Jag är inte någon sämre människa för att jag föddes i en svenskspråkig familj.
JAG STÄLLER INTE UPP.
säg vad ni vill
3269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kukaan täällä ei ole sanonut, että olisit huonompi ihminen.
On ihmetelty sitä, miksi jokaisen suomalaisen on opiskeltava ruotsia siksi, että pieni joukko ruotsinkielisiä katsoo olevansa oikeutettuja siihen, että kaikki muut ymmärtävät heidän kieltään.
Är det MITT fel att politikerna har beslutit att svenska skall läsas i skolan.JAG VAR INTE ENS FÖDD NÄR BESLUTET GJORDES.
Katohan asioilla on logiikkansa.
Kansalla on pakkoruotsinsa jota luetaan vain ja ainoastaan Suomen ruotsinkielisten palvelemiseksi.
Tästä johtuen eivät ihmiset ole niin kauhean ihastuneita ruotsinkielistemme asenteisiin ja vaatimuksiin. Voitko moittia?
Sen sijaan sinua ei edelleenkään kukaan ole leimannut huonommaksi ihmiseksi. Ruotsinkieliset sen sijaan ovat leimanneet suomalaisten enemmistön "ruotsinvihaajiksi" ja ties miksi, vain koska suomalaiset haluavat vapaampaa kielivalintaa.
Mitä sinä nyt haluat meiltä, jotka olemme RKP:n palstalla kirjoittamassa vapaan kielivalinnan puolesta? Mitä me olemme muka tehneet sinulle?
Älä viitsi hurskastella. Tämä palsta täyttyy joka päivä kommenteista joissa solvataan ruotsinkielistä väestöä kokonaisuudessaan (ei siis vain RKP:tä tai joitakin poliitikkoja) todella törkeään tyyliin.
Ihan vain vihjeeksi: jos haluaa vaikuttaa johonkin väestönosaan poliittisesti, kaikkein huonoin keino on ruveta solvaamaan sitä. Juuri tämä on se ratkaiseva virhe johon ruotsin kieltä inhoavat ääriainekset jatkuvasti sortuvat. Tuolla tavallahan he vain osoittavat kaikille, niin suomen- kuin ruotsinkielisillekin, miten matalalla tasolla ruotsin kieltä vastustavat ihmiset ovat.
Solvaaminen ei olekaan viisasta.
Täällä vain katsotaan, että jo vapaaehtoisen ruotsin vaatiminen on solvaamista. Tämä on harha, jonka ruotsinkielinen media on rakentanut päähänne.
Te solvaatte suomenkielisiä kutsumalla meitä kaikkia persuiksi, koska teille on vakuutettu, että vain persut kaipaavat kielivapautta ja persujen haukkuminen taas ei ole kiihkoilua kieliryhmää vastaan. Mutta kun ehdoton enemmistö suomenkielisistä kaipaa vapaaehtoista ruotsia, tulette tällä persuretoriikallanne solvanneeksi kaikkia suomalaisia. Puhumattakaan jatkuvasta puheesta siitä, miten muut kuin ruotsinkieliset elävät sosiaaliturvalla, juopottelevat eivätkä edes omista mitään. Aivan käsittämätöntä puhetta maan enemmistöstä.
Se, mihin täällä halutaan vaikuttaa, on teidän heräämisenne. On aika, ettei teiltä enää piiloteta kansalaisten todellisia tunteita pakkoruotsia kohtaan. Teidän on herättävä ja herätettävä poliitikkonne, jotka nyt häärävät pakon ylipappeina.
Älä viitsi rakennella olkiukkoja. Tiedät hyvin että kun puhun solvaamisesta tarkoitan todellista solvaamista, en sitä että joku vain vaatii ruotsin tekemistä vapaaehtoiseksi oppiaineeksi.
Toinen olkiukko on se kun väität että me muka solvaisimme suomenkielisiä ryhmänä. Miksi me edes tekisimme niin? Ensinnäkin useimmilla tämän palstan suomeksi kirjoittavista ruotsinkielisistä keskustelijoista vaikuttaa olevan kaksikielinen perhetausta. Sekä minä että useat muut tietämäni keskustelijat ovat täysin kaksikielisiä siten että suomen kieli on ruotsin ohella keskeinen osa identiteettiämme. On psykologisesti täysin epäuskottavaa kuvitella että me kaksikieliset yhtäkkiä ryhtyisimme solvaamaan suomenkielisiä ryhmänä, sillä silloinhan me solvaisimme myös itseämme ja sitä paitsi lähiomaisiamme.
