Oppimisen 1. sääntö

"Pakko ei ole koskaan paras keino saada ihmisiä oppimaan."

Maamme opetusmalli perustuu maailmanlaajuisestikin erittäin laajaan pakollisuuteen. Ja me keikumme PISA:n kärkisijoilla.

Viha ei ole koskaan paras keino tuottaa järkeviä ajatuksia.

"Kaiken kokemuksen mukaan ihminen oppii parhaiten uusia asioita kun halu lähtee omasta tarpeesta, tai omasata kiinnostuksesta."

Pakko synnyttää kiinnostusta ja sitoutumista. Jos haluat eteenpäin sinun on pakko. Ja kuka meistä EI haluaisi eteenpäin.

Toiseksi sinä nyt pahasti sotket aikuispedagogiikan lasten pedagogiikkaan. Mutta se on jo toinen tieteellinen keskustelu.

Valinnaisuuden vaarat ja heikkoudet näkyvät pelottavalla selkeydellä lukiolaisten tietomäärän kaventumisena yo-uudistuksen jälkeen. Siinä pitäisi olla tarpeeksi tuore, hälyttävä ja kouriintuntuva todiste valinnaisuuden ihannointia vastaan. Pahinta tässäkin ideologisessa kokeilussa on se että pojat lankeeaa tyttöjä helpommin valinnaisuuden illuusioon helposta elämästä.

Mutta ymmärrän toki että tämä viimeistään menee jo nettifennon hilseen yli.

Elikkäs juntit vittuun jo täältä kiitos. Suomi on kaksikielinen maa ja niin sen aina tulee ollakin.

Käytä vähemmän aikaa siihen vitun mopoautoon ja enemmän siihen ruotsin kielioppiin, niin huomaat, että se ei ole niin vaikeaa kun vähän edes keskittyy ja yrittää sisäistää niitä asioita päähänsä.

Sen jälkeen huomaatkin että osaat puhua ruotsia, jolloin kaikki asenneongelmat ruotsin kieltä/suomenruotsalaisia vastaan katoavat.

Ne, jotka eivät osaa/opi, valittavat.

Summa summarum: Vähemmän mopoautoa ja energiajuomia, enemmän opiskelua. Ja nyt vittu se asenne kuntoon jo.

Niin se vaan menee.

Palstan nettisvekot runoilevat tekstiä loputtomiin, kun yritävät kumota itsestäänselvää asiaa.

TOSIasia on, että pakolla ei saa mitään hyvää aikaiseksi. Ja sehän nettisvekoja rassaa. ;)