Uskokaa tai älkää, mutta elämää on olemassa Facebookin jälkeenkin. Poistin kokonaan Facebook-profiilini kyllästyttyäni siihen, että ihmiset eivät vaivaudu edes vastaamaan yksityisviesteihinkään saati, että facebook huolehtisi tilapäivitysten näkymisestä kaverikunnalle.
Siksi toiseksi otin facebook-profiilin poistolla yksityisyyteni tietyssä mielessä takaisin. Facebook on käytännössä maailman laajimmalle levinnyt kyttäyksen ja viranomaisvakoilun välinekin, joten sieltä on itse asiassa järkevääkin olla pois. Ei pääse nettipoliisi salaa lukemaan olematonta profiilia, joka ei enää ainakaan päivity jos jääkin olemaan Facebookin serverien syövereihin poistettunakin.
Myöskään uteliaat työnantajat eivät pääse tarkastamaan facebook-kavereiden määrää eivätkä lukemaan elämästäni mitään kun en kerran ole facebookissa enää. Voi sanoa työhaastattelussa, että sori vaan, mutta mulla on ihan oikeakin elämä, enkä ole missään facebookissa.
Nykyisinhän se on epäilyttävän merkki kun joku ei ole facebookissa (eli ei ole luovuttanut tietojaan amerikkalaisen kasvottoman suurfiman käsiin). Olen nyt sitten oikein mielelläni se epäilyttävä tapaus. Mä kun näen mieluummin kavereitani ihan oikeassa elämässä, siksi toiseksi kännykkä on keksitty. Jos jollakulla on asiaa, se joku voi sitten soittaa.
Toki käytän ihan normaaliin tapaan sähköpostia ja pidän yhteyttä kavereihin meselläkin tarpeen vaatiessa. Facebook on mun kohdalla loppu. Ei koskaan enää.
Siksi toiseksi otin facebook-profiilin poistolla yksityisyyteni tietyssä mielessä takaisin. Facebook on käytännössä maailman laajimmalle levinnyt kyttäyksen ja viranomaisvakoilun välinekin, joten sieltä on itse asiassa järkevääkin olla pois. Ei pääse nettipoliisi salaa lukemaan olematonta profiilia, joka ei enää ainakaan päivity jos jääkin olemaan Facebookin serverien syövereihin poistettunakin.
Myöskään uteliaat työnantajat eivät pääse tarkastamaan facebook-kavereiden määrää eivätkä lukemaan elämästäni mitään kun en kerran ole facebookissa enää. Voi sanoa työhaastattelussa, että sori vaan, mutta mulla on ihan oikeakin elämä, enkä ole missään facebookissa.
Nykyisinhän se on epäilyttävän merkki kun joku ei ole facebookissa (eli ei ole luovuttanut tietojaan amerikkalaisen kasvottoman suurfiman käsiin). Olen nyt sitten oikein mielelläni se epäilyttävä tapaus. Mä kun näen mieluummin kavereitani ihan oikeassa elämässä, siksi toiseksi kännykkä on keksitty. Jos jollakulla on asiaa, se joku voi sitten soittaa.
Toki käytän ihan normaaliin tapaan sähköpostia ja pidän yhteyttä kavereihin meselläkin tarpeen vaatiessa. Facebook on mun kohdalla loppu. Ei koskaan enää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä ihmeen facebook?
Koskaan en ole ollut facebookissa enkä tule olemaankaan.
Myö ei uskalleta olla Habbo-hotellissakaa..näi o tosi! Sielähän voijaan varasttaa niit virtuaalitavaroit , tällästä olikin taannoin. Pelottaa...
Uso pois!