Olen rakastunut itseäni tuplaikäiseen mieskumppaniin joka on tosi sharmikas
mutta ei ole ollut naimisissa ennen - eikä ilmeisesti edes naisen kanssa. Itselläni
on jotain murrkuiän kuumia kokemuksia ja olen miestä vähän lämmittänyt - mutta ei muuta.
Olis tosi jännä mennä vähän pitemmälle ja antaa
niin muikava herran tutustua naiseuteen kunnolla
ja nauttia lemmestä. En oikein tiedä mitä tehdä
kun tuo 30 v. ikäero kiusaa ystäviäni. Likkakaverit sanoo että anna sille jokunen yö ja pane matkoihin - mutta en osaa noin ajatella. Meneeköhän tuon ikäisellä seksuaalinen halukkuus
nopeasti ohi kun pari kolme vuotta on eletty??
Myönnän että olen rakastunut iteskin... Mutta?
Mä en tiedä nyt...
mutta ei ole ollut naimisissa ennen - eikä ilmeisesti edes naisen kanssa. Itselläni
on jotain murrkuiän kuumia kokemuksia ja olen miestä vähän lämmittänyt - mutta ei muuta.
Olis tosi jännä mennä vähän pitemmälle ja antaa
niin muikava herran tutustua naiseuteen kunnolla
ja nauttia lemmestä. En oikein tiedä mitä tehdä
kun tuo 30 v. ikäero kiusaa ystäviäni. Likkakaverit sanoo että anna sille jokunen yö ja pane matkoihin - mutta en osaa noin ajatella. Meneeköhän tuon ikäisellä seksuaalinen halukkuus
nopeasti ohi kun pari kolme vuotta on eletty??
Myönnän että olen rakastunut iteskin... Mutta?
Mä en tiedä nyt...
Vastaukset 4
Vanhimmat
nuorempa seuraa ja on valmis panostamaan suhteeseen. Iäkkäämmän kanssa ei tule yllätyksiä jos osaat varautua arvomaailmojen mahdolliseen erilaisuuteen. Toisaalta vanhempi mies ymmärtää kyllä eroavuudet ja on valmis joustamaan tarpeidesi mukaan. Kiintymys on kestävää ja mitä tulee elinvoiman säilymiseen tapahtuu muutos kunnostaan huolehtivalla miehellä varsin hitaasti.
Ja sitten, aivan raadollisesti ajatellen elin-ikäennustetta, siinä vaiheessa kun kumppanisi kuolee olet sinä vielä hyvin aktiivi-iässä ja riippuen siitä miten olette käytännön asiat järjestäneet, voi sinulla olla erinomaiset puitteet itsesi toteuttamiseen jatkossa. Pääasia on, ettet ajattele toisten aivoilla kuvitellen mitä toiset kuvittelevat vaanteet itsenäisesti omat ratkaisusi!
Seurustelen itse kohta 40-vuotiaan naisen kanssa, ja suhde lähti meillä liikkeelle itse asiassa melkeinpä vahingossa. Alussa tarkoitus ei kummallakaan ollut kuin nauttia toisistamme puhtaasti seksin merkeissä, mutta kun sitten juteltiin, tutustuttiin ja vietettiin aikaa muidenkin asioiden merkeissä, niin kappas vain, huomattiinkin pitävämme toisistamme varsin paljon. Ei kannata muiden kommenteista välittää, jos näyttää siltä että kannattaa yrittää ja katsoa mihin kyseinen tie vie, niin rohkeasti etiäpäin vaan.
Olet itse noin 25 vuotias ja mies noin 50?
Mutta seksi ei suju tai ette ole edes kokeilleet?
Mitähän tarkoitat lämmittelyllä?
Ikäero ei sinänsä ole mikään ongelma, eikä seksikään ole tämänikäisellä miehellä mikään kynnyskysymys (päinvastoin, kokemusta on ja taitoa).
Mutta mistä kummasta olet löytänyt mukamas tällaisen viiskymppisen peräkammarinpojan, joka olisi muka charmantti?
Joku tässä nyt ei täsmää..
Vanhatpojatkin voivat olla hyvin itsenäisiä, jopa liikaakin. Itse itsenäistyin heti kansalaiskoulun jälkeen, enkä sen jälkeen ole hännystellyt vanhempien, enkä sukulaisteni kustannuksella. Toinen asia on sitten kokonaan tuo "charmantti" olemus. Olen enempi nuorekas vanhempi poikamies, enkä vanheneva charmantti herrasmies. Mutta meitäkin taitaa olla joka junaan ja asemallekkin. Eikä ikä tuo automaattisesti sitä kokemusta, vanhempikin voi siis olla kokematon.