Suomesta e ole mistään saanut tätä informaatiota, että Suomessa on jo 20 kaksikielistä koulua eli sellaista jossa samassa rakennuksessa on suomen ja ruotsinkieliset erilliset luokat. uotsin suomenkielinen sisuradio sen ensi kerran kertoi.
sr.se:
"SUOMI
Kielirajat pysyvät yhteisistä koulutiloista huolimatta
Publicerat: kl 09:58 , Sisu-uutiset katri nisula
Suomessa on huomattu, että kaksikieliset koulurakennukset eivät juurikaan lisää suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden kanssakäymistä, vaan kielirajat pysyvät yhteisistä tiloista huolimatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteisissä tiloissa opiskelu lisää etenkin ruotsinkielisten oppilaiden tietoisuutta omasta kielestään, mutta pelättyä siirtymistä valtakielen käyttöön ei tapahdu. Yhteisellä koulukampuksella voi sen sijaan olla merkitystä suomenkielisten koululaisten asenteisiin.
"Suomenkielisten koululaisten asenteet muuttuivat"
Suomessa on parikymmentä koulua, joissa samoissa tiloissa toimii sekä suomen- että ruotsinkielinen oppilaitos. Kaksikielisistä kouluista ei ole kyse, vaan oppilaita opetetaan tiukasti omissa ryhmissään. Etenkin ruotsinkielisellä puolella yhteiset tilat ovat herättäneet pelkoja. Vähemmistölasten on pelätty luopuvan omasta kielestään ja ryhtyvän käyttämään suomea. Uuden tutkimuksen mukaan peloille ei juuri ole aihetta, kertoo tutkija Fritjoff Sahlström Helsingin yliopistosta.
-Muutto yhteisiin tiloihin on aiheuttanut yllättävän pieniä muutoksia kielenkäytössä ja kieleen ja kulttuuriin suhtautumisessa. Edelleenkin on niin, että ruotsinkielisellä puolella puhutaan melkein ainoastaan ruotsia ja suomenkielisellä puolella melkein ainoastaan suomea, Sahlström toteaa.
Helsingin yliopiston ja Åbo Akademiin yhteistutkimuksessa tutkijat seurasivat kahden koulun muuttoa samoihin tiloihin Vaasassa. Oppilaiden arkea tallennettiin videonauhoitusten avulla. Muuton seurauksena ruotsinkielinen ryhmä näytti tiivistyvän ja etenkin lukioikäisillä asenteet suomenkielisiin olivat varautuneita. Sen sijaan suomenkielisten koululaisten asenteisiin yhteisellä koulurakennuksella näytti olevan myönteisiä vaikutuksia.
-Se yllätti meitä positiivisesti. Vähemmistön sisällä on aina välillä semmoinen näkemys, että kukaan ei halua oppia ruotsia. Nyt ei siltä näytä vaan suomenkieliset olivat kyllä aika kiinnostuneita siitä.
Vaikka asenteet ruotsia kohtaan olivat myönteiset, vain ani harva suomenkielinen oppilas uskaltautui käyttämään ruotsia..."
sr.se:
"SUOMI
Kielirajat pysyvät yhteisistä koulutiloista huolimatta
Publicerat: kl 09:58 , Sisu-uutiset katri nisula
Suomessa on huomattu, että kaksikieliset koulurakennukset eivät juurikaan lisää suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden kanssakäymistä, vaan kielirajat pysyvät yhteisistä tiloista huolimatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan yhteisissä tiloissa opiskelu lisää etenkin ruotsinkielisten oppilaiden tietoisuutta omasta kielestään, mutta pelättyä siirtymistä valtakielen käyttöön ei tapahdu. Yhteisellä koulukampuksella voi sen sijaan olla merkitystä suomenkielisten koululaisten asenteisiin.
"Suomenkielisten koululaisten asenteet muuttuivat"
Suomessa on parikymmentä koulua, joissa samoissa tiloissa toimii sekä suomen- että ruotsinkielinen oppilaitos. Kaksikielisistä kouluista ei ole kyse, vaan oppilaita opetetaan tiukasti omissa ryhmissään. Etenkin ruotsinkielisellä puolella yhteiset tilat ovat herättäneet pelkoja. Vähemmistölasten on pelätty luopuvan omasta kielestään ja ryhtyvän käyttämään suomea. Uuden tutkimuksen mukaan peloille ei juuri ole aihetta, kertoo tutkija Fritjoff Sahlström Helsingin yliopistosta.
