putoaa tähän kuoppaan ja kyseinen kuoppaan putoaminen itsessään viittaa siihen että kyseinen ateisti ei ehkä ole tilaston yläpäässä.

        Eipä sillä, ettäkö kyseinen ateistikaan olisi sen huonompi ihminen, vain erilainen hänkin.

        Aihe on kyllä kiinnostava, mutta katkaisen tässä, että en kirjoita avan ylipitkää kommenttia.


      • Uskovilla tarkoittanet kristittyjä vai kuinka? Heitä kai pelottaa kuolemajälkeinen koska perisyntiopin vuoksi he eivät voi olla varmoja pelastuksestaan. En muuten pidä heidän perisyntiopistaan, sen mukaanhan jo vastasyntyneelle, joka on kuolemassa synnytyslääkärin käsiin täytyy tehdä hätäkaste jotta tämä pelastuisi. Ihan kuin vastasyntynyt olisi jotain vääryyttä tehnyt.


      • Tony DiNozzo
        tasku_mari kirjoitti:

        "Mutta olen pannut merkille, että usein uskovia tuntuu kuolema pelottavan enemmän kuin uskomattomia. Siinä on outo ristiriita, jota en osaa selittää. Kun uskovien käsityksessä on sentään luvassa se ikuinen elämä muodossa tai toisessa."

        Mulla on aina ollut jotenkin se käsitys, että uskovaiset uskoo juuri siksi, että pelkäävät kuolemaa; tarvitsevat jonkun selityksen asialle, joka on itse asiassa liian suuri edes ajatella (oikeasti, ottakaapa käsite ikuisuus, ja yrittäkää sitten ymmärtää ikuisuus olematta ollenkaan. ei ajatuksia, ei mitään). Harvoin uskovainen uskoo, koska Jeesus on kiva tai Buddha nasta tyyppi. Uskonnosta haetaan vastauksia kysymyksiin, joihin ihminen itse ei osaa vastata (huomaatteko, miten mun ajatus väistämättä johtaa lopputulokseen uskovainen = tyhmä ihminen).

        tasku_mari=bimbo


      • Tony DiNozzo
        kaarne kirjoitti:

        Oma havaintoni on, että monien uskovien usko perustuu jonkinlaiseen yhteyden kokemukseen, tai jumalan läsnäolon kokemukseen. Tuon kokemuksen laadusta mulla ei ole tarkempaa tietoa. En väitä etteikö kuolemanpelkokin voisi olla uskon taustalla, mutta itselläni ei siitä ole havaintoa.

        Minä en havaitse, että ajatuksesi johtaisi tuollaiseen lopputulokseen, että "uskovainen = tyhmä ihminen". Paitsi tietenkin omalta kohdaltasi, kun sen itse kerrot.
        Pikemmin ajattelen niin, että meillä kaikilla on erilaisia kokemuksia maailmasta ja vaikka minun kokemukseni on eri kuin jonkun muun, ei se oikeuta minua pitämään tyhmänä erilaisen kokemuksen omaavia ihmisiä vain tuon eron perusteella. Saattaisin itse mennä harhaan tuomitsemalla tyhmyydeksi asiat, joita en itse ole kokenut.

        "Oma havaintoni on, että monien uskovien usko perustuu jonkinlaiseen yhteyden kokemukseen, tai jumalan läsnäolon kokemukseen."

        Eiköhän uskovissa ole monista eri syistä uskovia... Psykologinen selitys voisi olla omasta kaikkivoipaisuudesta luopuminen. Henkilö, jolta puuttuu persoonallisuus, kokee itsensä kaikkivoipaiseksi ja Jumalan hänen kanssaan kilpailevaksi. Persoonan omaava henkilö on luopunut kaikkivoipaisudesta.

        Persoonaton ihminen luulee uskovaisia tyhmäksi, koska hän ajattelee, että luuserit lopuvat kaikkivoipaisuudesta.


      • Tony DiNozzo
        tasku_mari kirjoitti:

        Joo, mulla tosiaan taustalla kokemuksia uskontoihin kääntymisestä vain johdantona kuolemanpelosta tai vastoinkäymisistä elämässä (=tarvitaan jotain, jolle olla vastuussa itsestään, kun oma itse ei riitä).

        Nyt toivon, ettet ota "tyhmä ihminen" käsitettä haukkumana. Puhun puhtaasti ÄO:sta ja tavasta ajatella, enkä tosiaan arvota ihmisiä näiden mukaan. On vain puhdas fakta, että toisilla tapa ajatella ja ÄO on huomattavasti toisia korkeampi, ja yleisesti ottaen korkeamman ÄO:n omaavat hyvin harvoin uskovat mihinkään jumalkäsitteeseen.
        Tyhmä ihminen on ihminen siinä missä se fiksumpikin, eikä kumpikaan ole toista huonompi. Vain erilaisia.

        "On vain puhdas fakta, että toisilla tapa ajatella ja ÄO on huomattavasti toisia korkeampi, ja yleisesti ottaen korkeamman ÄO:n omaavat hyvin harvoin uskovat mihinkään jumalkäsitteeseen."

        Väärää tietoa. Ateismi liittyy persoonallisuushäiriöihin ja psykooseihin älykkyydestä riippumatta ja vähä-älyisyyteen. Kyseessä on tieteellisesti osoitettu fakta.

        Täytyy muistaa, että ateismi on matemaattisesti todistettu virheelliseksi ajattelutavaksi, koska kieltää itse ajattelun(ajattelukin on uskonto).


      • Tony DiNozzo
        marjamaat7 kirjoitti:

        Uskovilla tarkoittanet kristittyjä vai kuinka? Heitä kai pelottaa kuolemajälkeinen koska perisyntiopin vuoksi he eivät voi olla varmoja pelastuksestaan. En muuten pidä heidän perisyntiopistaan, sen mukaanhan jo vastasyntyneelle, joka on kuolemassa synnytyslääkärin käsiin täytyy tehdä hätäkaste jotta tämä pelastuisi. Ihan kuin vastasyntynyt olisi jotain vääryyttä tehnyt.

        "Heitä kai pelottaa kuolemajälkeinen koska perisyntiopin vuoksi he eivät voi olla varmoja pelastuksestaan."

        Tuskin pelottaa enempää, kuin ketään muitakaan. Eiköhän kyse ollut normaaliälyllä arvioituna virheellisestä argumentista alunperinkin.


