Julkista taloutta tuntevat voisivat kommentoida...
Kunnallisvero ja kirkollisvero kannetaan samasta tulosta samoin vähennyksin. Kirkollisveron määrä suhteessa kunnallisveroon kasvaa, jos 1) kunnallisvero-% laskee, 2) kirkollisvero-% nousee tai 3) kirkkoon liittyy enemmän veronmaksajia. Kohta 3 on vähemmän triviaali kuin luulisi: Eroaako kirkosta helpommin suurituloinen jolla on isommat verot vai pienituloinen jolle vero tuntuu arjessa enemmän? Mikä on eroajien ikäjakauma? Eroavatko esim. korkeakoulutettavat enemmän vai vähemmän kuin jo töissä käyvät ja veroja maksavat samanikäiset?
Joku jo toi esille tämän: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content22862F " Kirkollisveron ennustetaan kasvavan vuonna 2013 keskimäärin noin kaksi prosenttia." Vertailukohta on budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2013&lang=fi&maindoc=/2013/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:3:81:87: "Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan v. 2013 keskimäärin 4 % vuoteen 2012 verrattuna."
Kahden %-yksikön aukko voisi suunnilleen selittyä yhden % kirkosta eroamisella, joka näennäisesti kohdistuu työssä käyvään puoleen väestöstä. Näennäisellä tarkoitan sitä, että tänäkin vuonna eroaa paljon nuoria, mutta vastaavasti työelämään astuu aiempina vuosina eronneita; lopputulema on sama.
Minusta tuo 2 %-yksikköä kuulostaa ihan mukavalta. Ei se nyt paljon vuodessa tee, mutta viidessä vuodessakin se on jo kymmenesosa. Sellainen määrä puree jo.
Kunnallisvero ja kirkollisvero kannetaan samasta tulosta samoin vähennyksin. Kirkollisveron määrä suhteessa kunnallisveroon kasvaa, jos 1) kunnallisvero-% laskee, 2) kirkollisvero-% nousee tai 3) kirkkoon liittyy enemmän veronmaksajia. Kohta 3 on vähemmän triviaali kuin luulisi: Eroaako kirkosta helpommin suurituloinen jolla on isommat verot vai pienituloinen jolle vero tuntuu arjessa enemmän? Mikä on eroajien ikäjakauma? Eroavatko esim. korkeakoulutettavat enemmän vai vähemmän kuin jo töissä käyvät ja veroja maksavat samanikäiset?
Joku jo toi esille tämän: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content22862F " Kirkollisveron ennustetaan kasvavan vuonna 2013 keskimäärin noin kaksi prosenttia." Vertailukohta on budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2013&lang=fi&maindoc=/2013/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:3:81:87: "Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan v. 2013 keskimäärin 4 % vuoteen 2012 verrattuna."
Kahden %-yksikön aukko voisi suunnilleen selittyä yhden % kirkosta eroamisella, joka näennäisesti kohdistuu työssä käyvään puoleen väestöstä. Näennäisellä tarkoitan sitä, että tänäkin vuonna eroaa paljon nuoria, mutta vastaavasti työelämään astuu aiempina vuosina eronneita; lopputulema on sama.
Minusta tuo 2 %-yksikköä kuulostaa ihan mukavalta. Ei se nyt paljon vuodessa tee, mutta viidessä vuodessakin se on jo kymmenesosa. Sellainen määrä puree jo.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Jos kirkosta eroaa yksi prosenttiyksikkö väkeä, niin prosenteissa sen vaikutus on suurempi eli esim. vuodesta 2012 vuoteen 2013 tämä tarkoittaisi 1,3 prosentin väkimäärän vähennystä. Suuripiirteisesti samoin veronmaksupohja kapenee 1,3 prosenttia vaikka huomioitava onkin eroajien ansiotasot. Kun juustohöylä joka vuosi leikka kirkon veronmaksupohjaa, niin lopulta hukka perii.
Ymmärsinkö nyt viestisi jotenkin väärin. Prosenttiyksikkö on eri asia kuin prosentti. Jos sanotaan että kirkollisverot nousevat keskimäärin kaksi prosenttia, niin ei se tarkoita, että ne nousisivat kaksi prosenttiyksikköä.
Tarkoitin, että kirkollisverojen kasvu on X prosenttia ja kunnallisverojen kasvu X 2 prosenttia. Siitä siis tuo parin prosenttiyksikön selitystä kaipaava vaje.
" Kirkollisveron ennustetaan kasvavan vuonna 2013 keskimäärin noin kaksi prosenttia."
