Il:n bl 29.11.2012:
"Kielitaidon parantaminen aloitettava kiireesti
Kirjoittanut Ilmari Rostila
Vaihtoehtoiset tavat ymmärtää Suomen kaksikielisyys ovat (1) kaksikielisyys mahdollisuutena ja (2) kaksikielisyys velvoitteena. Puheissa korostetaan mahdollisuuksia ja ruotsia rikkautena. Käytännössä kaksikielisyys on velvoite. Valtio määrää, että jokaisen on osattava tai ainakin opiskeltava ruotsia. Todellinen kielitaito ja sen tarve onkin sitten jo toinen juttu, mutta se ei tunnu valtiovaltaa kiinnostavan.
Koululaisen ensimmäinen vieras kieli on englanti ja toinen on ruotsi. Saksan tai ranskan opiskelu edellyttää siis käytännössä kolmen vieraan kielen opiskelua. Tämä ei ole kovin monelle käytännössä mahdollista. Kolmea vierasta kieltä pystyy sujuvasti puhumaan Eurobarometrin mukaan vain 26 prosenttia suomalaisista, ja kahta kieltä 48 prosenttia. Suuri pudotus kahden ja kolmen kielen välillä viittaa siihen, että pakollinen ruotsi vähentää merkittävästi ranskan ja saksan osaajia,
Suomen kilpailukyky Euroopassa voisi parantua saksan ja ranskan kielen taitojen myötä. Venäjä voisi olla vaihtoehto Itä-Suomessa. Saimaan ammattikorkeakoulu tutki Itä-Suomen yläastelaisten kielivalintaa 7. luokalla. Vain 27 prosenttia vastanneista haluaisi ehdottomasti opiskella ruotsia. 40 prosenttia vastanneista vaihtaisi ruotsin toiseen kieleen. Venäjän kielen opiskelu toisena vieraana kielenä ei ole mahdollista.
Kielten opetusta voitaisiin tehostaa alueellisilla kielisuunnitelmilla. Toisen vieraan kielen valinta pitäisi vapauttaa kuntatasolla päätettäväksi. Kunta voisi valita yhden tai useamman vieraan kielen koulujen mahdollisuuksien mukaan. Ruotsi jäisi käytännössä vaihtoehdoksi kaikkiin kouluihin, ja esimerkiksi saksa ja ranska ilmestyisivät vaihtoehtoina yhä useampiin kouluihin.
Hyödyt kielipolitiikan parantamisesta näkyvät kuitenkin vasta 15-20 vuoden jälkeen. Pakollinen ruotsi nykymuodossaan on selvä hyvinvointitappio Suomelle. Muutos pitäisi toteuttaa kiireesti."
"Kielitaidon parantaminen aloitettava kiireesti
Kirjoittanut Ilmari Rostila
Vaihtoehtoiset tavat ymmärtää Suomen kaksikielisyys ovat (1) kaksikielisyys mahdollisuutena ja (2) kaksikielisyys velvoitteena. Puheissa korostetaan mahdollisuuksia ja ruotsia rikkautena. Käytännössä kaksikielisyys on velvoite. Valtio määrää, että jokaisen on osattava tai ainakin opiskeltava ruotsia. Todellinen kielitaito ja sen tarve onkin sitten jo toinen juttu, mutta se ei tunnu valtiovaltaa kiinnostavan.
Koululaisen ensimmäinen vieras kieli on englanti ja toinen on ruotsi. Saksan tai ranskan opiskelu edellyttää siis käytännössä kolmen vieraan kielen opiskelua. Tämä ei ole kovin monelle käytännössä mahdollista. Kolmea vierasta kieltä pystyy sujuvasti puhumaan Eurobarometrin mukaan vain 26 prosenttia suomalaisista, ja kahta kieltä 48 prosenttia. Suuri pudotus kahden ja kolmen kielen välillä viittaa siihen, että pakollinen ruotsi vähentää merkittävästi ranskan ja saksan osaajia,
Suomen kilpailukyky Euroopassa voisi parantua saksan ja ranskan kielen taitojen myötä. Venäjä voisi olla vaihtoehto Itä-Suomessa. Saimaan ammattikorkeakoulu tutki Itä-Suomen yläastelaisten kielivalintaa 7. luokalla. Vain 27 prosenttia vastanneista haluaisi ehdottomasti opiskella ruotsia. 40 prosenttia vastanneista vaihtaisi ruotsin toiseen kieleen. Venäjän kielen opiskelu toisena vieraana kielenä ei ole mahdollista.
Kielten opetusta voitaisiin tehostaa alueellisilla kielisuunnitelmilla. Toisen vieraan kielen valinta pitäisi vapauttaa kuntatasolla päätettäväksi. Kunta voisi valita yhden tai useamman vieraan kielen koulujen mahdollisuuksien mukaan. Ruotsi jäisi käytännössä vaihtoehdoksi kaikkiin kouluihin, ja esimerkiksi saksa ja ranska ilmestyisivät vaihtoehtoina yhä useampiin kouluihin.