-Muutto yhteisiin tiloihin on aiheuttanut yllättävän pieniä muutoksia kielenkäytössä ja kieleen ja kulttuuriin suhtautumisessa. Edelleenkin on niin, että ruotsinkielisellä puolella puhutaan melkein ainoastaan ruotsia ja suomenkielisellä puolella melkein ainoastaan suomea, Sahlström toteaa.
Helsingin yliopiston ja Åbo Akademiin yhteistutkimuksessa tutkijat seurasivat kahden koulun muuttoa samoihin tiloihin Vaasassa. Oppilaiden arkea tallennettiin videonauhoitusten avulla. Muuton seurauksena ruotsinkielinen ryhmä näytti tiivistyvän ja etenkin lukioikäisillä asenteet suomenkielisiin olivat varautuneita. Sen sijaan suomenkielisten koululaisten asenteisiin yhteisellä koulurakennuksella näytti olevan myönteisiä vaikutuksia.
-Se yllätti meitä positiivisesti. Vähemmistön sisällä on aina välillä semmoinen näkemys, että kukaan ei halua oppia ruotsia. Nyt ei siltä näytä vaan suomenkieliset olivat kyllä aika kiinnostuneita siitä.
Vaikka asenteet ruotsia kohtaan olivat myönteiset, vain ani harva suomenkielinen oppilas uskaltautui käyttämään ruotsia..."
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ruotsissa siis tiedetään, mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa. sitä, että samassa rakennuksessa on suomenkielisiä luokkia ja ruotsinkielisiä luokkia.
Rkp toki haluaa sekoittaa keskustelua....
Samaan rakennukseen pitää erikieliset luokat laittaa, jos oppilaita ei riitä koululliseen yksikieliseen kouluun.
Minäkin olen luullut, että Vasaan vasta suunnitellaan ENSIMMÄISTÄ kaksikielistä koulua.
Huomatkaa kuinka surututkija kiljuu suomenkielisten oppilaiden "asenteiden muuttumisesta"! Varmaan asennemuutosta tarvitsevat mysö suruoppilaat, kun lukee suerumedian keskustelupalstoja.
Surusavekojen(joka tutkijakin varmaan on!) mukaan kaksikielinen koulu tarkoittaa vain suomalaisten oppilaiden ruotsalaistamista.
Totuus on kuitenkin päinvastainen ja se on surusvekoille ihan oikein.
Niin kiljuu. Tuo Salhström, tutkijahan on ruotsinkielinen eikä voi olla esittämättä ihmejuttujaan, että suomenkieliset sitä ja tätä.
taitaa olla keksitnyt sen osuuden.
Mutta pääasia että saimme nyt tietää(Ruotsin kautta!), että Suomessa on n. 20 koulurakennusta, jossa toimii sekä suomen- että ruotsinkielisiä luokkia.
Rkp:n hallussa oleva media ja sen toimittajakunthan a ei ole sitä meille kertonut, koska Rkp:n agendana on sysätä esiin ajatusta että "kaksikielisiä kouluja ei vielä ole, mutta jos ne perustetaan, pitää ne perustaa suomenkielisille, suomenkielisiin kouluihin, kielikylvyiksi."
sr.se:n sisuradio on oikein hyödyllinen lähde.
Sen löytää siis osoitteesta sr.se ja siellä sensivun aivan alareunassa on luetteloitu kaikki Ruotsin vähemmistökieliset. arabinkielisen tekstin yläpuolella on se suomenkielinen, otsikolla "sisuradio". Sitä kun painaa, niin esiin tulee uutisia Suomesta ja Ruotsin suomenkielisiä koskevia uutisia, suomeksi.
Ei sanaakaan ruotisnkielisten halusta käyttää suomea. Tämä työnjako on kummallinen.
HBL:
"Människor som möts
Fritjof SahlströmPublicerad:
4.12.2011
Jag är född i svenska Österbotten. Jag har segelbåt. Jag har fått bidrag av kulturfonden. Jag har Radio Vega på knapp 1 i bilen. Jag har alla Sås & Kopp-skivor. Från Kallbådagrund till Tankar kan jag listan på mätstationerna utantill. Varje vecka känner jag någon som är i Hbl. Jag har varit på födelsedagskalas på Stundars. Min fru är tvåspråkig.
Kort sagt: Min bakgrund är ett finlandssvenskt genomsnitt, ett morjens-medeltal. Och därmed förväntas jag vara enspråkigt orienterad. Men det är jag inte. Här kommer 21 skäl till varför Finland behöver tvåspråkiga skolor med undervisning på både svenska och finska.
1. För att jag inte vill vara del av en kultur som uppfattar andra kulturers intresse för kontakt med den egna som ett problem.
2. För att jag kan så dålig finska.
3. För att mina barn skall kunna cykla till Valintatalo och fråga kassan var saker finns i hyllorna när de inte hittar dem.