Siis kirkollisveron ennustetaan kasvavan 2 %. Mutta jos tämän päälle lasketaan vielä kirkon yhteisövero-osuuden kasvu ?
Ei yhteisöveron nousulla ole mitään tekemistä kirkollisveron nousun kanssa. Toinen asia on sitten, jos tarkastellaan kirkon koko tulopaletin nousua, mutta eine silloinkaan yhteen summaudu esittämälläsi tavalla.
Jos aukaiset tältä sivulta http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content2BB4B4 tiedoston "seurakuntien tulot ja menot yhteensä 2011- 2010 (xls)" , niin siellä lukee, että v. 2011 verotulot olivat 989 713 193 € ,
osuus tuloista /menoista oli 80,5% ja muutos% 2011-2010 oli 3,7
Kirkollisverotuloja ja yhteisövero-osuus tuloja ei ole mitenkään eroteltu toisistaan tässä taulukossa.
Et nyt ymmärtänyt koko pointtia. Jos halutaan tarkastella sekä kirkollisverojen tuoton kasvua ja yhteisöverojen tuoton kasvua, niin se on suhteutettava kirkollisverojen ja yhteisöverojen yhteissummaan eikä niin kuin aiemmin annoit ymmärtää, että vain kirkollisveroihin. Eli ei sitä noin vain summata sen 2% päälle. Jos kirkollisverojen tuottoodotus on tuo 2% ja yhteisöverojen tuotto-odotus on alle 2%, niin silloin koko tuotto laimenee alle kahden prosentin ja toisaalta jos yhteisöverojen tuotto-odotus on yli 2%, niin silloin koko tuotto kasvaa yli 2 prosentin, mutta ei niitä suoraan yhteen voi laskea.
5000-5099 Kirkollisverotulot 856 836 580
5100-5199 Osuus yhteisöveron tuotosta 132 876 613
Yhteensä (5000-5199) 989 713 193
Arvelisin että kirkosta "akuutisti" eroavat ovat nuoremmasta, ja keskitulololtaan, pienemmästä päästä.
Eronneiden merkitys luonnollisesti kasvaa tulevaisuudessa, kun urakehityksen myötä tulot nousee ja niistäkin kirkko jää nuolemaan näppejään.
Hauskaa oli minusta se, kun jossain taannoisessa lehtijutussa kirkon edustaja totesi, että nuorten eroaminen ei juuri tunnu kirkon taloudessa, koska nuoret eivät vielä maksa niin paljon (kirkollis)veroja. Kirkossa ei oikein osata hahmottaa tulevien vuosien realiteetteja. Nimenomaan nuorten eroaminen kirkkoa kirpaisee.
Kun nuori eroaa niin kirkko menettää koko työuran kirkollisverot. Eli useita kymmeniätuhansia euroja ja joissain tapauksissa puhutaan yli sadastatuhannestakin eurosta per veronmaksaja.
Tuo lausunto ei kyllä edusta kirkon päättäjien ymmärrystä. Ei siellä sentään ihan noin torveja olla.
Ehkä vain tarkoitettiin, ettei erot tunnu juuri nyt (tai ihan lähiaikoina).
Vaikka "siltä puolelta" kuuleekin välillä aika koomisia juttuja, niin kyllä seurakuntien ja keskusrahastossa löytyy varsin tolkullista väkeä joka on jo vuosia yrittänyt saada maallikot ymmärtämään missä mennään.
Vaikka siellä ymmärretään mihin kirkkolaiva on menossa, niin julkisuuteen ei tietenkään voi paljastaa kaikkea - menisihän siinä työntekijöitten motivaatio kertalaakista ja haloo mediasta olisi sellainen, että alamäki jyrkkenisi merkittävästi.
Kirkon jäsenten keski-ikä nousee koko ajan ja se tarkoittaa että yhä useampi on siirtynyt pois työelämästä, jolloin verotettavat tulot putoavat.
Olisi kiva tietää onko jo yli 50% kirkon jäsenistä eläkeläisiä, joilla tulot on varsin pienet ja täten myös maksetut kirkollisverot ovat pienet. Kehitys menee kirkon kannalta kuitenkin kokoajan huonompaan suuntaan, kirkosta eroaminen jyllää ja eläkeläisten osuus vain kasvaa. Kirkolla on p a s k a s e t ajat edessä eikä pienintäkään valonpilkahdusta ole näköpiirissä.
Niin on, kun joudutaan teikäläisiä, työkykyisiä pitämään hengissä heti, kun joku vastoinkäyminen kohtaa