Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:4: Viettivätkö Jobin lapset syntymäpäiviä? Eivät viettäneet.
”Päivää” ja ”syntymäpäivää” vastaavat alkukielen sanat ovat erilaiset,
ja kummallakin on oma merkityksensä (1. Mooseksen kirja 40:20).
Jobin 1:4:ssä sanalla ”päivä” tarkoitetaan auringonnousun ja -laskun välistä aikaa. Nähtävästi Jobin seitsemän poikaa järjestivät
kerran vuodessa seitsenpäiväisen sukujuhlan.
Pidot kiersivät siten, että kukin poika
isännöi niitä vuorollaan – ”tämän omana päivänä” – omassa talossaan.
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2006205
1:4: Viettivätkö Jobin lapset syntymäpäiviä? Eivät viettäneet.
”Päivää” ja ”syntymäpäivää” vastaavat alkukielen sanat ovat erilaiset,
ja kummallakin on oma merkityksensä (1. Mooseksen kirja 40:20).
Jobin 1:4:ssä sanalla ”päivä” tarkoitetaan auringonnousun ja -laskun välistä aikaa. Nähtävästi Jobin seitsemän poikaa järjestivät
kerran vuodessa seitsenpäiväisen sukujuhlan.
Pidot kiersivät siten, että kukin poika
isännöi niitä vuorollaan – ”tämän omana päivänä” – omassa talossaan.
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/2006205
Vastaukset 5
Vanhimmat
**”Päivää” ja ”syntymäpäivää” vastaavat alkukielen sanat ovat erilaiset,
ja kummallakin on oma merkityksensä (1. Mooseksen kirja 40:20).**
mielenkiintoista.
Alanpa tutkimaan lähemmin aihetta.
Kun Jobin pojat ”laittoivat pidot kunkin talossa tämän omana päivänä”,
niin ei ole syytä olettaa, että he viettivät syntymäpäiviään (Job 1:4).
Tässä jakeessa ”päivä” on käännetty heprealaisesta sanasta jōm,
ja se tarkoittaa ajanjaksoa auringonnoususta auringonlaskuun.
Toisaalta ”syntymäpäivää” vastaava ilmaus on kahdesta heprealaisesta sanasta, jōm (päivä) ja hul·le′det, muodostettu sanaliitto.
Tämä ero ”päivän” ja jonkun syntymäpäivän välillä voidaan havaita 1. Mooseksen kirjan 40:20:stä, jossa molemmat ilmaukset esiintyvät:
”Kolmantena päivänä [jōm] olikin faraon syntymäpäivä [kirjm. ”faraon syntymän (hul·le′det) päivä (jōm)”].”
On sen tähden varmaa,
että Jobin 1:4:ssä ei tarkoiteta syntymäpäivää,
kuten 1. Mooseksen kirjan 40:20:ssä epäilemättä tarkoitetaan.
Näyttäisi siltä, että Jobin seitsemän poikaa järjestivät perhejuhlan (mahdollisesti kevät- tai korjuujuhlan), ja koska juhliminen kesti viikon pituisen kierroksen, niin kukin poika oli isäntänä oman talonsa pidoissa ’omana päivänään’.
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200000749
Raamatun tapahtumat ajoittuvat vuosituhansien ajalle.
Jumala katsoi silti hyväksi kirjoituttaa vain kaksista syntymäpäivistä Sanaansa Raamattuun.Niistäkin hyvin kielteisesti.
Jeesus ei syntymäpäiviä viettänyt,ei omiaan eikä muitten
eikä kehoittanut seuraajiaankaan niin tekemään.
Oman kuolemansa muistonviettoa hän kehotti kyllä arvostamaan.
"kehoituksienarvostus"
Raamatussa ei ole yhtäkään kehoitusta olla viettämättä ja vielä vähempi selkeää kieltoa.
On paljonkin asioita joita Jeesuksen ei mainita tehneen tai kehoittaneen tekemään, mutta ei myöskään selkeästi kieltäneen tekemästä. Monikin asia on kunkin oman kristillisen omantunnon asia.
Jeesus nimeomaan oli kiinnostuneempi lain hengestä kuin sen kirjaimesta ja siksi saikin kansaa taakoittaneen lakihenkisten aikansa uskonnollisten johtajien ja kirjanoppineiden vihat ja syytökset osakseen.
Miksi Raamattuun tulisi spekuloiden ihmiskäskyinä lisätä käskyjä ja kieltoja joita siellä ei yksiselitteisesti ole?
Ei viettäneet.