4. För att kassan skall svara dem på svenska.
5. För att allt jag vet om lärande säger att man lär sig språk när man använder det.
6. För att jag vet att lärare inte hinner prata med alla.
7. För att jag vet att elever pratar med varandra i skolan.
8. För att ordlisteplugg kvällen före finskförhöret inte leder till lyckan.
9. För att min sjätteklassares finska handbollskompis har ett mycket större utbud av högstadieinriktningar att välja mellan.
10. För att jag vill att alla skall kunna prata, läsa och skriva på svenska.
11. För att finlandssvenska barn är så kaxigt självsäkra.
12. För att de skall kunna fortsätta vara det.
13. För att det är med språket vi gör saker.
14. För att språket gör saker med oss.
15. För att jag vill vara lite som Maria Wetterstrand.
16. För att jag först nyligen förstått att Jyväskylä inte är i östra Finland.
17. För att jag inte skäms över att jag inte fattat det.
18. För att jag under hela min uppväxt i tvåspråkiga Vasa inte haft en enda finskspråkig kompis eller flickvän.
19. För att grodor i verkligheten inte stannar kvar i vatten som långsamt värms upp utan hoppar ur.
20. För att argumentationen mot tvåspråkiga lösningar låter som när Timo Soini vill ta Finland ur EU och världen.
21. För att människor som möts är det finaste som finns.
Fritjof Sahlström är docent i pedagogik och lektor vid Institutionen
för beteendevetenskaper vid Helsingfors universitet."
Näiden syiden vuoksi Frijolf sanoo halauvansa että perustetaan niitä sellaisia kaksikielisiä kouluja, joissa annetaan opetusta sekä suomeksi ja ruotsiksi, yhdessä luokassa:
käännös:
"1. Koska en halua olla osa kulttuuria, joka käsittää muiden kulttuurien kiinnostuksen omaani ongelmana.
2. Koska osaan niin huonoa suomea.
3. Että lapseni voivat pyöräillä Valintataloon ja kysyä myyjältä, missä jokin tavara on, jos ei löydy.
4. Että Valintalaon kassa vastaa heille ruotsiksi.
5. Koska kieltä oppi, jos käyttää sitä.
6. Koska opettaja ei ehdi puhua kaikkien kanssa.
7. Koska oppilaat puhuvat keskenöään koulussa.
8. Koska suomensanojan pänttääminen kokeisiin edellisiltana ei johda onneen.
9. Koska kuudesluokkalaiseni käsipalloystävällä on suurempi tarjonta yläasteen aineissa.
10.Koska tahdon, että kaikki osaavat puhua, lukea ja kirjoittaa ruotsia.
11. Koska suomenruotsalaiset lapset ovat niin rehentelevän itsevarmoja.
12.Koska heidän tulee voida saada olla sellaisia edelleenkin.
13.Koska kielellä me teemme asioita.
14. Koska kieli tekee meille asioita.
15. Koska haluan olla vähän kuin Maria Wetterstrand.
16. Koska vasta äskettäin ymmärsin että Jyväskylä ei ole Itä-Suomessa.
17. Koska en häpeä etten tajunnut sitä.
18. Koska koko elämäni aikana Vaasassa minulla ei ole ollut yhtäkään suomenkielistä kaveria tai tyttöystävää.
19.Koska sammakot eivät oikeasti jää, veteen jota hitaasti lämmitetaään, vaan hyppäävät pois.
20. Koska kaksikielisiä ratkaisuja vastaan suunnattu argumentointi kuulostaa siltä kuin Timo Soini haluaisi ottaa Suomen pois EU:sta ja maailmasta.
21. Koska toisensa kohtaavat ihmiset ovat parasta mitä on."
Tällaista siis haluaa Sahlström, joka saa leipänsä rkp-ltä.
helsingin Yliopistossa hän saa tälalisia pohtia vain siksi, että Rkp sen sallii ja siksi S. on Rkp:lle myötämielinen.
Outo juttu, kiljutaan suomenkielisten asenteista, mutta ei huomioida juuri mitenkään sitä, miten omituista että pienellä vähemmistöllä on noin huono ja negatiivinen asenne enemmistöä kohtaan.
Ei olla huolissaan, että ruotsinkielisten asenteet eivät parantuneet, vaan olivat edelleen yhtä sulkeutuneita ja sisäänpäinkääntyneitä kuin ennenkin. Ovat kuin joku sulkeutunut somali- tai kurdivähemmistö. Noilla on tosiaan se kuvitelma, että kaikki hyppivät heidän pilliensä mukaan, ja sopeutuvat heihin eikä toisinpäin.