        "Ihan kuin vastasyntynyt olisi jotain vääryyttä tehnyt."

        Ei tehnyt vääryyttä, mutta kristinuskossa on samanlainen käsitystapa, kuin Freudin psykoanalyysissa: psykoosit juontavat jopa kohdusta ja psykoosissa ihminen kieltää uskon, nostaakseen itsensä kaikkivoipaiseksi. Kasteessa on kyse rituaalista.


    • //Mies//

      Monia kasautuneita vastoinkäymisiä? (velkaa, ihmissuhdeongelmia, työstressiä, jonkin läheisen ihmisen vakava sairastuminen) jotka saa pohtimaan "syntyjä syviä"..

      Alkoholi aiheuttaa myös masennusta, pimeä vuodenaika korostaa fiiliksiä..

      http://www.youtube.com/watch?v=3mbBbFH9fAg

    • Siitä että

      tietää joskus kuolevansa.

    • ehk se on sitä et pitäs hyväksyä se ettei olekkaan kaikkivoipa
      eikä elä ikuisesti
      ja sekin ettei kukaan tiedä mitä sen jälkeen on,
      kukaan ei liene ole palannut takaisin sitä kertomaan..

      mur

      • tontuton

        Aijotteko hankkia lapsia tontun kanssa?


      • Mikki+Hiiri

        "liene ole palannut "

        Murri perkele taas raiskaamassa suomen kieltä.

        Huhut väittää että Chuck Norris kuoli, mutta joutui tulemaan takaisin kun huomasi ettei täällä pärjätä ilman häntä.


      • tontuton kirjoitti:

        Aijotteko hankkia lapsia tontun kanssa?

        sen aika näyttää,

        mur


      • Mikki+Hiiri kirjoitti:

        "liene ole palannut "

        Murri perkele taas raiskaamassa suomen kieltä.

        Huhut väittää että Chuck Norris kuoli, mutta joutui tulemaan takaisin kun huomasi ettei täällä pärjätä ilman häntä.

        mitä? musta tuo oli ihan kelpoa suomen kieltä,
        ihan ilman tarkistamatta mistään kielioppaista..

        mur :P


      • Mikki+Hiiri
        murriperkele kirjoitti:

        mitä? musta tuo oli ihan kelpoa suomen kieltä,
        ihan ilman tarkistamatta mistään kielioppaista..

        mur :P

        No mitä mielestäsi tarkoittaa "liene palannut" verrattuna " liene ole palannut" ?


      • Mikki+Hiiri kirjoitti:

        No mitä mielestäsi tarkoittaa "liene palannut" verrattuna " liene ole palannut" ?

        no siis,
        ilmeisesti, ehkä, tietääkseni sieltä ei ole kukaan palannut..
        niinku siis niinku tiiätsä niinku siis...

        murkeleper


      • Mikki+Hiiri
        murriperkele kirjoitti:

        no siis,
        ilmeisesti, ehkä, tietääkseni sieltä ei ole kukaan palannut..
        niinku siis niinku tiiätsä niinku siis...

        murkeleper

        OIKEIN: "kukaan ei liene palannut takaisin sitä kertomaan.."

        VÄÄRIN: "kukaan ei liene ole palannut takaisin sitä kertomaan.."

        Jälkimmäinen nosti verenpainetta suunnilleen yhtä paljon kuin kolme enään sanaa.


      • Mikki+Hiiri kirjoitti:

        OIKEIN: "kukaan ei liene palannut takaisin sitä kertomaan.."

        VÄÄRIN: "kukaan ei liene ole palannut takaisin sitä kertomaan.."

        Jälkimmäinen nosti verenpainetta suunnilleen yhtä paljon kuin kolme enään sanaa.

        pidätkö paljonkin leppäkertuista?

        mur


      • Mikki+Hiiri
        murriperkele kirjoitti:

        pidätkö paljonkin leppäkertuista?

        mur

        En ymmärtänyt kysymystä. Tai ymmärsin kysymyksen mutta en sen yhteyttä. Saisiko kolmen pisteen vihjeen?


      • murriperkele kirjoitti:

        pidätkö paljonkin leppäkertuista?

        mur

        mietitäänpä nyt kuitenki..

        kukaan ei palannut..

        kukaan ei ole palannut..

        kukaan ei tiettävästi palannut..

        kukaan ei tiettävästi ole palannut..

        kukaan ei liene palannut..

        kukaan ei liene ole palannut..

        en tiedä minkä maan kielioppia sinä olet opiskellut, mut minusta tuo OLE -versio kuulostaa ja tuntuu joka ainoassa tapauksessa paremmalta.

        ja tämä tästä, minen jaksa vängätä enään.

        mur ;P


      • Mikki+Hiiri
        murriperkele kirjoitti:

        mietitäänpä nyt kuitenki..

        kukaan ei palannut..

        kukaan ei ole palannut..

        kukaan ei tiettävästi palannut..

        kukaan ei tiettävästi ole palannut..

        kukaan ei liene palannut..

        kukaan ei liene ole palannut..

        en tiedä minkä maan kielioppia sinä olet opiskellut, mut minusta tuo OLE -versio kuulostaa ja tuntuu joka ainoassa tapauksessa paremmalta.

        ja tämä tästä, minen jaksa vängätä enään.

        mur ;P

        Ei tästä tarvi vängätä, kun tämä ei ole makuasia. Sä olet ihan hakoteillä tuon tiettävästi sanan kanssa, kun vertaat sitä lienee/liene sanaan. Lienee on olla-verbin muoto.

        Katso vaikka:

        http://www2.edu.fi/ymmarrasuomea/index.php?moduli=verbit&sana=olla

        Pitäkää palsta pystyssä!


      • S Etämies
        Mikki+Hiiri kirjoitti:

        OIKEIN: "kukaan ei liene palannut takaisin sitä kertomaan.."

        VÄÄRIN: "kukaan ei liene ole palannut takaisin sitä kertomaan.."

        Jälkimmäinen nosti verenpainetta suunnilleen yhtä paljon kuin kolme enään sanaa.

        Olla verbi kolmannessa persoonan konditionaali on _lienee_
        pluskvamperfeketissä _lienee ollut_ _olisi ollut_
        pieni ero eri lauseyhteyksissä
        Kielteisenä _ei liene_


      • en opeta
        Mikki+Hiiri kirjoitti:

        OIKEIN: "kukaan ei liene palannut takaisin sitä kertomaan.."