Toiseksi tiedämme hyvin että ruotsin kieltä inhoavat edustavat vain pientä osaa Suomen kansasta. Tässä asiassa on vain yksi tulkinta mahdollinen: koska ruotsin kieli on Suomen toinen kansalliskieli, on jo lähtokohtaisesti epäisänmaallista suhtautua siihen kielteisesti (tietyn välinpitämättömyyden vielä joten kuten ymmärtäisi), ja vielä epäisänmaallisempaa on jatkuvasti solvata sitä ja sen puhujia siihen tyyliin jota tämän palstan "yksikielisyyssoturit" jatkuvasti viljelevät. Tästä syystä "yksikielisyyssotureihin" voi suhtautua ainoastaan täydellisellä nollatoleranssilla. He eivät ilmeisesti tajua olevansa itse parhaita propagandisteja omaa aatettaan vastaan.
"on jo lähtokohtaisesti epäisänmaallista suhtautua siihen kielteisesti (tietyn välinpitämättömyyden vielä joten kuten ymmärtäisi), ja vielä epäisänmaallisempaa on jatkuvasti solvata sitä ja sen puhujia siihen tyyliin jota tämän palstan "yksikielisyyssoturit" jatkuvasti viljelevät."
Mitä epäisänmaallista on ajaa yhden pääkielen, eli suomenkielistä Suomea?
Sinulla on erikoinen käsitys isänmaasta, tai sitten sinulla on erilainen käsitys isänmaasta tai eri isänmaa kenties? Miten isänmaallisuus liittyy koko aiheeseen yleensä mitenkään?
Sinähän siirryt itse vihapuheeseen ryhtymällä kesken asiallisen ketjun rinnastamaan pakollisen ruotsin kritiikin ja ruotsin kielen inhoamisen:
"ruotsin kieltä inhoavat edustavat vain pientä osaa Suomen kansasta"
Se, että näkee vapaan kielivalinnan tarpeellisuuden ei ole mitenkään sidoksissa ruotsin kielen vihaamiseen.
Oletkohan nyt itse paras propagandisti omaa aatettasi vastaan?
"Sekä minä että useat muut tietämäni keskustelijat ovat täysin kaksikielisiä siten että suomen kieli on ruotsin ohella keskeinen osa identiteettiämme."
Tuo on huono syy olla vaatimassa yksikielisiltä pakkoruotsia. Paremminkin voisimme yhdessä hoilata: pois pakkoruotsi, pois pakkosuomi.
Ymmärrän, että kaksikielisellä on suuri halu heilua "kaksikielisyyssoturina", jotta voisi korjata täysimääräisesti sen tuomaa satoa yksikielisten nenän edestä, minkä mahdollistaa 5 miljoonan kansalaisen kannalta mahdottomat kielisäädökset.
Tuo on taas olkiukko. Viestistäni ilmenee täysin yksiselitteisesti että nimenomaan EN rinnastanut noita kahta asiaa keskenään ja että tein niiden välillä selkeän eron. Jos puhun "ruotsin kieltä inhoavista", tarkoitan täsmälleen mitä kirjoitin: niitä jotka selkeästi ilmaisevat viesteissään inhoavaa asennetta ruotsin kieltä kohtaan sinänsä. Näitähän tällä palstalla tunnetusti riittää.
Se on yhtä epäisänmaallista kuin jos saksankielinen sveitsiläinen ryhtyisi ajamaan Sveitsin tekemistä yksikieliseksi sillä perusteella että suuri ememmistö sveitsiläisistä puhuu äidinkielenää saksaa.
Isänmaallisuus liittyy itsestäänselvästi kysymykseen kansallisesta kulttuuriperinnöstä. En nyt puhu mistään juhlapuheisänmaallisuudesta vaan ihan yksinkertaisesti lojaalista perusasenteesta koko kansallista kulttuuriperintöämme kohtaan. Eräänä tällaisen arkisen isänmaallisuuden reunaehtonahan on se että suhtautuu myönteisesti niin suomeksi kuin ruotsiksikin tässä maassa luotuun kulttuuriin, koska ne muodostavat yhdessä kansallisen kulttuurimme ytimen. Se että joku kuvittelee voivansa määritellä ruotsiksi tässä maassa luodun kulttuurin käsitteen "suomalainen kulttuuri" ulkopuolelle merkitsee jo lähtökohtaisesti sitä että asianomainen joko ei ymmärrä mitä suomalainen kulttuuri on, tai sitten vain ei halua ymmärtää.
"Se on yhtä epäisänmaallista kuin jos saksankielinen sveitsiläinen ryhtyisi ajamaan Sveitsin tekemistä yksikieliseksi sillä perusteella että suuri ememmistö sveitsiläisistä puhuu äidinkielenää saksaa."
Mitä ihmettä Sveitsi liittyy tähän, sillä tarkkaan ottaen Sveitsi ei ole samanlaisena kansallisvaltiona kuten Suomi, vaan on olemassa valtioliitto erilaisten itsenäisten kantonien välillä jotka yhdessä muodostavat valtion. Mutta itse asiassa se olisi mahdollista, eli Sveitsissä voitaisiin asia alistaa kansanäänestykseen ja jokainen kantoni voi itse päättää omat kielensä.
