KePun pää-äänenkannattajan, Suomenmaan, toimittajat eivät hallitse edes Suomen poliittista historiaa, vai mitä sanotte tällaisesta "vanhasesta", siis EI uutisesta:
"Tanner toimi ulkoministerinä talvisodan syttyessä marraskuussa 1939, ja hän jatkoi kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1940-1942. Jatkosodan aikana hän erosi vuonna 1942 ministerin tehtävästä Neuvostoliiton vaatimuksesta."
Oikeasti ulkoministerinä Talvisodan syttyessä oli ELJAS ERKKO.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/suurvaltapolitiikka_vei_kekkosen_ja_tannerin_erilleen_5480275.html
Suurvaltapolitiikka vei Kekkosen ja Tannerin erilleen
27.09. 18:00
Tohtori Lasse Lehtisen mukaan toisen maailmansodan suurvaltapolitiikka ja siihen kytketty Suomen kohtalo veivät Maalaisliiton nousevan poliitikon Urho Kekkosen ja Sdp:n mahtimiehen Väinö Tannerin erilleen tavalla, joka oli ”katkera ja lopullinen”. Välirikko tapahtui jo jatkosodan loppuvaiheessa ja sodan päätyttyä.
Tiistaina julkistettuun vuosien 1943-1944 Väinö Tannerin päiväkirjaan laatimassaan artikkelissa Lehtinen osoittaa, että talvisodan jälkeen Kekkonen ylisti 12.3. 1941 Tanneria Helsingin Sanomissa tämän 60-vuotispäivän johdosta ”realiteettien miehenä”.
Kekkonen kirjoitti, että ”Tannerissa on paljon sellaista, joka on suomalaisinta, mitä miehessä voi olla”.
Miesten välinen eripura kuitenkin alkoi jo jatkosodan loppuvaiheessa, jolloin Kekkonen aloitti ulkopoliittisen uudelleen orientoitumisensa. Sodan jälkeen Tanner vastusti ankarasti Suomen uutta idänpolitiikkaa, Paasikiven-Kekkosen -linjaa.
Tanner toimi ulkoministerinä talvisodan syttyessä marraskuussa 1939, ja hän jatkoi kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1940-1942. Jatkosodan aikana hän erosi vuonna 1942 ministerin tehtävästä Neuvostoliiton vaatimuksesta.
Tanner erosi politiikasta sodan jälkeen, mutta palasi takaisin eduskuntaan 1950-luvun alussa.
Hänestä tuli Sdp:n puheenjohtaja vuonna 1957. Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956.
Tanner Sdp:n puheenjohtajana tulehdutti Sdp:n ja presidentti Kekkosen välit kunnes Tanner luopui puheenjohtajuudesta vuonna 1963.
Kun Tanner kuoli huhtikuussa 1966, Kekkonen ei mennyt hautajaisiin, vaan lähetti paikalle adjutanttinsa ja seppeleen.
TIMO MIKKILÄ
Suomenmaa/Helsinki
"Tanner toimi ulkoministerinä talvisodan syttyessä marraskuussa 1939, ja hän jatkoi kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1940-1942. Jatkosodan aikana hän erosi vuonna 1942 ministerin tehtävästä Neuvostoliiton vaatimuksesta."
Oikeasti ulkoministerinä Talvisodan syttyessä oli ELJAS ERKKO.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/suurvaltapolitiikka_vei_kekkosen_ja_tannerin_erilleen_5480275.html
Suurvaltapolitiikka vei Kekkosen ja Tannerin erilleen
27.09. 18:00
Tohtori Lasse Lehtisen mukaan toisen maailmansodan suurvaltapolitiikka ja siihen kytketty Suomen kohtalo veivät Maalaisliiton nousevan poliitikon Urho Kekkosen ja Sdp:n mahtimiehen Väinö Tannerin erilleen tavalla, joka oli ”katkera ja lopullinen”. Välirikko tapahtui jo jatkosodan loppuvaiheessa ja sodan päätyttyä.
