pitkäaikaisia ekonomisia suhdanteita on alettu indikoimaan määrävälein ilmoitettavilla indekseillä. elinkustannusindeksi, ansiotasoindeksi, ostovoima ja ostoskori kuvaavat tiettyjä ekonomisen hyvinvoinnin kehitystrendejä vakioidusti, jolloin pitkän aikavälin seuranta muotoutuu sulavaksi, helppoluluiseksi.
palkkaeroa, joka merkitsee miesten ja naisten keskimääräistä ansiotuloeroa, on jo vuodesta 1985 käytetty indikoimaan työmarkkinoiden sukupuolista epäsymmetrisyyttä.
kuten elinkustannusindeksi, niin myös palkkaero on riippuvainen muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä. ostoskorin sisältö on muuttunut sitten 1960-luvun ja varsin radikaalisti. hyödykkeiden ja palveluiden sisältö on muuttunut ja kehittynyt. siten myös palkkaeron taustamuuttujien lähempi tarkastelu voi tuottaa yllättävääkin tietoa niille, jotka ovat pysytelleet vanhoissa selityksissä.
palkkaeroa ei enää selitä niinkään naisille maksettava huonompi palkka, vaan sitä selittää nyt suurimmin heidän suurempi osuutensa osaaikatyöläisistä ja naisvaltaisten ammattialojen matalapalkkaisuus.
lisäksi miehet, jotka ovat vielä työelämässä kiinni, tekevät enemmän palkkatyötä, jolloin heidän kokonaisansionsa tietenkin kasvavat erilaisten lisien myötä suuremmiksi kuin naisilla keskimäärin.
tilastokeskuksen mukaan kaikkien miesten keskimääräinen bruttoansio vuonna 2010 oli 28000 euroa ja vastaava luku oli naisilla 21000 euroa, josta suoraan laskemalla saadaan näennäispalkkaeroksi 25 prosenttia miesten eduksi.
työaikajärjestelyt ja vuorolistat tarkistamalla tilastokeskus on oikaissut tuon tilastoharhan laskemalla palkkaeron vakioiduilla työajoilla, jolloin palkkaeroksi vuonna 2010 muodostui 19 prosenttia..
joka tapauksessa palkkaero ei ole käytännössä muuttunut juurikaan sitten 1990-luvun alkuvuosien, vaan on pysytellyt sitkeästi 19...18 prosentissa. mistä täm' sitten johtuu, on ns, tuhannen taalan kysymys.
palkkaeroa, joka merkitsee miesten ja naisten keskimääräistä ansiotuloeroa, on jo vuodesta 1985 käytetty indikoimaan työmarkkinoiden sukupuolista epäsymmetrisyyttä.
kuten elinkustannusindeksi, niin myös palkkaero on riippuvainen muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä. ostoskorin sisältö on muuttunut sitten 1960-luvun ja varsin radikaalisti. hyödykkeiden ja palveluiden sisältö on muuttunut ja kehittynyt. siten myös palkkaeron taustamuuttujien lähempi tarkastelu voi tuottaa yllättävääkin tietoa niille, jotka ovat pysytelleet vanhoissa selityksissä.
palkkaeroa ei enää selitä niinkään naisille maksettava huonompi palkka, vaan sitä selittää nyt suurimmin heidän suurempi osuutensa osaaikatyöläisistä ja naisvaltaisten ammattialojen matalapalkkaisuus.
lisäksi miehet, jotka ovat vielä työelämässä kiinni, tekevät enemmän palkkatyötä, jolloin heidän kokonaisansionsa tietenkin kasvavat erilaisten lisien myötä suuremmiksi kuin naisilla keskimäärin.
tilastokeskuksen mukaan kaikkien miesten keskimääräinen bruttoansio vuonna 2010 oli 28000 euroa ja vastaava luku oli naisilla 21000 euroa, josta suoraan laskemalla saadaan näennäispalkkaeroksi 25 prosenttia miesten eduksi.
työaikajärjestelyt ja vuorolistat tarkistamalla tilastokeskus on oikaissut tuon tilastoharhan laskemalla palkkaeron vakioiduilla työajoilla, jolloin palkkaeroksi vuonna 2010 muodostui 19 prosenttia..
joka tapauksessa palkkaero ei ole käytännössä muuttunut juurikaan sitten 1990-luvun alkuvuosien, vaan on pysytellyt sitkeästi 19...18 prosentissa. mistä täm' sitten johtuu, on ns, tuhannen taalan kysymys.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sanot: "työaikajärjestelyt ja vuorolistat tarkistamalla tilastokeskus on oikaissut tuon tilastoharhan laskemalla palkkaeron vakioiduilla työajoilla, jolloin palkkaeroksi vuonna 2010 muodostui 19 prosenttia."
Jos ymmärrät kirjoittamaasi, tuo tarkoittaa sitä, että kuukausipalkkalaisilla oletetaan, että miehet ja naiset teekvät yhtä paljon työtunteja kuukaudessa (itse asiassa miehet tekevät noin 1 % enemmän noin tarkasteltuna). Kuukausipalkkalaisen työpanos on vakioitu yhden työkuukuden mittaiseksi.
Jos taas katsot, mitä tahansa Tilastokeskuksen tilastoa, jossa vuosityötunnit on ilmoitettu, niin huomaat, että miehen työkuukausi on noin 20 % pidempi kuin naisen.
