Viimeisin vuosi on ollut elämässäni siitä mielenkiintoinen, että olen vihdoinkin saanut jonkin järkeenkäyvän syyn sille, miksi suomalaisena on hyvä osata ruotsin kieltä. Olen nimittäin tarvinnut kielitaitojani kyetäkseni seuraamaan suomenruotsalaisille tarjoiltavaa ankkalampiutopiaa ja toisaalta meidän suomenkielisten ihmisten kannalta julminta mahdollista vapaasti rehottavaa kielirasismia ja valheellista vihapropagandaa. Tämä jopa suomenkielisten ”geenivikaisuudesta” paasaava sananvapaus saa täydellisen vapaasti rehottaa ruotsinkielisen median ruotsinkielisyyden ”suojissa”. Kaikki tapahtuu panssarivaunun vyöryn lailla, ikään kuin kukaan ei voisi asiaan puuttua tai, että Suomen lait eivät koskisi myös ruotsinkielistä mediaa maassamme!
Samanaikaisesti saamme huomata, kuinka viime vuosina koko meidän suomenkielinen mediamme on joutunut yleisen sensuurin yhä kiristyvämpään otteeseen. Suoranaiseksi tabuksi ovat käyneet asiat, jotka koskevat puoluetta nimeltä Ruotsalainen kansanpuolue (RKP), RKP:n kielipoliittiset linjaukset ja etenkin Suomen kaksikielisyyden mielekkyys (kustannuksista puhumattakaan). Suomenkieliset toimittajat kertovat jopa pelkäävänsä työpaikkansa menettämistä, jos asiat otetaan puheeksi. Onko Suomessa enää todellista sananvapautta meillä suomenkielisillä? Ei siltä vaikuta.
Yleisradio ja sen erityissuojissa majaileva Svenska Yle
Yleisradio (Yle) on valtion omistama Suomen eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun viestintäyhtiö. Julkinen palvelu, public service, tarkoittaa muun muassa sitä, että Yle on kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton viestintäyhtiö. Ylen osana toimivan ruotsinkielisen Ylen (Svenska Yle) tulisi olla siis vastaavalla tavalla poliittisesti riippumaton.
Ylen ruotsinkielisen toiminnan saama ruotsinkielisen väestön valtakunnalliseen osuuteen nähden suuri rahoitusosuus on herättänyt jo pitkään kritiikkiä. Eräänä tunnetuimpana ja suorasanaisimpana kritisoijana on ollut Kalle Isokallio. Hänen kolumninsa ”Skäms ni inte?” (suom. ”Ettekö häpeä?”) Iltalehdessä 3.9.2007 lienee eräs rohkeimpia yhteiskunnallisesti merkittävän keskustelijan kannanottoja. Isokallion kritiikki on perusteltua, kun tarkastelee RKP:n puoluepolitiikkaan kytkeytyvän kielipoliittisen painotuksen vaateliaisuutta ja säätiörahalla aikaan saatua demokratian vääristymistä. Samoilla poliittisilla ja rahallisilla panostuksilla on myös ilmeisen onnistuneesti osattu manipuloida ruotsinkielisten asenne- ja arvomaailmaa jo koulun penkiltä saakka elitistisen utopian syöttämiseksi.
En ole ainoa kaksikielisen kunnan suomenkielinen, joka oman kielitaitonsa turvin ”kuuntelee puolella korvalla” Svenska Ylen paikallistoimitusten uutissatoa. Tämä sato havahduttaa siihen aavistukseen, että – ehkä juuri edellä mainituista syistä – ainakin Yle Västnylandin toimitus olisi pelkkä RKP:n ”asiamies”. Tämä ”asiamies” suorittaa RKP:n ja sitä lähellä olevien ruotsinmielisten vallankäyttäjien (poliittiset nuoleskelijat) operaatioiden mediasotaa. Erilaisiin poliittisiin ja taloudellisiin intresseihin liittyvien hankkeiden mielikuvasodankäynnin eri vaiheet suoritetaan saumattomasti RKP:n tahtiin hengittäen. Tarkoitus on muokata ruotsinkielisten mieliä. Samalla herätetään voimattomuutta tätä uutisointia seuraavissa suomenkielisissä kaikella sillä negatiivisella populismilla, joka ei tulisi suomenkielisen median puolella kyseeseenkään. ...Jatkuu
Samanaikaisesti saamme huomata, kuinka viime vuosina koko meidän suomenkielinen mediamme on joutunut yleisen sensuurin yhä kiristyvämpään otteeseen. Suoranaiseksi tabuksi ovat käyneet asiat, jotka koskevat puoluetta nimeltä Ruotsalainen kansanpuolue (RKP), RKP:n kielipoliittiset linjaukset ja etenkin Suomen kaksikielisyyden mielekkyys (kustannuksista puhumattakaan). Suomenkieliset toimittajat kertovat jopa pelkäävänsä työpaikkansa menettämistä, jos asiat otetaan puheeksi. Onko Suomessa enää todellista sananvapautta meillä suomenkielisillä? Ei siltä vaikuta.