        VÄÄRIN: "kukaan ei liene ole palannut takaisin sitä kertomaan.."

        Jälkimmäinen nosti verenpainetta suunnilleen yhtä paljon kuin kolme enään sanaa.

        Se on perfektissä.


      • Mikki+Hiiri kirjoitti:

        Ei tästä tarvi vängätä, kun tämä ei ole makuasia. Sä olet ihan hakoteillä tuon tiettävästi sanan kanssa, kun vertaat sitä lienee/liene sanaan. Lienee on olla-verbin muoto.

        Katso vaikka:

        http://www2.edu.fi/ymmarrasuomea/index.php?moduli=verbit&sana=olla

        Pitäkää palsta pystyssä!

        no miltä se sit kuulostais ku kukaan ei liene ollut palannut...

        mielestäni mää teen paljo enempi pilkkuvirheitä mihin ehkä olis syytä jonkun kielioppineron puuttua ennemmin ku johonki lieneen,

        mur,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,


      • S Etämies
        en opeta kirjoitti:

        Se on perfektissä.

        Entä futuurissa? Omaatko jo proseduuria vai aiotko mollia taia mollata vaan?:D


      • Mikki+Hiiri kirjoitti:

        En ymmärtänyt kysymystä. Tai ymmärsin kysymyksen mutta en sen yhteyttä. Saisiko kolmen pisteen vihjeen?

        Onko saivartelu ja äidinkielenopettajamaisuus synonyymejä?


      • :::
        murriperkele kirjoitti:

        no miltä se sit kuulostais ku kukaan ei liene ollut palannut...

        mielestäni mää teen paljo enempi pilkkuvirheitä mihin ehkä olis syytä jonkun kielioppineron puuttua ennemmin ku johonki lieneen,

        mur,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

        opettele vain kiltisti tuo oikea verbin taivutus.


    • Varmaankin siitä ettei ole ihan sinut kuoleman kanssa. Tietoisuus siitä, että monta kokematonta ja mielenkiintoista asiaa jää ehkä kokematta. Rakkaita ihmisiä ja tärkeitä asioita kuoltuasi jää jälkeesi, etkä enää voi jakaa heidän kanssaan mitään. Mikään kiva ei jatku ikuisesti. Toisaalta ei kärsimyskään.

      Se kaikki oli siinä sitten.

    • Mulla ainakin se, että on yksi perustavanlaatuinen unelma (ei mikään "haluan käydä Pariisissa" -tyyppinen matkustelu-unelma) mitä haluaisi vielä toteuttaa mutta alkaa huomaamaan sen riskin jatkuvasti kasvavan että jokin sairaus, onnettomuus tai ihan vaan ikävuosien hiekkajyvien valuminen tiimalasin pohjalle aiheuttaa vaikeuksia varmistaa että näin kävisi tulevaisuudessa.

      Vai mitäköhän kuolemanpelolla sitten virallisesti tarkoitetaan, itsellä ainakin se on tietynlainen ahdistus joka ilmenee silloin tälloin ja saattaa vaikuttaa siihen että minimoi riskejä ja yrittää ottaa "varman päälle" tietyissä tilanteissa.

      No, mun ainakin pitäisi vaan tajuta, että tulevaisuutta ei tietyssä mielessä ole olemassa, ja se kuolema on se "deadline" joka vääjäämättä tulee ja NYT HETI pitäisi alkaa tekemään asioille jotain jos haluaa ehtiä siinä mitä on ajatellut toteuttavansa.

    • S etämies

      Peloista pahin on pelko itse ja nimenomaan pelko tuntemattomaan
      Paradoksaalista oli kerran pelko siitä, etten kuolekaan ollenkaan koskaan
      Sellainen tuli minulle kuin jälkiaaltona kun pelastuin todellisesta kuolemanvaarasta
      ja siinä en tuntenut pelkoa lainkaan-tilaanteessa syntyi ns. "kolmas Mies" eli
      vahva tunne jonkun oppaan läsnäolosta -uskovaiset puhuvat "valaistumisesta"
      ja kokevat harhan jonain jumalana--jotkut jonain kuolleena lähiomaisena.
      Ilmiötä on tutkinut mm. Persinger -hakusanalla god helmet= ans helmet;-)http://en.wikipedia.org/wiki/God_helmet

      Kiinnostava ohimolohkoepileptinen ilmiö, joka hämmentää uskovaisia neuroteologeja------ovatko jumalat vain oma altere ego? Tilaanteessa aivot käyvät
      täydellä kapasiteetilla tehden lisää yhteyksiä aivopuoliskojen välillä.

      Koko Aurinkokunta tuhoutuu neljän miljrdin vuoden kuluttua, kun auringon energia loppuu ja räjähtää supernovaksi.
      Minne ne uskovaisten sielut menevät, kun ei ole enää Paratiisia Eufrat ja Tigrisjokien välissä--Kaksoisvirranmaa Irakissa--ei myöskään
      uutta, eikä vanhaa Jerusalemia Yakoville.

      Jos kuolleet uskovaiset saisivatkin uuden ja ikusen elämän-----niin.....
      minkäikäsiä he olisivat ikuisesti....teinejä kai ja vilkasta seksielämää.............

    • Itse olen sitä mieltä, että huono omatunto aiheuttaa kuolemanpelon. Ja se, että ei tiedä tai osaa miten sitä omatuntoansa puhdistaa. Voi olla jopa niin, että ei edes tiedä omaavansa huonoa omatuntoa ja se tekee pelokkaaksi ja säikyksi.

      • btw. Pitkästä aikaa jaksoin oikein syventyä palstan antimiin. Hyviä kannanottoja kaikilla!


      • Oletko uskovainen, vai miten omatunto liittyy koko asiaan?


      • tasku_mari kirjoitti:

        Oletko uskovainen, vai miten omatunto liittyy koko asiaan?

        En oo. Se oli vain mun perustelu kuolemanpelon syntymiselle. Jos kohtelee läheisiään huonosti niin siitä tulee väistämättä huono omatunto.

        Voin olla väärässä, mutta on tässä ketjussa monia muita hyviä perusteluja sille, joten ei tarvi kuin poimia omansa.