Hyödyt kielipolitiikan parantamisesta näkyvät kuitenkin vasta 15-20 vuoden jälkeen. Pakollinen ruotsi nykymuodossaan on selvä hyvinvointitappio Suomelle. Muutos pitäisi toteuttaa kiireesti."
Vastaukset 12
Vanhimmat
".Vastaus IL:ssä Rostilalle:
Eikö Suomen yksikielisyys tai muunlainen monikielisyys olisi samanlainen valtion määräämä velvoite kuin Suomen nykyinen kaksikielisyys mielestäsi on? Jos ei, niin miksi ei?
En oikein ymmärrä mitä yrität kirjoituksellasi sanoa, koska ilmeisesti haluat pitää englannin opetuksen “käytännössä” pakollisena. On mielenkiintoista, että olet puheenjohtajana yhdistyksessä joka väittää olevansa kiinnostunut koulutuspolitiikasta, mutta et osaa tehdä eroa kielipolitiikan ja koulutuspolitiikan välillä. Kirjoitat “kielipolitiikan parantamisesta” vaikka sinun kai pitäisi kirjoittaa koulutuspolitiikan muuttamisesta. Esitit oikein kannatettavia ajatuksia esimerkiksi kirjoituksessasi tasoryhmistä, mutta tätä aihetta käsittelet säännöllisesti sekä älyllisellä että retoriisella yksipuolisuudella ja huolimattomuudella.
Miten Eurobarometrin luvuista voi vetää johtopäätöksiä, että kielten oppiminen kärsii jostain kielestä? Ilman minkänlaisia perusteluja tuo päättely vaikuttaa hiukan tarkoituksenhakuiselta. Miten esitettyjen numeroiden perusteella voi sanoa mitään käytännön mahdollisuuksista? Päättelysi vaikuttaa hiukan väärälle johtopäätökselle, jossa sekoitat korrelaation ja kausaliteetin. Kirjoitat myös, että kolmen vieraan kielen oppiminen “ei ole kovin monelle käytännössä mahdollista”, mutta sitten toteat neljänneksen väestöstä suoriutuneen tästä “käytännössä” mahdottomasta tehtävästä. Mikä olisi mielestäsi sitten käytännössä mahdollinen prosentti? Eikö numeroita voi tulkita myös niin, että 74 prosenttia suomalaisista osaa molempia kotimaisia kieliä sujuvasti yhden tai kahden vieraan kielen lisäksi? Jos ei, niin miksi ei? Onko tämä se “Todellinen kielitaito”? Mitä tarkoitat sanalla “Todellinen”? Miksi “Todellinen kielitaito ja sen tarve” ei sinun mukaasi “tunnu valtiovaltaa kiinnostavan”? Kenen tunnetta kanavoit? Mikä valtiovaltaa kiinnostaa? Kuka tämä “valtiovalta” on?
Olet politiikon lisäksi akateemikko, joten luultavasti ymmärrät, että väitteitä ei voi repiä ilmasta. Siksi pyydänkin sinua vastaamaan kysymyksiinin ja esittämään ne tiedot, joiden pohjalta esität väitteen “Pakollinen ruotsi nykymuodossaan on selvä hyvinvointitappio Suomelle”. Samalla voisit selvittää, että millä mittareilla perustelet muotoilut “Kielten opetusta voitaisiin tehostaa alueellisilla kielisuunnitelmilla” ja “Hyödyt kielipolitiikan parantamisesta näkyvät kuitenkin vasta 15-20 vuoden jälkeen” keskittyen sanoihin tehostaa, hyöty ja parantaminen. Mihin antamasi aika-arvio perustuu?
Kyllikki Kyseenalaistaja
30.11.2012, klo 14:13"
Vastaan omasta puolestani, en ole Rostila:
"Eikö Suomen yksikielisyys tai muunlainen monikielisyys olisi samanlainen valtion määräämä velvoite kuin Suomen nykyinen kaksikielisyys mielestäsi on? Jos ei, niin miksi ei?"
Velvoitehan poistuu, kun valtio ei enää velvoita suomenkielisiä olemaan kaksikielisiä. Kun pakollinen ruotsinopetus poistuu, ei suomenkielisillä enää ole velvoitetta. Ruotsinkieliset laitetaan vähemmistöasemaan ja hehän osaavatkin jo maan pääkieltä. Jos eivät suotu, käyttäkööt tulkkia.
"En oikein ymmärrä mitä yrität kirjoituksellasi sanoa, koska ilmeisesti haluat pitää englannin opetuksen “käytännössä” pakollisena."
Muissa pohjoismaissa on pakkoenglanti. Suomessa lähes kaikki ottavat sen vapaaehtoisena. Koska se on maailmankieli.
"Miten Eurobarometrin luvuista voi vetää johtopäätöksiä, että kielten oppiminen kärsii jostain kielestä? Ilman minkänlaisia perusteluja tuo päättely vaikuttaa hiukan tarkoituksenhakuiselta. Miten esitettyjen numeroiden perusteella voi sanoa mitään käytännön mahdollisuuksista?"