"Isänmaallisuus liittyy itsestäänselvästi kysymykseen kansallisesta kulttuuriperinnöstä. En nyt puhu mistään juhlapuheisänmaallisuudesta vaan ihan yksinkertaisesti lojaalista perusasenteesta koko kansallista kulttuuriperintöämme kohtaan. "
Tuo on yhdenlainen tulkinta isänmaallisuudesta, ja saat tietenkin olla tuota mieltä, kunhan et vaadi että muut ymmärtävät isänmaallisuuden samalla tavoin. Itse tunnen lojaaliutta vain suomenkielistä kulttuuriperimää kohtaan.
" Eräänä tällaisen arkisen isänmaallisuuden reunaehtonahan on se että suhtautuu myönteisesti niin suomeksi kuin ruotsiksikin tässä maassa luotuun kulttuuriin, koska ne muodostavat yhdessä kansallisen kulttuurimme ytimen."
En tunne tuollaisia reunaehtoja, minun suomalaisuudessani ruotsalaisuus on vieras elementti.
"Se että joku kuvittelee voivansa määritellä ruotsiksi tässä maassa luodun kulttuurin käsitteen "suomalainen kulttuuri" ulkopuolelle merkitsee jo lähtökohtaisesti sitä että asianomainen joko ei ymmärrä mitä suomalainen kulttuuri on, tai sitten vain ei halua ymmärtää. "
Ei vaan kyse on vain erilaisesta näkemyksestä siitä, mitä suomalaisuus merkitsee ja pitää sisällään. Yhtälailla voitaisiin sanoa, että se joka lisää suomalaisuuteen ruotsinkielisiä aineksia määrittäen ne osaksi suomalaisuutta, ei ymmärrä suomalaista kulttuuria tai ei vain halua ymmärtää.
C.E., tavastasi ymmärtää käsite "suomalaisuus" ilmenee selkeästi, että olet sekoittanut tämän käsitteen omaan aatteeseesi joka on lähinnä luokiteltavissa eräänlaiseksi tribalismiksi. Perusvirheesi on tietenkin siinä että väität suuremman kokonaisuuden (suomalaisuus) olevan sama asia kuin sen osa (suomenkielisyys).
"C.E., tavastasi ymmärtää käsite "suomalaisuus" ilmenee selkeästi, että olet sekoittanut tämän käsitteen omaan aatteeseesi joka on lähinnä luokiteltavissa eräänlaiseksi tribalismiksi."
Aina kun jäät alakynteen ja argumenttisi asian osalta alkavat loppumaan alat määrittelemään ja luokittelemaan eri mieltä olevaa kanssa keskustelijaa itsellesi sopivaan marginaaliin.
" Perusvirheesi on tietenkin siinä että väität suuremman kokonaisuuden (suomalaisuus) olevan sama asia kuin sen osa (suomenkielisyys). "
Suomalaisuus on osa suomenkielisyyttä, eli ilman suomenkielisyyttä ei ole suomalaisuutta.
Päivän muotisana "olkiukko". Jokainen joka elää omassa viiterymässään luulee että kaikki - ainkin järkevät ihmiset, ajattelevat samoin kuin itse. Tämä vääristää perspektiiviä. Avuksi on otettava tilastot, mitä ne kertovat suomen kaksikielisyydestä? Suomenkielisillä ei ole mitään muuta kielellistä kotimaata kuin suomi, siksi vertaus sveitsiin on huono. Ruotsinkieli kuuluu tähän maahan, kuten saamen kieletkin. Mutta ehdottomasti maan lingua franca tulisi olla suomi. Jos ruotsinkieliset ovat joutuneet epäasiallisen käytöksen kohteeksi jossain, syy on suomen kielipolitiikka, eihän esim. Saksaa puhuvien kimppuun hyökkäillä nakkikioskeilla (jos nyt hyökkäillään ruotsinpuhujienkaan...)
Niin, juuri tuossa on sinun perusvirheesi, kuten jo totesin: et käsitä että suomenkielisyys on osa suomalaisuutta eikä suinkaan päinvastoin, vaikka noin jostain syystä kuvitteletkin. Väitteesi on yhtä älytön kuin jos saksankielinen sveitsiläinen väittäisi sveitsiläisyyden olevan osa sveitsinsaksalaisuutta (sillä perusteella että saksankieliset ovat suuri enemmistö sveitsiläisistä), vaikka kuka hyvänsä käsittää että asia on täsmälleen päinvastoin.
Osuvin nimi aatteelliselle lähtökohdallesi on juuri tribalismi. Edustat samaa mentaliteettia kuin esimerkiksi Ruandan äärihutut, joille hutuidentiteetti ja ruandalaisuus ovat sama asia, koska hutut ovat suuri enemmistö (84%) Ruandan kansasta.