      • relaxed_eyes kirjoitti:

        En oo. Se oli vain mun perustelu kuolemanpelon syntymiselle. Jos kohtelee läheisiään huonosti niin siitä tulee väistämättä huono omatunto.

        Voin olla väärässä, mutta on tässä ketjussa monia muita hyviä perusteluja sille, joten ei tarvi kuin poimia omansa.

        Mitä tarkoitin oli, että omatuntokysymyksestä on lähes pakko tehdä oletus olevansa vastuussa jollekulle tekemisistään. Kun puhutaan kuolemanpelosta, voi miettiä koetko olevasi vastuussa Jumalalle vai itsellesi. Ja jos itsellesi uskomatta kuolemanjälkeiseen, mitä väliä miten kohtelet muita?


      • tasku_mari kirjoitti:

        Mitä tarkoitin oli, että omatuntokysymyksestä on lähes pakko tehdä oletus olevansa vastuussa jollekulle tekemisistään. Kun puhutaan kuolemanpelosta, voi miettiä koetko olevasi vastuussa Jumalalle vai itsellesi. Ja jos itsellesi uskomatta kuolemanjälkeiseen, mitä väliä miten kohtelet muita?

        Me ei nyt taideta ymmärtää omatuntoa ihan samalla tavalla. Lyhyesti sanottuna mulle se on sisäinen ääni joka pistää erottamaan oikean väärästä. Mitä se sulle on?


      • relaxed_eyes kirjoitti:

        Me ei nyt taideta ymmärtää omatuntoa ihan samalla tavalla. Lyhyesti sanottuna mulle se on sisäinen ääni joka pistää erottamaan oikean väärästä. Mitä se sulle on?

        Sitä samaa. Minusta tuntuu, etten selitä itseäni ymmärrettävästi.

        Mitä väliä on, miten olet kohdellut muita, kun olet jo kuollut? Sinua ei ole, et ajattele, et tunne. Ei ole omaatuntoa enää. Näillä asioilla ei ole merkitystä. Niillä on merkitystä ja tarkoitus vain sinun ollessasi vielä hengissä.

        Kyllä minä ymmärrän sen perusajatuksen, että haluaa tulla muistetuksi hyvin. Ettei tahdo jättää jälkeensä mielipahaa ja huonoja tekoja. En minäkään. Näillä asioilla vain ei kuoleman jälkeen ole enää merkitystä.


      • tasku_mari kirjoitti:

        Sitä samaa. Minusta tuntuu, etten selitä itseäni ymmärrettävästi.

        Mitä väliä on, miten olet kohdellut muita, kun olet jo kuollut? Sinua ei ole, et ajattele, et tunne. Ei ole omaatuntoa enää. Näillä asioilla ei ole merkitystä. Niillä on merkitystä ja tarkoitus vain sinun ollessasi vielä hengissä.

        Kyllä minä ymmärrän sen perusajatuksen, että haluaa tulla muistetuksi hyvin. Ettei tahdo jättää jälkeensä mielipahaa ja huonoja tekoja. En minäkään. Näillä asioilla vain ei kuoleman jälkeen ole enää merkitystä.

        >Niillä on merkitystä ja tarkoitus vain sinun ollessasi vielä hengissä.

        Nimenomaan. Kuolemanpelkoahan tunnetaan elossa ollessa, ei enää kuoleman jälkeen.


      • Tony DiNozzo
        tasku_mari kirjoitti:

        Oletko uskovainen, vai miten omatunto liittyy koko asiaan?

        "Oletko uskovainen, vai miten omatunto liittyy koko asiaan?"

        Oletko bimbo, vai miten uskovaisuus liittyy omaantuntoon?


      • Tony DiNozzo
        tasku_mari kirjoitti:

        Mitä tarkoitin oli, että omatuntokysymyksestä on lähes pakko tehdä oletus olevansa vastuussa jollekulle tekemisistään. Kun puhutaan kuolemanpelosta, voi miettiä koetko olevasi vastuussa Jumalalle vai itsellesi. Ja jos itsellesi uskomatta kuolemanjälkeiseen, mitä väliä miten kohtelet muita?

        "Kun puhutaan kuolemanpelosta, voi miettiä koetko olevasi vastuussa Jumalalle vai itsellesi. Ja jos itsellesi uskomatta kuolemanjälkeiseen, mitä väliä miten kohtelet muita?"

        Eli sun uskonto on, että psykopatia ja skitsofrenia ovat ihmisen henkisesti korkeimmat tilat.


      • Tony DiNozzo
        tasku_mari kirjoitti:

        Sitä samaa. Minusta tuntuu, etten selitä itseäni ymmärrettävästi.

        Mitä väliä on, miten olet kohdellut muita, kun olet jo kuollut? Sinua ei ole, et ajattele, et tunne. Ei ole omaatuntoa enää. Näillä asioilla ei ole merkitystä. Niillä on merkitystä ja tarkoitus vain sinun ollessasi vielä hengissä.

        Kyllä minä ymmärrän sen perusajatuksen, että haluaa tulla muistetuksi hyvin. Ettei tahdo jättää jälkeensä mielipahaa ja huonoja tekoja. En minäkään. Näillä asioilla vain ei kuoleman jälkeen ole enää merkitystä.

        "Näillä asioilla vain ei kuoleman jälkeen ole enää merkitystä."

        Toisaalta voitaisiin kysyä, että miksi omatunto on olemassa ihmisillä, jos sillä ei ole merkitystä kuoleman jälkeen. Voidaan kysyä, että miksi ihmisillä ylipäätään olisi omaatuntoa, ellei silä olisi jotain kuolemasta riippumatonta merkitystä.

        Sun ajattelutavassa luonto on vihollinen ja sä olet Jumala luonnon yläpuolella. Sun virhe tässä on se, että sä olet itse osa luontoa.


    • sxth

      Ain näin henkeviä aiheita tänään. Mun mielestä se syntyy siitä, etten kykene antamaan itselleni lupaa elää edes tätä hetkeä, jonka olen nyt tässä. Ajattelen sitä mitä tulevaisuus pitää; miksi kaiken kauniin pitää kuolla, lapseni, lähesteni, musiikin, toivon ja miksi en voi auttaa. Miksi en edes kyennyt elämään silloin, kun minussa oli vielä elämää.