Yleisradio ja sen erityissuojissa majaileva Svenska Yle
Yleisradio (Yle) on valtion omistama Suomen eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun viestintäyhtiö. Julkinen palvelu, public service, tarkoittaa muun muassa sitä, että Yle on kaupallisesti ja poliittisesti riippumaton viestintäyhtiö. Ylen osana toimivan ruotsinkielisen Ylen (Svenska Yle) tulisi olla siis vastaavalla tavalla poliittisesti riippumaton.
Ylen ruotsinkielisen toiminnan saama ruotsinkielisen väestön valtakunnalliseen osuuteen nähden suuri rahoitusosuus on herättänyt jo pitkään kritiikkiä. Eräänä tunnetuimpana ja suorasanaisimpana kritisoijana on ollut Kalle Isokallio. Hänen kolumninsa ”Skäms ni inte?” (suom. ”Ettekö häpeä?”) Iltalehdessä 3.9.2007 lienee eräs rohkeimpia yhteiskunnallisesti merkittävän keskustelijan kannanottoja. Isokallion kritiikki on perusteltua, kun tarkastelee RKP:n puoluepolitiikkaan kytkeytyvän kielipoliittisen painotuksen vaateliaisuutta ja säätiörahalla aikaan saatua demokratian vääristymistä. Samoilla poliittisilla ja rahallisilla panostuksilla on myös ilmeisen onnistuneesti osattu manipuloida ruotsinkielisten asenne- ja arvomaailmaa jo koulun penkiltä saakka elitistisen utopian syöttämiseksi.
En ole ainoa kaksikielisen kunnan suomenkielinen, joka oman kielitaitonsa turvin ”kuuntelee puolella korvalla” Svenska Ylen paikallistoimitusten uutissatoa. Tämä sato havahduttaa siihen aavistukseen, että – ehkä juuri edellä mainituista syistä – ainakin Yle Västnylandin toimitus olisi pelkkä RKP:n ”asiamies”. Tämä ”asiamies” suorittaa RKP:n ja sitä lähellä olevien ruotsinmielisten vallankäyttäjien (poliittiset nuoleskelijat) operaatioiden mediasotaa. Erilaisiin poliittisiin ja taloudellisiin intresseihin liittyvien hankkeiden mielikuvasodankäynnin eri vaiheet suoritetaan saumattomasti RKP:n tahtiin hengittäen. Tarkoitus on muokata ruotsinkielisten mieliä. Samalla herätetään voimattomuutta tätä uutisointia seuraavissa suomenkielisissä kaikella sillä negatiivisella populismilla, joka ei tulisi suomenkielisen median puolella kyseeseenkään. ...Jatkuu
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomenkielinen lohjalaispoliitikko häpeilemättömän RKP-median hampaissa
Taas jälleen kerran saamme olla todistamassa sitä, kuinka Yle (Radio Vega) Västnyland käynnistää (RKP:n alueellista politiikkaa palvelevan?) hankkeen, joka ilmenee sopivan suomenkielisen – tällä kertaa – poliitikon jahtaamisena. Jahdin tarkoitus on toki laajempi.
Yle Västnyland uutisoi sivuillaan 27.11.2012 Radio Vega Västnylandin saman päivän lähetyksestä, missä kerrotaan riidasta Lohjan Kokoomuksessa. Uutisen mukaan Lohjan Kokoomus on jakautunut vaalien jälkeisessä tilanteessa, missä sille on syyskokouksessa valittu suurimmaksi osaksi uudistunut hallitus. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana aloittaa Juhani Viljanen vuodenvaihteessa väistyvän puheenjohtajan Juha Ourilan tilalla.
Jo otsikoinnista lähtien Yle Västnyland valmistelee uhkakuvan luomista esittämällä käsitteet ”riita” ja ”jakautuminen”. Lisäksi ilmaistaan tarkoitushakuisesti, kuinka vaiteliaita ja haluttomia haastattelun antamiseen omalla nimellään Yle Västnylandin jututtamat Lohjan Kokoomuksen jäsenet ovat syyskokouksen tapahtumia koskien. Kohta uutinen alkaa lähestyä varsinaista ”villakoiran ydintä”. Ensin mainitaan, kuinka yhtenä syynä hallituksen muutoksiin sanotaan olevan huonon vaalimenestyksen. Sitten päästään asiaan ja RKP:n verikoira on vapaa.
Verikoiran vainu onkin viritetty siuntiolaisella (huom. ei suinkaan lohjalaisella) poliittisen menneisyyden hajulla, jonka varsinainen tuoksu on peitetty RKP:n omalla raadonlöyhkällä. Koira saa nimittäin hampaidensa jauhimiin suomenkielisen ja entisen siuntiolaispoliitikon Janne Laakkosen (kok.), joka on myös syksyn 2012 kunnallisvaalien ehdoton ääniharava Lohjalla.