Ota huomioon, että omalla taipumuksellasi erittäin jyrkkiin kannaottoihin olet itse tarjonnut runsain mitoin materiaalia, jonka perusteella olet helposti luokiteltavissa ideologisesti. Asioita ja ilmiöitä on yleensä syytä kutsua niiden oikealla nimellä.
"Väitteesi on yhtä älytön kuin jos saksankielinen sveitsiläinen väittäisi sveitsiläisyyden olevan osa sveitsinsaksalaisuutta (sillä perusteella että saksankieliset ovat suuri enemmistö sveitsiläisistä), vaikka kuka hyvänsä käsittää että asia on täsmälleen päinvastoin."
No oikeastaan asia on juuri noin, sillä juuri sveitsiläisyys tai itävaltalaisuus erottaa saksan puhujat toisistaan ja vaikkapa nykyisestä yhdistyneen saksan varsinaisista saksalaisista.
"Osuvin nimi aatteelliselle lähtökohdallesi on juuri tribalismi. Edustat samaa mentaliteettia kuin esimerkiksi Ruandan äärihutut, joille hutuidentiteetti ja ruandalaisuus ovat sama asia, koska hutut ovat suuri enemmistö (84%) Ruandan kansasta. "
Jaahas, nyt sitä sitten ollaan hutujen ja tutsien perässä mentaalisesti tribalisoimassa, ja ilmeisesti sitten juuri omaksumani uus-IKL:syys on sitten so last season.
Voisit ehkä pärjätä näissä keskusteluissa paremmin jos keskittyisit samalla innolla väitteidesi perusteluihin, kuin vastapuolen mustamaalaamiseen.
"Ota huomioon, että omalla taipumuksellasi erittäin jyrkkiin kannaottoihin olet itse tarjonnut runsain mitoin materiaalia, jonka perusteella olet helposti luokiteltavissa ideologisesti"
Millaisia minun esittämiä jyrkkiä kannanottoja mahdat tarkoittaa, joiden perusteella pystyt luokittelemaan minut? Ethän edes tunne minua muuten kuin anonyyminä keskustelijana?
"Asioita ja ilmiöitä on yleensä syytä kutsua niiden oikealla nimellä. "
Vähän niin kuin pakkoruotsia pakkoruotsiksi?
"Jag är inte någon sämre människa för att jag föddes i en svenskspråkig familj."
Emme ole toisiamme huonompia tai parempia. Siksi voimme ryhtyä kuorossa yhteisesti hoilaamaan (naapuriketjun innoittamana): pois pakkoruotsi, pois pakkosuomi.
Joka tapauksessa molempien pakko-opetus poistuu yhtä aikaa.
Yhden lauseen aivoton hoilaaminen ei ole mitään keskustelua. Se on sellaisen ihmisen "ase" jolta puuttuu kyky argumentoida.
Vapaan kielivalinna puolesta riittää argumentteja. Pakko on argumentteja vailla ja nimenomaan pakon puolustajilta puuttuu kyky argumentoida.
Aloitettaisiinko sillä, että sinä kerrot, miksi meidän muiden (koulutettujen ja ruotsia osaavien ja sen tarpeen tuntevien) lapsilla on oltava pakollinen ruotsi silloinkin, kun me katsomme, että jokin muu kieli olisi viisaampi ratkaisu?
Muutama argumentti:
1) Koulun on tarkoitus olla yleissivistävä. Yleissivistyksessä on kaksi ulottuvuutta: yleismaailmallinen ja kansallinen. Kansallisen kulttuurin ulottuvuuteen kuuluu muun muassa se että historian oppitunneilla käsitellään maailmanhistorian lisäksi nimenomaan Suomen historiaa ja maantiedon tunneilla käsitellään aika paljon Suomen maantiedettä. Tämän kansallisen ulottuvuuden parissa ovat Suomen molemmat kansalliskielet, suomi ja ruotsi, jotka muodostavat erottamattomana kokonaisuutena Suomen kansallisen kulttuurin perustan. Tässä yhteydessä mainittakoon vain se että Suomen kansallislaulu on kirjoitettu ruotsiksi, samoin huomattava osa kotimaisesta kirjallisuudesta. Jos ei ymmärrä molempia kansalliskieliä, jää paitsi merkittävästä osasta suomalaista kulttuuria.
Niissä maissa joissa on virallisia kieliä enemmän kuin yksi on enemmän sääntö kuin poikkeus että myös toisen virallisen kielen (jos virallisia on kaksi) tai äidinkielen lisäksi yhden virallisen kielen (jos virallisia on vähintään kolme) opiskelu on koulussa pakollista. Esimerkkinä vaikkapa Sveitsi: suuri enemmistö sveitsiläisistä puhuu äidinkielenään saksaa, mutta maalla on neljä virallista kieltä ja koulussa jokainen joutuu lukemaan oman äidinkielensä lisäksi vähintään yhtä näistä.