      Sanoisin että avuttomuudesta ja pessimismistä, joka tietää olevan realitteettia - mutta miksi? :)

    • Vissiinkin helvetin pelosta, omien unelmien toteuttamisen keskeneräisyydestä tai huolesta, miten jäljelle jäävät lähimmäiset pärjäävät. Ja tietysti mahdollisesta kivuliaasta lopusta.

      Minä olen koko elämäni yrittänyt torjua kuolemanpelkoa yrittämällä elää puoliksi tässä hetkessä ja puoliksi miettien tulevaisuutta. Uskonnottamana en pelkää helvettiä vaan uskon, että henkeni vain lakkaa olemasta ja ruumiini joko poltetaan tai se maatuu. Olen toteuttanut kaikki suurimmat haaveeni ja huolehtinut, että Rouva Ratikka ei joudu kerjuulle, vaikka kuolisin tänään.

      Jäljelle jää vain pienoinen pelko, että makaan liikuntakyvyttömänä, täysissä järjissäni vuosikausia ennen kuolemaani tai koen kivuliaan kuoleman. Kas kun en ole aivan varma, olisiko minussa miestä lähtemään oman käden kautta. Tai entäs jos se ei ole edes mahdollista?

      • S Etämies

        Alkoholisti kapitalisti Ratikan viimeiseksi tuomioksi konsultoin Pirulle
        Kokemukseni 19vuotiaana, Ratikalle ikuseksi hähähääää

        Smugglasin laivalta pari keissiä Stolitsnaja neukkuvodkaa ja kavereitten kanssa kilpailtiin, kuka kestää eniten--testipaikaksi valitsimme vanhan hautakammion, jota arkeologit tutkivat---kynttilätkin loppuivat kesken kun odottelimme tuomiokirkon kellon lyövän keskiyötä ja zombit tulisivat paikalle pian.
        Ehkä voitin määrässä, mutta sain alkoholimyrkytyksen ja motorinen hermosto tilttasi niin, etten voinut silmääkään räpäyttää--silti olin täysin tajuissani ja yritin puhaltaa vihreää vaahtoa suusta ja mielessäni kirosin, etteivät kaverit tajunneet
        kääntää natoasentoon, etten tukehdu oksennukseeni.
        Sairaalan heräämössäkin olin koko ajan tajuissani, kunnes pystyin jo liikkumaan ja vietiin osastolle---olo kuin Ratikalla aamuisin.
        Vieläkin tuntuu väristyksiä aina kun Ratikka kehuu juoptteluansa kossulla
        Udmurtin sisäkalut Ratikalla ajukopassaankin, kun ryystää himokkaasti halpaa Tallinnan vodkaa


    • Pelosta kuolemaan

    • Kaarnella tuossa yllä oli ihan hyvää pointtia tuntemattoman pelosta.

      Musta kuitenkin tuntuu, että kuolemanpelko on paitsi tuntemattoman pelkoa, myös osaksi sitä, ettei ihminen pysähdy ajattelemaan elämää kokonaisuutena. Elämää opetetaan miettimään vain lähtökohdista "mitä haluat elämältä" tai "miten saavuttaa hyvä elämä", mutta unohdetaan ajatella elämää sellaisena kuin se on kiertokulkuineen kaikkineen. Unohdetaan hyväksyä asiat (myös se elämä) sellaisina kuin ne ovat ja keskitytään turhanpäiväisyyksiin, kuten miten voisin muuttaa tätä ja tätä asiaa. Kuolema on osa elämää ja kiertokulkua, sen pitäisi olla ihan jees. Asioita ei tarvitsekaan ymmärtää, riittää että ne hyväksyy.
      -> Sitä paitsi, minä uskon että iän myötä myös suhtautuminen ja suhde kuolemaa kohtaan muuttuu. Että sitä jo haluaakin ja kaipaakin, eikä pelkää.

      Ja kun oikein miettii, meistä aika harva oikeastaan tietää tai ymmärtää kovinkaan paljoa.

      • S Etämies

        Ihminen vaistomaisesti aina pelkää tuntematonta, pimeänpelkokin on lapsilla luonnollista ja aikusetkin pelkäävät pimeässä ja tuntemettomassa paikassa
        Oma makuuhuone on tuttu ja turvallinen pimeässäkin--sotilaalle pimeys tuo turvallisuutta kun vihollinen ei näe.
        Olen havainnut saman, kuin kaarnekin---ateisti ei niinkään pelkää kuolemaa, koska tietää, että lakkaa vain olemasta, ei sen kummempaa miettimistä.
        Uskovaisilla on eri käsityksiä kuolemanjälkeisestä---mitä "viimeisen tuomion"
        jälkeen tapahtuu? Danten Jumalainen näytelmäkin antaa paljon vaihtoehtoja
        7Taivasta ja 7 Helvettiä........
        Jännittävää katsoa mihin kerrokseen Pietari hissin lähettää


      • Tony DiNozzo

        Tää oli oikein hyvä kirjoitus sulta, mutta toisaalta ylempänä osoitit, ettet ainakaan itse ajattele tämän ideologiasi mukaan. Kopiointiako kyseessä?


      • S Etämies
        Tony DiNozzo kirjoitti:

        Tää oli oikein hyvä kirjoitus sulta, mutta toisaalta ylempänä osoitit, ettet ainakaan itse ajattele tämän ideologiasi mukaan. Kopiointiako kyseessä?

        Luin kyllä Danten teoksen, kun se laivan kirjstossa oli
        Mutta saat iste kopioida sen Suoleen

        Sehän on vain fiktiivinen juttu--ja vain kaunokirjallisuuden historiassa merkittävä teos, kuten Suomessa Alksis kiven 7 veljestä


      • Tony DiNozzo
        S Etämies kirjoitti:

        Luin kyllä Danten teoksen, kun se laivan kirjstossa oli
        Mutta saat iste kopioida sen Suoleen

        Sehän on vain fiktiivinen juttu--ja vain kaunokirjallisuuden historiassa merkittävä teos, kuten Suomessa Alksis kiven 7 veljestä

        Samaa mieltä, mutta en ole sitä itse lukenut.


