Kehitysapua Mosambikiin. Suomi päätti Väyrysen ministerikaudella kehitysavusta Mosambikin metsäohjelmaan 11,4 milj. euroa. Kauppalehti uutisoi, että apurahat ovat menneet Mosambikin virkamiesten sekä lähipiirin taskuihin. Asian tultua julki ministeri Heidi Hautala laittoi piikin poikki. Eli tällä tavalla toimii kehitysapuyhteistyö. Suomi laittaa kehitysapuun n. miljardi euroa vuodessa eikä kukaan valvo miten apu käytetään. Suomessa on kymmeniä keräyksiä mitä merkillisimpiin kohteisiin, murto-osa rahoista menee kohteeseen. Näillä keräyksillä kerätään miljoonia euroja; miljardin lisäksi. Mikä on Suomen virkamiesten vastuu avun perillemenosta? Kai se riittä, kun todetaan, että sinne menivät.
Kehitysapu ei kohdistu oikein
sepeteus-47
3260
0Äänestä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Samaan paikkaan rakennettiin suomalaisten verorahoilla kaivojakin. Myöhemmin todettiin, että koska kylien naistet eivät joutuneet enää käyttämään suurta osaa päivittäisestä ajastaan vedenhakumatkoihin, HE TEKIVÄT AINAKIN YHDEN LAPSEN LISÄÄ! Väestönräjähdys vain paheni. En muista enää, oliko sama maa, johon Suomi vei 4H ideaa. MT kirjoitti, että n parinkymmenen vuoden "idean" opetuksen jälkeen oli saatu paikallisista mukaan n 30 000, mutta TURVAUTUIVAT AIVAN LIIKAA KOKO AJAN "vetäjään". Lopuksi lehdessä todettiin:Joskus vain on pakko päästää irti..., eli ts. "ei kannettu vesi SIINÄKÄÄN "KEHITYSAVUSSA" kaivosssa pysynyt". Mietitäänpäs kaikki tykönämme, mitä tämäkin "kehiysprojekti" mahtoi kaikkineen suomalaisten verorahoja rokottaa...
Hyvä että näistä väärinkäytöksistä oikein esimerkin avulla tulee tietoa. Kehitysavun toiminta on niin monimutkaista, että valvonta on vaikeaa. Käytetään konsultteja, hyviä ja keinottelevia, annetaan rahaa budjettitukena heikkojen paikallishallitusten käyttöön jne. Ja ilmeisesti on tahditonta liian likeisesti käydä tarkastamassa niitä oikeita tai väärennettyjä tositteita.
Ilmeisesti paremmin toimivat ne systeemit, joissa on mukana jotain aatteellisuutta, kuten uskonnolliset ja hyväntekeväisyysjärjestöt.
Tansania on kai kohtuullisen hyvin toiminut kohdemaa, kiitos hyvän alkuvaiheen, jonka hoiti Suuri Opettaja Julius Nyerere. Mutta kyllä sielläkin kummallisia juttuja tapahtui ja tapahtuu. Joku joskus saivarteli että jos yhdistetään kehitysapu ja sosialismi niin ei siitä mitään hyvää voi syntyä.
Vanha suomalainen ilmaus on käsille saadun tavaran käsittelystä: Oma suu lähempänä kuin (yhteisen) pussin suu. Elin he, jotka pääsevät jakajan paikalle saattavat harhautua väärinkäytöksiin, niin meillä kuin muuallakin.
Leninkin kuulemma opetti, että luottamus hyvä mutta kontrolli parempi.
NIINKKÖ