2) Monissa viroissa ja monella työpaikalla edellytetään ainakin jonkinasteista ruotsin hallintaa. Jos joku ei lue koulussa ruotsia, nämä virat ja työpaikat menevät sivu suun. Ruotsin vapaaehtoistaminen tarkoittaisi käytännössä sitä että oppilaalle (tai oikeammin hänen vanhemmilleen) annettaisiin "vapaus" sulkea nämä virat ja työpaikat jo etukäteen pois aikuisiällä tarjoutuvien vaihtoehtojen joukosta. Käytännön seuraukset olisivat monelle aika ikäviä.
Muitakin argumentteja toki löytyy, mutta nämä kaksi ovat sellaisia jotka voi yrittää kumota vain siten että parhaan kykynsä mukaan "unohtaa" ne kulttuuriset ja yhteiskunnalliset realiteetit joihin olen edellä viitannut.
"suomi ja ruotsi, jotka muodostavat erottamattomana kokonaisuutena Suomen kansallisen kulttuurin perustan"
Sinulle ja kenties kaikille ruotsinkielisille, muttei enemmistölle tässä maassa.
Olet määrittelemässä suomenmaalaista identiteettiä suomalaiseksi identiteetiksi. Niin ei voi tehdä, sillä alkujaankin "suomenmaalaisuus" on ollut pienen vähemmistön rakentama identiteetti.
Kaikki kulttuurit ovat liikkeessä ja niiden historiassa on monia kieliä ja kulttuureja. Pakolliseksi voi pieni vähemmistökieli päätyä vain, mikäli se olisi iirin tapaan niin maan kuin sen ihmisten esivanhempien kieli, joka on jonkin suuren tragedian kautta riistetty ihmisiltä.
Ruotsin vallan ajan historia on luettavanamme käännöksinä aivan samoin kuin latinankieliset dokumentit keskiajalta on käännetty tälle ajalle. Kieltä ei opiskella historiallisten dokumenttien vuoksi vaan tulevaisuuden vuoksi, yksilön lähtökohdista valintoja arvottaen.
"Monissa viroissa ja monella työpaikalla edellytetään ainakin jonkinasteista ruotsin hallintaa"
Tämä on paperilla luotu tarve, joka ei näy työntekijöiden arjessa.
Tässä ruotsinkieliset ovat kunnostautuneet: kielitaitovaatimuksia löytyy ja niitä ollaan jopa koventamassa. Paperilla tehdyt vaatimukset kansa näkee heti ontoiksi ja tarpeettomiksi. Tästä syntyy jaettu tietoisuus siitä, että pakkoruotsin perusta on feikki.
Se seikka että ruotsi on kansakunnan toinen kieli ei ole minun oma määritelmäni vaan perustuslain. Eikä ihme, kun ottaa huomioon että merkittävä osa suomalaista kulttuuria on luotu ruotsiksi. Muilta osin viittaan siihen mitä totesin Sveitsistä: suuri enemmistö puhuu äidinkielenään saksaa, mutta maalla on neljä virallista kieltä ja jokaisen on luettava koulussa oman äidinkielensä lisäksi vähintään yhtä maan virallisista kielistä.
Muuten, ei suomeksi ole tapana puhua mistään "suomenmaalaisuudesta" vaan suomalaisuudesta, ja suomalaisuuden käsite pitää sisällään sen kulttuurin joka tässä maassa on molemmilla kansalliskielillämme luotu.
Miksi kielikysymyksessä pitää hakea vartavasten esimerkkiä Sveitsistä, kun Ruotsi tai Viro olisi paljon lähempänä? Tietenkin unohdat sen sujuvasti, että Sveitsin kielistä 3/4 on suuria kieliä.
"Se seikka että ruotsi on kansakunnan toinen kieli ei ole minun oma määritelmäni vaan perustuslain."
Se ei ole kansakunnan toinen kieli, vaan valtion. Siinä on olennainen ero. Kansakunta on pääosin suomenkielinen. Et voi pakkoruotsin osalta vedota Perustuslakiin.
"Eikä ihme, kun ottaa huomioon että merkittävä osa suomalaista kulttuuria on luotu ruotsiksi."
Ne jotka ovat kiinnostuneet tästä, voivat tietenkin jatkossa edelleenkin lukea ruotsia ja tutustua alkuperäisiin laulun sanoihin ja romaaneihin alkuperäiskielellä, mutta mikään kaikkia suomalaisia koskeva velvoite tai taakka se ei voi olla.