    • fhyesdacwe

      Kuolemanpelko nousee mieleen elämättömästä elämästä, ahdistaa kun pelkää, että asioita jää kesken, olisi niin paljon, mitä haluaisi tehdä ja saada aikaan, tehdä jotain mitä vaan hyödyllistä. Kuolinvuoteella varmaan viimeistään kirkastuu, mikä elämässä on/olisi ollut tärkeintä ja kuinka jotkut, turhat, asiat ovat vieneet kohtuuttomasti energiaa. Moni työnarkomaani tai uraputki ihminen pahoillaan, miksei ollut läsnä lastensa elämässä silloin kun olivat pieniä ja aikuisempanakin.

      • S Etämies

        Olen ihmetellyt yhtä äämää----on nyt jo yli 20vuotta asunut vanhempiensa luona ja elelee luukkurahoilla vain --Kun työtä tarjotaan äämä hakee sairaslomaa
        istuu päivät baarissa vain Vichya juoden ja vaikuttaa muuten täysin normaalilta

        Miltähän tuntuu vanhana kuolinvuoteella muistella elinaikaansa, kun ei ole koskaan tehnyt mitään??????
        Miltä maistuisi se iankaikkinen elämääsamaan tyyliin???


    • kundi.kundine

      mun mielestä se johtuu siitä, että siihen ei voi itse vaikuttaa, aikaan tai ajan kulumiseen lähinnä, olemiseen ja "esiintymiseen" maapallolla kylläkin, sekä siihen, että omalta osalta se loppuu ennemmin tai myöhemmin.

      se liittyy vanhenemiseen kai osittain myöskin, siihen avuttomuuden tunteeseen, jonka kokee vaikka vanhainkodeissa, kun näkee kuinka paljon avustusta sitä vanhana sitten tulee tarvitsemaan. toisaalta se on helpotuskin, kun näkee, että sitä on saatavilla, mutta kyl sitä niinku kelais et niinku olisko tää miälellää niinku tos kotaa itte tos tilantees vai pitäiskö sitä niinku häippästä vähä enne..

      se on itsekeskeinen asia, vaikka kaikki tietysti suree omaisten tai läheisten kuolemaa, mutta sitä ei pelkää samalla tavalla, kuin omaa kuolemaa, omaa kuolemaa vaan ei tuosta vain suremalla poisteta.

      ehkä siinä on sitäkin, kun näkee miten nopeasti unohtaa kuolleet omaiset, muistaa niitä kerran vuodessa jouluna tai jonain toisena kynttiläpäivänä.

      ja nykymaailmassa ei ole sellaista kirkon vastiketta, joka pystyisi uskottavasti lupaamaan, että on olemassa kuolemanjälkeinen elämä tai toinen tai useampia kierroksia.

      kysymysksiä kai on monta, muutamia vaikkapa että tässäkö tämä nyt sitten on. ja oliko tämä nyt sen arvoista. jokainen asettaa kai itselleen tavoitteita, joista sitten pystyy seuraamaan millainen elämä oli, ja oliko se sen arvoista. jos mikään ei riitä, niin ei varmaan ollut, paljon tulee joka tapauksessa jäämään tekemättä ja kokematta.

      siitäkin huolimatta tai senkin takia, "jokainen ihminen on laulun arvoinen". se kundi oli mielestäni harvinaisen oikeassa ja rauha hänen muistolleen.

      • S Etämies

        Buddhailaiset eivät usko jumaliim--sielunvaellukseen kyllä

        Olisikin kiinnostavaa löyttää näyttöä sillekään....

        Kun "sielu" tai minuus--sähkökemiallinen toiminta aivoissa jääkin jonkiliseen "muistitikkuun" ja sirtyisi jollekin syntyvällle

        Teoria vähäsen ontuu, kun laskee ihmiskunnan lisääntymiseen nykyiseen 7 miljardiin ja lisäksi ihmiskunnan määrrän 400 000vuoden aikana eläneitä
        Suomen väkiluku oli 1500-luvulla noin 300 000

        Mistä se hirveä määrä sieluja oikein muodostuu??


      • -palstan miehet-
        S Etämies kirjoitti:

        Buddhailaiset eivät usko jumaliim--sielunvaellukseen kyllä

        Olisikin kiinnostavaa löyttää näyttöä sillekään....

        Kun "sielu" tai minuus--sähkökemiallinen toiminta aivoissa jääkin jonkiliseen "muistitikkuun" ja sirtyisi jollekin syntyvällle

        Teoria vähäsen ontuu, kun laskee ihmiskunnan lisääntymiseen nykyiseen 7 miljardiin ja lisäksi ihmiskunnan määrrän 400 000vuoden aikana eläneitä
        Suomen väkiluku oli 1500-luvulla noin 300 000

        Mistä se hirveä määrä sieluja oikein muodostuu??

        Kuolleita on varmaan enemmän, kuin eläviä.


    • No kuolemanpelko ei ole muuta kuin eliön vaisto pysyä elossa. Ei tarvitse minun mielestäni keskustella mikä sen aiheuttaa. Mielenkiintoisempaa olisi ruotia mikä sen häivyttää.

    • Turvattomista lapsuudenkokemuksista. Näillä ihmisillä on liäksi taipumus hankkiutua aikuisenakin turvattomiin ihmissuhteisiin. He eivät osaa suojata itseään turvattomuudelta.

    • Riippuu missä muodossa kuolemanpelko esiintyy? esiintyykö sitä usein vai harvoin vaikkapa sairauden uuvuttamana.

    • Itsellä se liittyy riittämättömyyden tunteeseen. On sellainen olo, että ei ole tehnyt riittävästi, opettanut, auttanut, ollut läsnä. Ja hyvin vahvasti se liittyy lapsiin. Ennen lapsia ei ollut juurikaan kuolemanpelkoa, korkean paikan pelkoa, muita pelkoja. Minusta se tavallaan siis liittyy myös huonoon omatuntoon, syyyllisyyteen, en ole ollut riittävästi vielä tässä elämässä, tehnyt niitä juttuja toisille, mitä olisin halunnut ehtiä.

      Se on tietysti myös itseriittoisuutta, kuvittelee, että on korvaamaton,vaikka tietenkään ei ole.

      Itse kuolemaa en sinänsä pelkää. En ajattele siitä mitään. Toivon että kuolema on kuolema, eikä ole mitään ikuista elämää.

      Oman kuoleman pelosta siis tässä. Toisten kuolemien pelkäminen on taas oma lukunsa.