Tiistaina julkistettuun vuosien 1943-1944 Väinö Tannerin päiväkirjaan laatimassaan artikkelissa Lehtinen osoittaa, että talvisodan jälkeen Kekkonen ylisti 12.3. 1941 Tanneria Helsingin Sanomissa tämän 60-vuotispäivän johdosta ”realiteettien miehenä”.
Kekkonen kirjoitti, että ”Tannerissa on paljon sellaista, joka on suomalaisinta, mitä miehessä voi olla”.
Miesten välinen eripura kuitenkin alkoi jo jatkosodan loppuvaiheessa, jolloin Kekkonen aloitti ulkopoliittisen uudelleen orientoitumisensa. Sodan jälkeen Tanner vastusti ankarasti Suomen uutta idänpolitiikkaa, Paasikiven-Kekkosen -linjaa.
Tanner toimi ulkoministerinä talvisodan syttyessä marraskuussa 1939, ja hän jatkoi kauppa- ja teollisuusministerinä vuosina 1940-1942. Jatkosodan aikana hän erosi vuonna 1942 ministerin tehtävästä Neuvostoliiton vaatimuksesta.
Tanner erosi politiikasta sodan jälkeen, mutta palasi takaisin eduskuntaan 1950-luvun alussa.
Hänestä tuli Sdp:n puheenjohtaja vuonna 1957. Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956.
Tanner Sdp:n puheenjohtajana tulehdutti Sdp:n ja presidentti Kekkosen välit kunnes Tanner luopui puheenjohtajuudesta vuonna 1963.
Kun Tanner kuoli huhtikuussa 1966, Kekkonen ei mennyt hautajaisiin, vaan lähetti paikalle adjutanttinsa ja seppeleen.
TIMO MIKKILÄ
Suomenmaa/Helsinki
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomen talouden näkymät ovat synkät ja tilanne huolestuttava, sanoo sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Hänen mukaansa Suomi on hyvin hitaan kasvun vaiheessa.
"Tämä on meidän kaikkien sosiaalidemokraattienkin ymmärrettävä. Haasteet eivät nimittäin helpotu tästä eteenpäin", Urpilainen sanoi iltapäivällä Sdp:n puoluevaltuuston kokouksessa Kuopiossa.
Haluatko sanoa SDP huippupropakandisti, Lehtinen ei hallitse oman puolueensa historiaa:D
Suomenmaassahan on kirjooitettu juuri niin kuijn Lerhtinen on asian kirjoittanut:D
Sinä typerys! Lehtinen ei tuollaiseen haksahda vaan typerä Suomenmaan toimittaja, joka varmaankin on katsonut jostain Wikipediasta "taustatietoja"...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Väinö_Tanner
Eljas Erkko oli Suomen ulkoministerinä Talvisodan syttyessä ja Mannerheim antoi hänelle tuosta r y s s i m i s e s t ä sotilaan neuvon: "Mene metsään ja ammu kuula kalloosi"
Talvisodan syttyessä ulkoministeri toimi Eljas Erkko. Tanner oli valtiovarainministerinä. Mannerheim ja Paasikivi pitivät Erkkoa suurimpana syyllisenä sotaan. Mannerheim kirjoitti myöhemmin, että Erkon olisi pitänyt mennä metsään ja ampua itsensä.
Cajanderin hallitus hajosi heti sodan alettua ja Väinö Tannerista tuli pari päivää myöhemmin eli 1.12.1939 ulkoministeri Risto Rytin johtamaan hallitukseen. Talvisodan jälkeen Tanner jatkoi kauppa- ja teollisuusministereinä Rytin hallituksessa. NL, kotikommunistit ja Kekkonen pitivät Rytiä ja Tanneria suurimpina syyllisinä sotiin, mikä johtui näiden halusta kytkeä Suomen kohtalo Saksaan. Hermann Göring antoikin suomalaisille salaisen lupauksen jo talvisodan aikana siitä, että Suomi saa menettämänsä alueet korkojen kera takaisin ja edellytti, että Suomi solmii sille epäedullisen rauhan maaliskuussa 1940.