"ja suomalaisuuden käsite pitää sisällään sen kulttuurin joka tässä maassa on molemmilla kansalliskielillämme luotu. "
Suomalaisuus tarkoittaa monia eri asioita, joista osaan kuuluu ruotsalaisten kanssa luotu yhteinen historia ja osaan taas ei. Eli on suomalaisuutta joka liittyy vain suomenkieliseen kulttuuriin, ja jossa ruotsi on vieras elementti.
Et siis voi ratsastaa suomalaisuudella tai isänmaallisuudella puolustaaksesi pakkoruotsia.
Huomaa, että perustuslaissa määritetään sekä suomi että ruotsi nimenomaan tämän maan KANSALLISkieliksi, mikä jo sinänsä implikoi kansakunnan olevan olemukseltaan kaksikielinen. Kansakuntahan on käsitteenä enemmän kuin pelkästään sen muodostavien yksilöiden summa, eikä kansakunnan kaksikielisyys tietenkään edellytä sitä että kaikki sen jäsenet olisivat todellisuudessa kaksikielisiä. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että molemmat kansalliskielet kuuluvat kansalliseen kulttuuriperintöön, joten se että ainakin ymmärtää näistä molempia on eräs edellytys sille että tässä maassa kasvanutta ihmistä voi sanan varsinaisessa merkityksessä pitää yleissivistyneenä, ja tämä pätee ihan riippumatta siitä onko toinen kotimainen kieli pakollinen oppiaine vai ei.
Kirjoitat, että "on suomalaisuutta joka liittyy vain suomenkieliseen kulttuuriin, ja jossa ruotsi on vieras elementti". Tämä pitää tietenkin paikkansa, mutta siinä onkin kyse kansankulttuurista ja paikallistasosta, ei kansallisesta kulttuuriperinnöstä kokonaisuudessaan. Samalla tavallahan voi sanoa olevan sellaista paikallistasolla vaikuttavaa sveitsinsaksalaista kansankulttuuria, jossa Sveitsin muut kansalliskielet ovat käytännössä vieraita elementtejä, mutta tätä ei tule sekoittaa Sveitsin kansalliseen kulttuuriperintöön kokonaisuutena eikä siihen kielitaitoon jota edellytetään yleissivistyneenä pidetyltä sveitsiläiseltä. Samoin voi myös todeta paikallistasolla ilmenevän sellaista suomalaista kansankulttuuria joka ilmenee siten että puhutaan omaa murretta, jolloin suomen yleiskieli on samalla tavalla "vieras elementti", joka opitaan vasta koulun ja median vaikutuksesta.
Kansallinen kulttuuri kokonaisuudessaan on eri asia kuin paikallinen kansankulttuuri, ja tuohon kokonaisuuteen, jota voi myös kutsua kulttuuriseksi ylärakenteeksi, kuuluvat molemmat kansalliskielemme elimellisinä osina. Jos joku ei tätä tiedosta, hän ei myöskään ole ymmärtänyt, mitä käsitteellä "suomalainen kulttuuri" varsinaisesti tarkoitetaan.
"Huomaa, että perustuslaissa määritetään sekä suomi että ruotsi nimenomaan tämän maan KANSALLISkieliksi, mikä jo sinänsä implikoi kansakunnan olevan olemukseltaan kaksikielinen."
Kansalliskieli oli aikoinaan kompromissi, kun ruotsinkieliset halusivat kaksi virallista kieltä ja suomenkieliset yhden virallisen kielen valtion.
Se ei alunperin tarkoittanut juuri mitään, vaan sille on vasta myöhemmin alettu etsiä syvempiä merkityksiä. Mutta edelleenkin se tarkoittaa vain sitä, että vain valtio on kaksikielinen ei kansa.
"Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että molemmat kansalliskielet kuuluvat kansalliseen kulttuuriperintöön, joten se että ainakin ymmärtää näistä molempia on eräs edellytys sille että tässä maassa kasvanutta ihmistä voi sanan varsinaisessa merkityksessä pitää yleissivistyneenä, ja tämä pätee ihan riippumatta siitä onko toinen kotimainen kieli pakollinen oppiaine vai ei."
Olet kova määrittelemään termejä, joilla voidaan rajata toinen isänmaalliseksi, yleissivistyneeksi jne. Saat olla tuota mieltä, kovin moni ei kuitenkaan näe ruotsin kielen olevan osa maamme yleissivistystä.
Tosin jos olet tuota mieltä, niin miksi sitten vastustat vapaata kielivalintaa. Vai vastustatko vain sitä pitemmälle menevää päämäärää jossa Suomi muutetaan yhden pääkielen valtioksi?
"Samalla tavallahan voi sanoa olevan sellaista paikallistasolla vaikuttavaa sveitsinsaksalaista kansankulttuuria, jossa Sveitsin muut kansalliskielet ovat käytännössä vieraita elementtejä, mutta tätä ei tule sekoittaa Sveitsin kansalliseen kulttuuriperintöön kokonaisuutena eikä siihen kielitaitoon jota edellytetään yleissivistyneenä pidetyltä sveitsiläiseltä."