      • S Etämies

        Kuolemanpelkohan on osa itsesuojeluviettiä--omia lapsia kohtaan suojeluvietti
        on useinkin voimakkaampi ja voi olla valmis kuolemaan lapsensa puolestakin.

        Monet kammoksuvat hautausmaita jostain syystä------
        ybiskin tietää Vasaramäen suuren hautausmaan----siellä on rauhallista kulkea ja miettiä, että joka haudassa on joku, joka on uskonut olevansaa korvaamaton
        tai tarpeeton ja mennyt oman käden kautta


      • yybee off
        S Etämies kirjoitti:

        Kuolemanpelkohan on osa itsesuojeluviettiä--omia lapsia kohtaan suojeluvietti
        on useinkin voimakkaampi ja voi olla valmis kuolemaan lapsensa puolestakin.

        Monet kammoksuvat hautausmaita jostain syystä------
        ybiskin tietää Vasaramäen suuren hautausmaan----siellä on rauhallista kulkea ja miettiä, että joka haudassa on joku, joka on uskonut olevansaa korvaamaton
        tai tarpeeton ja mennyt oman käden kautta

        Joo tiedän kyllä ja käyn useinkin siellä.Hautausmaat on tosiaan rauhoittavia. Mua rauhoittaa ajatus siitä, että tiedän jonkun olevan haudattu johonkin tiettyyn paikkaan. Oli sitten kyse tuhkista tai tai normaalista hautaamisesta. Enkä nyt tarkoita uskonnollista puolta..Vaan, että on muistopaikka ihmiselle.

        Niinhän se sananlasku sanoo, että hautausmaat on täynnä korvaamattomia miehiä (ja naisia) :)

        Öitä.


      • Tony DiNozzo

        Voi pikku rakas, kyllä olet korvaamaton. *kietasee pieneen kapaloon*


      • Tony DiNozzo
        S Etämies kirjoitti:

        Kuolemanpelkohan on osa itsesuojeluviettiä--omia lapsia kohtaan suojeluvietti
        on useinkin voimakkaampi ja voi olla valmis kuolemaan lapsensa puolestakin.

        Monet kammoksuvat hautausmaita jostain syystä------
        ybiskin tietää Vasaramäen suuren hautausmaan----siellä on rauhallista kulkea ja miettiä, että joka haudassa on joku, joka on uskonut olevansaa korvaamaton
        tai tarpeeton ja mennyt oman käden kautta

        Anzzylta on muuten tullut tän ketjun parhaat kommentit. Täytyy lyödä plussat.


    • KFLekmkfwfwef

      Siitä ettei elämässä ole mitään niin tärkeää minkä puolesta kuolla, filosofisella tasolla.

      Arvomaailman onttous on perimmäinen kuolemanpelon lähde. Kun kuolema saa riittävän hyvän tarkoituksen ei ihminen enää pelkää kuolemaa, vaan siitä ettei elä arvojensa mukaisesti.

      Samasta arvomaailman onttoudesta ja arvomaailmansa todeksi elämättömyydestä johtuu myös tyytymättömyys itseen tai ympäristöön tai toisiin ihmisiin. Vasta löytäessään sen mikä on todellisuudessa arvokasta ja eläessään sen mukaisesti on ihminen täysi, hän haluaa elää arvoilleen muttei myöskään pelkää kuolla niiden takia.

      • .....

        Huomaa, että sinä et ole ollut lähellä kuolemaasi.


    • Koko piru mieheks

      Siihen lienee niin monta syytä kuin on kuolemaa pelkääväisiäkin.

      Tässä muutamia:

      1. Hihhuli lahkolainen pelkää joutuvansa helvetin tuleen.
      2. Ateisti kuolinvuoteellaan alkaa epäröimään, jospa Jumala sittenkin on olemassa.
      3. Elämästä nauttiva ei halua vielä kuolla.
      4. Ihan vain pelottaa tuntemattomuuteen vajoaminen.

      Jk. En pelkää - kuolemaakaan.

    • ,..,

      Kuolemanpelko syntyy siitä että tajuamme_kuolevamme.
      Muut eläimet oletettavasti ymmärtävät kuolevansa vasta sitten kun heillä on ns. tilanne käsillä. Eli kun kaulaa katkaistaan. Kuolemanpelko jää lyhytaikaiseksi.

      Itse aloin pelätä kuolemaa noin viisivuotiaana, eli iässä jolloin ylipäätään aloin ymmärtää, että en ole olemassa ikuisesti. Viisivuotiaana olin myös lähellä hukkua, ja pelastuin vain oman toimintani ansiosta, eli onnistuin kiipeämään ylös lammesta. go me!

      Elävällä on halu elää. Se on kaikista suurin halu. Se voittaa jopa halun lisääntyä. Vain ne jotka ovat halunneet elää kiivaimmin, ovat jääneet jatkamaan sukuaan. Me kaikki olemme elämänhaluisten jälkeläisiä. Siksi mekin haluamme elää, ja siksi me pelkäämme kuolemaa enemmän kuin mitään muuta.

      Seuraavan ketjun aihe tulisi olla, kuinka elää pelkäämättä kuolemaa, mutta siihen en ota tässä kantaa.

      • Miten elää pelkäämättä kuolemaa? Kohtelemalla itseään ja läheisiään hyvin niin voi kuolla vaikka heti. Mä en pelkää kuolemaa.

        If you are behaving badly to you closest ones you will become scary, shy and you start to fearing of death. So be good and you will be brave.


      • S Etämies
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Miten elää pelkäämättä kuolemaa? Kohtelemalla itseään ja läheisiään hyvin niin voi kuolla vaikka heti. Mä en pelkää kuolemaa.

        If you are behaving badly to you closest ones you will become scary, shy and you start to fearing of death. So be good and you will be brave.

        Fredman epistola 21
        Ruokailun aikana Fredman esiittelee vieraillens KUOLEMAN------runo kuolemasta


        http://lirama.net/song/233788


      • S Etämies

      • ,..,
        relaxed_eyes kirjoitti:

        Miten elää pelkäämättä kuolemaa? Kohtelemalla itseään ja läheisiään hyvin niin voi kuolla vaikka heti. Mä en pelkää kuolemaa.