Eli yhtä tehtyä työtuntia kohden molemmat saavat samaa palkkaa. Suomessa ei ole tutkimuksin osoitettua palkkaeroa. Miehet ansaitsevat enemmän vain sen vuoksi, että tekevät enemmän työtunteja. Tilastot näyttävät jotain ansioiden eroa, mutta on uskallettava ottaa selvää, mitä se tilasto oikeasti kertoo. Tilasto ei ole tutkimus.
Saanko nyt sen tuhat taalaa, kun selvitin aukottomasti, mistä on kysymys. Kysymys on epäpätevästi luetuista tilastoista.
et saa tuhatta taalaa, koska et selvittänyt mitään olennaista.
tilastokeskuksella on tilastoitu ansioita myös sektoreittain, ja myös ammattialakohtaisesti, jolloin vakiointi tietenkin helpotttuu. järjestään tuo palkkaero myös sektorikohtaisina keskituntiansioina ilmoitettuna on luokkaa lähes 20 prosenttia. sektoreita ovat yksityinen, kunta ja valtio.
ammattialakohtaisesti tuo palkkaero voi olla käänteinenkin, ainakin ikäryhmiteltynä.
kukaan, ei edes pauli sumanen, ole kiistänyt etteikö miehet tee ryhmänä enemmän ansiotyötä vuosittain työtunteina mitattuna ja siksi miehet ryhmänä ansaitsevat enemmän palkkatuloa. osa miehistä tekee kaksinkertaisia työviikkoja, 80 tuntia, suurimman osan miehistäkin pysytellässä työaikalainsäädännön mukaisissa työajoissa.
osa-aikatyö ja lasten hankkiminen verottavat naisten ansaintaa rankimmin..
keskituntipalkkoja ei tietenkään pidä mistään ajankäyttötilastoista alkaa sorvata menetelmällä "kaikkien 10-64 vuotiaiden päivittäinen ansiotyöaika kerrotaan 365:llä ja siitä saadaan vuosityötunnit"-menetelmällä. ja palkkavertailuun soveltuvat laskentamenetelmät soveltuvat sitten ainoastaan siinä tilanteessa, kun eri ammatit on ensin luokiteltu vaativuusluokkin.
valtio työnantajana on jo vuosikymmeniä käyttänyt palkanmaksun perusteena työnvaativuuden arviointia, palkkaluokkia on kymmeniä ja niilläkin alaluokituksia, joten suoranaista palkkasyrjintää valtion leivissä ei oletettavasti tapahdu.
http://www.stat.fi/til/vkp/tau.html
tilasto ei todellakaan ole tutkimus ja siitä tämä koko kirjoitukseni kertookin.
ja tokihan me sen tiesimme, että palkkaero ja palkkasyrjintä ovat eriä asioita.
manna gryn Suomeksi:
Olisi hyvä jos suomessa siirryttäisiin sosialismiin jossa kaikki saisivat saman verran. Työ olisi koko elämän sisältö. Kaikki tekisivät työtä oli sitten työ hyödyllistä tai hyödytöntä, mielekästä tai mieletöntä. Palkka olisi sama työtunneista ja hyödyllisyydestä riippumatta sama kaikille paitsi tietenkin Puolueen jäsenille, jotka nauttisivat omista autokaistoista lähtien erityisoikeuksista esimerkikisi eliittin autokaistalle erehtyneen työläisen yliajo-oikeudesta ja omista elitistisistä vartioiduista luksus asuinalueista yksityisistä eliitille varatuista lentokoneista yms muusta roskasta puhumattakaan.
Näin se vasemmistolainen tasa-arvo matematiikka aina toimii jostain kumman syystä. Marxko on tämän matemaattisen mallin kehittäjä vai stalin/lenin vai onko kyseessä uudempaa feminististä matemaattista ajattelu kyvykkyyttä? Perinteisen matematiikan kanssa sillä ei liene mitään teoreettista yhtymäkohtaa, josta johtuen matemaattinen keskustelu vasemmistolaisesti ajattelevan kanssa on perinteisen matematiikan käyttäjälle mahdotonta. Lienekö matematiikkakin vain sosiaalinen konstruktio?
Niin kyllä, mutta mitä siitä. Palstan feministien mukaan kun tärkein feministinen ongelma on miehen wc-pyttyyn jättämä kakkaraita.
https://www.google.fi/search?q=kakka&oe=UTF-8&hl=fi&client=safari&um=1&ie=UTF-8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=dczAUPOFD4KH4ASe_ICYAw&biw=1024&bih=672&sei=eMzAUMaKFsre4QSyuoGwDg#biv=i|8;d|wRIlG75tW0wAKM:
https://www.google.fi/search?q=kakka&oe=UTF-8&hl=fi&client=safari&um=1&ie=UTF-8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=dczAUPOFD4KH4ASe_ICYAw&biw=1024&bih=672&sei=eMzAUMaKFsre4QSyuoGwDg#biv=i|8;d|wRIlG75tW0wAKM:
Ennen:
http://images.retecool.com/uploads/Mohammed Said al Sahaf-dirty_toilet_001.jpg
Jälkeen:
http://img.homedit.com/2010/11/toilet-bowl.jpg