Sveitsiläisistä kovin moni ei itsekään identifioi itseään sveitsiläiseksi, vaan identiteetti liittyy kantoniin. Jokainen kantoni päättää itsenäisesti sen mitä kieltä käyttää tai mitä kuuluu sen identiteettiin.
Unohda se Sveitsi, kun ymmärrät kovin huonosti sen perusluonnetta, joka poikkeaa olennaisesti kansallisvaltio Suomesta.
"Samoin voi myös todeta paikallistasolla ilmenevän sellaista suomalaista kansankulttuuria joka ilmenee siten että puhutaan omaa murretta, jolloin suomen yleiskieli on samalla tavalla "vieras elementti", joka opitaan vasta koulun ja median vaikutuksesta."
Siis suomenkielen murteet ja yleiskieli ovat vain saman kielen eri variaatioita, sen sijaan ruotsi on täysin vieras kieli, puhui mitä suomen murretta tahansa, sen sijaan kaikki suomen murteita puhuvat ymmärtävät suomen yleiskieltä.
"Kansallinen kulttuuri kokonaisuudessaan on eri asia kuin paikallinen kansankulttuuri, ja tuohon kokonaisuuteen, jota voi myös kutsua kulttuuriseksi ylärakenteeksi, kuuluvat molemmat kansalliskielemme elimellisinä osina. "
Keinotekoinen rakenne, sillä nimenomaan se ruotsinkielisyys on paikallista. Suomenkielinen kulttuuri sen sijaan on se yleinen pääkulttuuri. Jos ruotsinkieliset eivät halua kuulua osaksi suomenkielistä kulttuuria, vaan vaativat tasa-arvoista asemaa, niin olisi parasta että tuo vieraan kulttuurin osa leikattaisiin kokonaan pois suomalaisuudesta.
"Jos joku ei tätä tiedosta, hän ei myöskään ole ymmärtänyt, mitä käsitteellä "suomalainen kulttuuri" varsinaisesti tarkoitetaan. "
Meille suomenkielisille suomalainen kulttuuri tarkoittaa edelleenkin vain suomenkielistä kulttuuria, jos teille ruotsinkielisille se tarkoittaa tuota, niin ette voi silti vaatia että meidän suomenkielisten olisi hyväksyttävä tuo määritelmä, mutta tietenkin te voitte keskenänne käyttää ja elää tuon mukaisesti.
Määrittelet nyt itse sanoja kansallinen kulttuuri, kansankulttuuri, kansalliskieli, tavalla jota et voi edellyttää muilta.
Valtiolla ei ole kansalaisista erillistä "kansallista kulttuuria". Aivan kuten Sveitsissä Suomessakin kansallinen kulttuuri on vain erilaisten yksilöiden kulttuurien summa, jossa jotkut sävyt ovat voimakkaammin edustettuna kuin toiset. Kansallista kulttuuria ei voi määritellä kansan yläpuolelta ja sitten pakottaa kansalaisia omaksumaan määritelmän mukaiset komponentit.
Ei myöskään voi verrata paikallisen historian opetusta ja pakollista vähemmistökieltä. Kyse on varsin erilaisista asioista.
Tosiasiassa ei ole mitään ohjetta siitä, miten sana "kansalliskieli" tulisi tulkita. Tulkinta olisi paljon terveempi, jos nostaisimme kansalliskieliksi myös saamen kielet ja paikalliset romanikielet sekä viittomakielet - myös Ruotsissa ja Norjassa. Silloin kyse olisi alueella syntyneistä ja siellä kulttuuria luoneista kielistä.
Suomalaista "kansallista kultturia" ei voi määritellä vain suomenmaalaisuudesta käsin, kuten teet. Meillä "kansallinen kulttuuri" on synonyymi "suomalaisen kulttuurin" kanssa, jolle ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tulkintaa. Saat toki määritellä oman kokemuksesi "suomalaisesta kulttuurista" siksi, mitä kutsun "suomenmaalaisuudeksi" eli käsitykseksi nimenomaan ruotsin ja suomen kielillä rakennetusta ja ylläpidettävästä kulttuurista, mutta et voi vaatia samaa käsitystä muilta.
Tämä on todella mielenkiintoinen asia. Ilmeisesti vuosikymmeniksi muusta kansakunnasta eristäytynyt "suomenmaalaisuuden" rakentaminen on tehnyt tehtävänsä, ja monen on laillasi vaikea ymmärtää, että "suomalaisuus" on yläkäsite ja laajempi kuin "suomenmaalaisuus" eikä näiden nimitysten keskinäistä asemaa voi kääntää.
varsågod 24.11.2012 13:27 näin (http://keskustelu.suomi24.fi/node/11076261): "Alla är av samma åsikt ,det blir inte någon strid åtminstone.Sedan kan ni alla i kör sjunga . pois pakkoruotsi."