Yksi pakkokieli estää valinnaiset kielet. Tämä selvää. Mikään muu maa ei pidä pakkokieltä, kuin vain Suomi. Se kertoo, että systeemi ei ole hyvä, koska muut maat eivät sitä ole ottaneet.
"Mitä tarkoitat sanalla “Todellinen”? Miksi “Todellinen kielitaito ja sen tarve” ei sinun mukaasi “tunnu valtiovaltaa kiinnostavan”? Kenen tunnetta kanavoit? Mikä valtiovaltaa kiinnostaa? Kuka tämä “valtiovalta” on?"
Valtiovalta on tällä hetkellä vanhat puolueet, jotka ottavat lahjusrahaa Rkp:ltä. "Kaksikielisen Suomen puolesta" -säätiöltä. Siksi pakkoruotsi on.
Ilmari. Olet uusi messias.
pois pakkoruotsi
Kirjoitus on asiallinen, mutta rajoittunut. Miksi ihmeessä vapaa kielivalinta pitäisi rajoittaa vain saksaan ja ranskaan? Venäjä on tietysti Suomelle tärkeä ellei tärkein kieli englannin jälkeen. Espanja ja kiina ovat tulevaisuuden kieliä ja merkittäviä jo nyt.
Eikä muitakaan kieliä sovi vähätellä. Annetaan täysi kielivapaus ja maamme kielipaletti tulee loistamaan kaikissa väreissä.
On tehty ehdotus, jota ei päästä kritisoimaan opettajaresurssien puutteella. Joka kunnassa, jossa on lukio, löytyy myös saksan ja ranskan opettajia.
Tällä hetkellä muut kielet ovat mahdollisia vain tietyissä kouluissa. Olet tietysti oikeassa siinä, että lopullinen kielipaletti tulee loistamaan monissa väreissä, mutta pakkoruotsi on kaventanut niin rankasti opettajaresursseja muissa kielissä, että tarvitaan siirtymäaika, jolloin valinta tehdään näiden jo nyt kaikkialla olevien ruotsin, saksan ja ranskan kesken.
Espanja olisi oppilaiden lemmikki, mutta nousee vasta, kun saadaan opettajia lisää. Venäjän opettajista on myös pulaa, kunnes kielivalinnat alkavat vapautua.
Sitä minäkin ajattelin. Tottakai resurssipula vaivaa ennenkuin ruotsin opettajien turha ylikoulutus loppuu. Olisi tietysti kirjoituksessa voitu mainita, että kyse on välivaiheesta kohti täyttä kielivapautta.
Yksi askel olisi venäjän vaihtoehto ruotsille Itä-Suomessa. Kaksi pakkokieltä yhden sijasta voidaan hyväksyä vain välivaiheena.
Saksa ja ranska ovat, englannin lisäksi EU:n 3 pääkieltä. Siksi niiden oppiminen on etusijalla.
Venäjää tarvitaan myös, mutta suuria määriä se ei kiinnosta.
Mielestäni venäjä on Suomelle paljon tärkeämpi kieli kuin ranska. Siksi valtiovallan tulisi edesauttaa venäjän valitsemista, KUN pakkoruotsi on poistettu.
Mainostetaanhan nykyisinkin ruotsia kaikista virallisista tuuteista, joten miksei venäjääkin hiemna voisi mainostaa sitten nuorille.
Rostila on muuten puoluekannaltaan persu.
Kuinkas muuten...
"Eikö Suomen yksikielisyys tai muunlainen monikielisyys olisi samanlainen valtion määräämä velvoite kuin Suomen nykyinen kaksikielisyys mielestäsi on? Jos ei, niin miksi ei?"
Kaksi kansalliskieltä ei tarkoita, että kaikkien olisi osattava molempia kieliä. Maassa on edelleenkin pääkieli, suomi, siinä mielessä maa on yksikielinen. Maa on yhä monikielisempi ja uudet kieliryhmät tarvitsevat tukea omien kieltensä säilyttämisessä, näin rakennetaan laajaa ja vahvaa kielivarantoa.
Yksikielisyys ja monikielisyys eivät velvoita mihinkään, mihin realiteetit eivät jo velvoita meitä.
Tämä ns. kaksikielisyys on sen sijaan pelkkä illuusio ja siihen liittyvät velvollisuudet ovat vailla perusteita, kohtuuttomia ja järjettömiä useimpien kohdalla.
Parasta olisi lopettaa ruotsin opetus Suomen kouluissa kokonaan ja heti, täysin riippumatta siitä, mitä muita kieliä opetetaan tai ei opeteta. Kyllä muut lait seuraavat sitten hidastetusti perässä. Ja jos pakkoruotsinopettajia jää työttömäksi, niin on kansantaloudellisesti halvempaa ruokkia heidät fattan luukulta kuin maksaa heille palkkaa todella tarpeettoman, suorastaan vahingollisen oppiaineen opettamisesta Suomen viattomille lapsille, joiden tulevaisuudessa tulee pärjätä alati kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Pärjääkö siellä pakkoruotsilla? Pärjääkö siellä vapaaehtoisella ruotsilla?