        If you are behaving badly to you closest ones you will become scary, shy and you start to fearing of death. So be good and you will be brave.

        hyvä pointti tuossa, että kohdella itseä ja muita hyvin.

        olen tavannut kuolevan (nuoren) ihmisen, joka hyväksyi sen että on parin kuukauden sisään kuolemassa syöpään. Itse en varmaan pystyisi, vaan sanoisin, että on se nyt perkele, ja en halua kuolla! ja viisi huutomerkkiä.

        luopumisen taito on kyseessä. sitä on ilman omaa ansiotaan tänne tullut, ja periaatteessa jokainen hetki on plussaa. aika pieni todennäköisyys on sillä, että juuri se tietty siittiö pääsi hedelmöittämään juuri sen tietyn munasolun josta meitsi sitten lopulta ponnisti maailmaan. nämä satatuhatta hengenvetoa on enemmän kuin voisi ikinä toivoa.


      • S Etämies
        S Etämies kirjoitti:

        http://www.youtube.com/watch?v=uza-vdorwpQ

        Riitapukari Löhberille Dantonin kuolinpessaa
        septitetty haudan äärellä

        http://www.youtube.com/watch?v=eXmaDw5yip0&feature=related


        Tämä on Jaana vooposkalle--biisi pikku-vooposen syntymästä mesen kautta:Dhttp://www.bellman.org/fi/bellman.html

        Bellman oli 1600livulla huomattava runoilija Ruotsissa


        http://www.bellman.org/fi/bellman.html

        Hänestä pyri näytelmä Turun Kaupnginteatterissa---siinä esitettiin Bellmanin tuotantoa---ja tekijänoikeus syistä laulujen sanat muutettu taitavasti kertomaa
        alkuperäisen mukaan.
        Sain lippuja eräältä näyttelijätä, jok myös eiisntyi tässä ja tein äämien kanssa treffejä sinne kuulemaam kuolemanläheisiä juomalauluja
        Oli kiintoisaa nähdä miten äämät suhtautuivat näihin--se kertoo jo paljon äämästä ;-)


      • S Etämies
        ,.., kirjoitti:

        hyvä pointti tuossa, että kohdella itseä ja muita hyvin.

        olen tavannut kuolevan (nuoren) ihmisen, joka hyväksyi sen että on parin kuukauden sisään kuolemassa syöpään. Itse en varmaan pystyisi, vaan sanoisin, että on se nyt perkele, ja en halua kuolla! ja viisi huutomerkkiä.

        luopumisen taito on kyseessä. sitä on ilman omaa ansiotaan tänne tullut, ja periaatteessa jokainen hetki on plussaa. aika pieni todennäköisyys on sillä, että juuri se tietty siittiö pääsi hedelmöittämään juuri sen tietyn munasolun josta meitsi sitten lopulta ponnisti maailmaan. nämä satatuhatta hengenvetoa on enemmän kuin voisi ikinä toivoa.

        http://www.youtube.com/watch?v=9V8cYYafdgI&feature=related


        Onneksi en tehnyt yybeenkanssa treffejä------olisi vilmistarana pokannut minut tuohon torppaan


      • Belimanni
        S Etämies kirjoitti:

        http://www.youtube.com/watch?v=eXmaDw5yip0&feature=related


        Tämä on Jaana vooposkalle--biisi pikku-vooposen syntymästä mesen kautta:Dhttp://www.bellman.org/fi/bellman.html

        Bellman oli 1600livulla huomattava runoilija Ruotsissa


        http://www.bellman.org/fi/bellman.html

        Hänestä pyri näytelmä Turun Kaupnginteatterissa---siinä esitettiin Bellmanin tuotantoa---ja tekijänoikeus syistä laulujen sanat muutettu taitavasti kertomaa
        alkuperäisen mukaan.
        Sain lippuja eräältä näyttelijätä, jok myös eiisntyi tässä ja tein äämien kanssa treffejä sinne kuulemaam kuolemanläheisiä juomalauluja
        Oli kiintoisaa nähdä miten äämät suhtautuivat näihin--se kertoo jo paljon äämästä ;-)

        http://www.bellman.org/fi/bellman.html



        Limkkiin Bellmanin elämänkertaan


    • .. ..

      Se on reaktio. On monta kertaa puristanu pillistä siihen malliin, että olisi ollut hyvät saumat päästä tästäkin, mutta viimehetkellä iskee paniikki/ ärtymys ja käsi tarttuu luuriin....soittamaan apua. Jälkeenpäin on harmittanu.

      Nyt on piippu ja kortisonit kotona. Saas nähdä otanko vai annanko mennä?

    • Mpwee

      Siit et tahtoo elää.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suuri tulipalo

      Missä mikä palaa?
      Kiuruvesi
      19
      3627
    2. Muistatko vielä viime kesän "sutinat"?

      Kohtalo vai mikä lie järjesti, että törmäiltii jatkuvasti toisiimme. Ihan uskomatonta, koska eihän me mitään ikinä sovit
      Ikävä
      23
      2761
    3. En tullut, koska käytit päätäsi.

      Ja koska ihmiset pilaavat sillä mahdollisuudet, kaikki mikä toimii vaatii oman lähestymistapani. Kun levittää punaisia m
      Ikävä
      32
      2195
    4. Yksi "sometähti" vähemmän

      Ei tunnu missään.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      88
      2005
    5. Mies! Lupaatko

      enskerral kertoo mis mennään..? :D <3
      Ikävä
      19
      1946
    6. Tuliko ikävä

      Vai miksi laitoit viestin? Soittamalla voisi saada kiinni. Mutta et sä uskalla
      Ikävä
      26
      1612
    7. Kulta, sovitetaanko joku ilta avainta lukkoon?

      Musta tuntuu että me ollaan pari. Olisi ihana saada asialle sinetöinti viemällä suhde päätyyn asti. ❤️ Rakastan sua ikui
      Ikävä
      36
      1487
    8. Saitko ne viestit

      Silloin viime kuussa? Vai etkö lukemut niitä.
      Ikävä
      32
      1482
    9. Miten lasketaan?

      Ompa ollut valtava ihmismassa taas Folkkaajia liikenteessä. Miten noin 2200 lipunostaneesta muodostuu 11000 kävijää?.
      Haapavesi
      9
      1404
    10. Hyvää Huomenta Rakas Neiti

      Hyvää Huomenta Nainen🤗 Kaikkea hyvää toivon sinun päivääsi😘 Näin toivoo mies
      Ikävä
      11
      1364
    Aihe