Minä 24.11.2012 14:09 näin: "Jos haluatte, voimme laulaa kuorossa näinkin: pois pakkoruotsi, pois pakkosuomi. Joka tapauksessa niin tulee käymään aikanaan molempien kielien pakko-opeukselle, haluatte tai ette."
Näin richthofen 24.11.2012 14:37: "Yhden lauseen aivoton hoilaaminen ei ole mitään keskustelua. Se on sellaisen ihmisen "ase" jolta puuttuu kyky argumentoida."
Lause "pois pakkoruotsi" on tietenkin vain mielipiteen ilmaisu, mielenosoituksen lause banderollissa. Sellainen on myös lause "pois pakkoruotsi, pois pakkosuomi", mutta se yhdistäisi meidät pakkokielien vastustajat katumielenosoituksessa.
Tässä ketjussa C.E. on ansiokkaasti esittänyt vasta-argumentteja richthofenin argumenteille.
Näin richthofen muun muassa: "Tässä yhteydessä mainittakoon vain se että Suomen kansallislaulu on kirjoitettu ruotsiksi, samoin huomattava osa kotimaisesta kirjallisuudesta."
Koko europpalainen sivistys, Suomenkin, lepää vahvasti latinan varassa. Kuitenkin latina on hylätty kaikkialla. Sivistynyt eurooppalainen lukee sivistyksensä latinankielisiä ja koko ihmiskunnan tärkeimpiä merkkiteoksia vain käännöksinä. Kun Euroopassa noin on käynyt latinan, sivistyksemme äidinkielen suhteen, sitä suuremmalla syyllä niin käy - on käynyt jo - Suomessa myös ruotsinkieliselle sivistyksellemme: se elää suomenkieliselle enemmistölle vain käännöksinä. Veikkaan, että Kalevalakin elää ruotsinkielisen "sivistyneistömme" käsissä vain käännöksenä ja harvoin silloinkin, jos ollenkaan.
"ei suomeksi ole tapana puhua mistään "suomenmaalaisuudesta" vaan suomalaisuudesta, ja suomalaisuuden käsite pitää sisällään sen kulttuurin joka tässä maassa on molemmilla kansalliskielillämme luotu."
Koko hämmennys suomalaisuuden merkitysten suhteen perustuu sille, että suomenruotsissa on kehitetty oma termi "suomenmaalaisuus", joka on sisällöltään oleellisesti erilainen kuin suomen kielen sana "suomalaisuus":
"Suomalaisuus" on yläkäsitte tässä maassa syntyneille identiteeteille ja paikalliskulttuureille.
"Suomenmaalaisuus" on luotu kuvaamaan ruotsinkielisten omaa unelmaa, jossa kaksi erillistä ja erikielistä kansaa tasaveroisina elää tässä maassa. Tarkoitus on ollut nimenomaan häivyttää ruotsinkielisten vähemmistöasema ja nostaa ruotsi maan korkeakulttuurin alkuperäiseksi kieleksi, jolla on luotu kaikki merkittävä historiassa.
Vaikka hallinto ja eliitti ovat aikojen kuluessa käyttäneet latinaa, ruotsia, ranskaa jne. ei tämä historia anna näille kielille asemaa tässä ajassa. Nyt ruotsi on sitä, mitä se on aina ollut, paikallinen vähemmistökieli, joka ei kuulu maan alkuperäisiin kieliin (suomi, saame).
Ruotsissa voi olla paljon hyvää ja moni voi haluta pitää yllä yhteyttä Skandinaviaan, mutta pakollinen kieli se ei voi olla eikä sitä voida käyttää suomalaisuuden määrittelyyn.
Jag föddes åtminstone som svenskspråkig finländare och det tänker jag förbli till mitt sista andetag.
Jos ruotsissa olisi oltu oikea moraalisia, olisi suomea lähdetty kehittämään sivistyskielenä 1500 l. Alussa kun kirjakieli kehitettiin ( samaan aikaan ruotsinkielen kanssa.) Mutta tarkoitus oli nujertaa ja hävittää suomi. Ei siis mikään ihme että 1840 l. Saakka kirjallisuus oli ruotsiksi. Tätä historian vääristymää suomalaisia kohtaan ei voi pitää oikeutuksena ruotsin nykyasemaan! Täytyy muistaa että jos Suomi olisi jäänyt ruotsin yhteyteen olisi nähty samanlainen verinen kansannousu kuin unkarissa 1848. Suomalaisia oli 1800 l. Alussa neljännes ruotsin väkiluvusta. Muuten - suomen historiaan ja kulttuuriin pystyy kyllä tutustumaan vaikka ei osaisi sanaakaan ruotsia.