Poliittisessa kentässä Lohjalla suurta mielenkiintoa herättäneen ja Lohjalle viime kesänä muuttaneen nuoren Laakkosen vaiheista nostetaan esiin hänen Lohjan Kokoomuksessa saamansa vastaanotto, jonka mainitaan käyneen jäsenyydestä äänestämisen kautta. Uutinen nimittää Laakkosta ristiriitaiseksi ja Siuntiossa kunnanhallituksen puheenjohtajan paikalta poispakotetuksi poliitikoksi, jonka yhteydessä muistetaan mainita vielä Siuntion Kokoomuksen jakautuminen kahtia (Siuntion Kokoomus/ Tahto ja Toivo –ryhmä).
Kuin RKP:n kierosilmäisen raakalaisuuden osoitukseksi Yle Västnyland ei ole suinkaan haastatellut Janne Laakkosta. Hänen otsaansa iskettävän poltinraudan painoksi otetaan haastatteluun ”luonnollisesti” Laakkosen kanssa poliittisiin erimielisyyksiin ajautunut siuntiolaispoliitikko. Tämän kyseisen poliitikon vastakkaiset ja kaiken lisäksi hyvin tunnepainotteiset luonnehdinnat ovat luonnollisia ja sallittuja sinänsä politiikan areenalla, missä törmäyskursseilta vältytään harvoin. Haastattelun voi kuitenkin jollakin tavalla kokea ikään kuin Yle Västnylandin toimittajan avaamaksi ruotsinkieliseksi ja erittäin julkiseksi terapeuttiseksi avautumismahdollisuudeksi. Haastateltavalle annetaan vapaus ilmaista, kuinka ”Lohjan tapahtumat tuntuvat niin tutuilta” ja ”Siuntion kuvio toistuu”. ”Syyllinen” on tiedossa, vai onko sittenkään?
Janne Laakkosen omat näkemykset ja mitä todennäköisin halukkuus sekä Siuntiota että Lohjaa koskevien faktojen esiintuomiseen ohitetaan pelkästään sillä, että uutisessa mainitaan Lohjan Kokoomuksen jäsenten vaiteliaisuus ja haluttomuus antaa haastattelua omalla nimellään. Janne Laakkosen halukkuudesta haastatteluun ei mainita mitään. Miksi? Varmaan siksi, että ei sitä ole koskaan kenties ollut tarkoitus kysyäkään. Tekosyykin on kuin ”puujalkaansa ontuva Eriksson”!
Onpas todella ”uskottavaa” keppihevosella ratsastamista …
… kohti Lohja-vastaista mielikuvakampanjaa?!
Ylläpitäjälle: Ei saa poistaa. Låt stå!
Eilen sai suomalaisena hävetä kun katsoi A-studiota. Kun haastateltiin ruotsalaista tulevaisuustutkijaa, piti erikseen pyydellä anteeksi että haastattelu tehdään englanniksi kun toimittajan ruotsin taito on niin huono. Millä kielellä ko. Ukkelia olisi haastateltu puolassa tai muualla??
Suomalaisilla ei ole mitään velvollisuutta käyttää ruotsia kun he kommunikoivat ruotsalaisten kanssa!!
Tämän pitää olla periaatekysymys.
Yle-fem on täydellisesti rkp-ohjauksessa sen myönsivät jopa toimittajat
yhdessä ohjelmassa.
Jos jotain negatiivista rkp:stä esittää tulee välittömästi ohjeistus,silloin
puheenjohtaja oli kyllä Wallin.
Yle-1 ja 2 puolella on sitten kokoomus-demari-viher-hegemonia.
Mutta meitä muitakin kansasta löytyy,tasapuolisuutta ei.
SvenskaYLE pitää vaihtaa nimensä ja muuttaa KAIKKIEN kielivähemmistöjen kanavaksi!
Silloin rankka ylibudjetointi olisi hieman siedättävämpää.
Ja mitä kummallisinta on että vasemmistoliiton puheenjohtaja Arhinmäki on paatunut pakkoruotsittaja----1
Ei siinä ole mitään kummallista. Koko poliittinen vasemmisto on aina ollut tiukasti virallisen kaksikielisyyden takana. Se oli sitä jo 30-luvulla ja on yhä.
Oikeaan osunut teksti. Surusvekojen asenne on hyvä kääntää heitä itseään vastaan tuomalla nuo suomalaisvastaiset kirjoitukset suuren yleisön nähtäville. Mikään ei sen tehokkaammin lisää pakkoruotsituksen vastaisuutta suomalaisissa.
Suomalaisethan JO vastustavat suurin määrin pakkoruyotsitusta, mutta intensiteetissä on vielä toivomisen varaa. Ja suomalaisuuden halveksiminen tunnetusti nostaa suomalaisten intoa puolustaa sitä.
Onneksi on netti, nyt nämä rkp mädännäisyydet ovat alkaneet levitä ihmisten tietoisuuteen . HBL on kuin rasistinen, etelä-afrikkalainen natsilehti.
RKP pystyi ennen sensuroimaan pakkoruotsikeskustelunkin , muttei pysty enää.
Pato on murtunut, hyökyaalto tulossa, kielivapaus koittaa !
Ylös.
1Aivan mahtava kirjoitus!
Oikeampi otsikko: satuja suomenruotsalaisuudesta.