Suomen vastuut Kreikan lainaohjelmissa selvitettävä

Suomen vastuut Kreikan lainaohjelmissa selvitettävä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että hallitus antaa eduskunnalle Kreikan kolmannesta tukipaketista tiedonannon.

Euromaat pääsivät aamuyöllä 27.11.2012 sopuun Kreikan lainaohjelman keventämisestä, toisin sanoen Kreikan kolmannesta tukipaketista. Päätökseen kuuluvat seuraavat elementit: 1) Kreikalle aiemmin myönnettyjen lainojen korkoja alennetaan; 2) korkojen maksuun annetaan kymmenen vuoden lisäaika; 3) Euroopan keskuspankki EKP palauttaa Kreikan lainoilla tekemiään voittoja; 4) lainojen maksuaikaa pidennetään 15 vuodella vuoteen 2030 saakka.

Päätös tietää luonnollisesti suoria tappioita myös Suomelle. Tappioiden taso ja määrä on nyt selvitettävä, kun kerran lainoittamiseen on aikoinaan menty mukaan.

Kriisikokouksesta saatujen tietojen mukaan Kreikan lainaohjelmaa helpotettiin 40 miljardilla eurolla. Kun Suomen osuus lainoista on noin kaksi prosenttia, voidaan karkeasti arvioida, että Suomen tappiot ovat 800 miljoonaa euroa, toisin sanoen saman verran kuin arvonlisäverotuksen kiristäminen tulee kansalaisille maksamaan.

On myös syytä muistaa, että kun Suomi vuonna 2010 haki lainaa markkinoilta lainatakseen sitä edelleen Kreikalle, lainan kuponkikorko oli 1,75 prosenttia. Nyt Kreikka maksaa kahdenvälisestä lainastaan Suomelle korkoa 0,7 prosenttia.

Aivan kuten ensimmäisen ja toisen tukipaketin jälkeen, Kreikan sopeutusohjelma ei nyt tehtyjen päätösten jälkeen ole edelleenkään realistinen. Maan rahoitusasema kohenee vain tilapäisesti, joten eurokriisi pitkittyy entisestään. Myös IMF on hiljan todennut, että Kreikan sopeutusohjelman pitäisi pohjautua todellisuuteen eikä toiveajatteluun. Uuden suunnitelman mukaan Kreikan on leikattava velkatasoaan vuosina 2016–20 peräti 51 prosenttiyksikköä 175 prosentista 124 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Taloudellisessa sekasorrossa olevan maan pitäisi siis neljässä vuodessa tehdä se, minkä Suomi teki 1990-luvun laman jälkeen 15 vuodessa ensin devalvaation ja myöhemmin hyvin voimakkaan maailmanlaajuisen talouskasvun siivittämänä. Kreikan kestävä velkataso on maan taloudelliset realiteetit huomioon ottaen maksimissaan 50–60 prosenttia. Siksi on todennäköistä, etteivät lainojen helpotukset jää tähän. Suomen valtiovarainministeriössä on toivottavasti varauduttu siihen ja arvioitu odotettujen tappioiden määrä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että hallitus antaa eduskunnalle tästä Kreikan kolmannesta tukipaketista tiedonannon, jossa se kertoo avoimesti lainaohjelmaan tehtyjen muutosten kustannuksista ja vaikutuksista Suomelle. Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen johtama hallitus on harrastanut vaarallista uhkapeliä suomalaisten veronmaksajien rahoilla, ja uumoillut voitot sulavat nyt vauhdilla. Tilanne on niin vakava, että asiasta on keskusteltava eduskunnan suuressa salissa viipymättä. Samalla katse on suunnattava tulevaisuuteen: Miten Suomi suhtautuu siihen, jos muutkin kriisimaat Kreikan tapaan alkavat vaatia helpotuksia lainaohjelmaansa ja -korkoihinsa, mikä kasvattaisi entisestään Suomen vastuita? Miten todennäköistä on, että Kreikan lainaohjelmaa tarkistetaan myöhemmin uudelleen?