Tukholmassa syntynyt 21-vuotias toisen polven ruotsinsuomalainen Hannes Florén ei pienempenä ymmärtänyt suomen kielen osaamisen merkitystä. Nyt hän sai hyvän työpaikan Göteborgissa Volvo Financial Services talousosaston huoltopuolella. Ja juuri siksi, että hän osaa suomea. Suomen kielen osaamisesta hyötyä
Göteborgissa työskentelevä Hannes Florén järjestelee ja myy huoltosopimuksia Volvo Financial Services talousosastolla. Hänen vastuulla ovat Suomessa asuvat asiakkaat, jotka ovat hankkineet Volvon kuorma-auton. Hannes on käynyt ruotsinsuomalaista koulua Tukholmassa ja hän on aina puhunut äitinsä kanssa kotona suomea.
www.sisuradio.se
Ruotsissa vain ruotsi on virallinen kieli eikä siellä ole pakkosuomea. Silti ja juuri sen takia suomen osaamisesta on hyötyä työelämässä. Suomessa on keinotekoinen virallinen kaksikielisyys (jonka sirkusluonne tuli esiin eduskunnan kyselytunnilla) ja pakkoruotsi. Seuraus on kasvava inho ja vastenmielisyys ruotsia, ruotsalaisuutta ja suomenruotsalaisuutta kohtaan. Mutta RKP on päättänyt juoda katkeran kalkin pohjaan asti.
Göteborgissa työskentelevä Hannes Florén järjestelee ja myy huoltosopimuksia Volvo Financial Services talousosastolla. Hänen vastuulla ovat Suomessa asuvat asiakkaat, jotka ovat hankkineet Volvon kuorma-auton. Hannes on käynyt ruotsinsuomalaista koulua Tukholmassa ja hän on aina puhunut äitinsä kanssa kotona suomea.
www.sisuradio.se
Ruotsissa vain ruotsi on virallinen kieli eikä siellä ole pakkosuomea. Silti ja juuri sen takia suomen osaamisesta on hyötyä työelämässä. Suomessa on keinotekoinen virallinen kaksikielisyys (jonka sirkusluonne tuli esiin eduskunnan kyselytunnilla) ja pakkoruotsi. Seuraus on kasvava inho ja vastenmielisyys ruotsia, ruotsalaisuutta ja suomenruotsalaisuutta kohtaan. Mutta RKP on päättänyt juoda katkeran kalkin pohjaan asti.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sadat tuhannet Suomen ulkopuolella osaavat suomea ja se on hyvä asia. Luulisi jopa juuri suomen kielen olevan se maita ja kansoja yhdistävä tekijä.
Virolaisetkin ovat kiitettävästi opetelleet suomea. Luulisi ruotsalaistenkin, juuri pitkän yhteisen historiamme takia, opettelevan kiitollisuudella suomea.
Surut ovat tyhmiä (kuten Pisa-testit kiistattomasti osoittavat) eivätkä siten ymmärrä suomen kielen sivistävää voimaa.
Surut ovat lapsellisen tyhmiä halutessaan leikkiä kaksikielisyys-leikkiään änkyröimällä ymmärtämättä, että suomenkieliset eivät ole tästä mielikuvitusleikistä kiinnostuneita.
Surut vaikuttavat jääneen monella tavalla lapsen asteelle, kehityksestä jälkeen monessa suhteessa. Pisa-testit ovat oikeassa.
Jokainen joka ostaa Fordilla ennen töissä olleiden britti insinöörien kasaamaa, kiinalaisten omistaa ja suomalaisten markkinoimaa Volvoa on täysi idiootti.
Likkuttava tarina.
Ja se on tosi.
Nyt taisit Heikki potkaista omaan nilkkaan! Et kai väitä että Hannes olisi saanut työpaikkaa ellei olisi osannut myös ruotsia? Yhtä hyvin sen saman työpaikan olisi voinut napata kaksikielinen suru. Ruotsillahan toki on omakin kaksikielinen resurssinsa, tai ainakin edellytykset siihen kunhan vain huolehtivat suomen kielen taidon ylläpitämisestä myös jälkipolvien keskuudessa. Toisen polven ruosut vielä jotenkuten osavat suomea, kolmas polvi enää harvemmin.
Ruotsi-suomi kielitaito on arvokas valttikortti pohjoismaisilla työmarkkinoilla ja myös kansainvälisillä kunhan lisäksi osaa hyvin myös niitä vieraampia kieliä.
Kiitos Heikki kun muistutit ruotsi-suomi kielitaidon tärkeydestä!
Taas svekoankka ei ymmärtänyt jutun juonta. Ei Ruotsissa ole pakkosuomea ja kuitenkin ne muutamat tarvittavat suomentaitoa vaativat työt tulevat täytetyiksi.
Suomessakin surut täyttäisivät helpostikin maamme ruotsin tarpeen! Ei tarvitsisi suurta pääväestöä pakkoruotsittaa, vaan se voisi keskittyä kaikkiin muihin tarpeellisiin kieliin.
ruotsi-Suomi, Oikea tarve on vain ruotsissa.
Suomessa sillä on lailla luotu keinotekoinen tarve.
Miten juttu liittyi pakkoruotsiin ei nyt oikein ainakaan minulle aukene. Jutun tärkein opetushan oli kuitenkin se että Hannes sai duunia koska osasi sekä suomea että ruotsia, ja niinhän me surutkin usein saamme, samasta syystä.
Pakkoruotsijankutuksesi saat tunkea sinne minne ei aurinko paista mutta opettelemalla ruotsia laajennat työnsaantimahdollisuuksiasi merkittävästi.
Ankdam, minulle ei aukene, miksi RKP nostaa hirveän mölyn joka kerta kun pakollista ruotsia vaaditaan vapaaehtoiseksi. Esim hiljattain Tampereen pakkoruotsia vastustavan bussikampanjan jälkeen kansanedustaja Gestrin TVssä vollotti, että ruotsinkielisiä loukataan.
Miksi ruotsinkielisille ei riitä, että ruotsinkielisillä olisi jatkossa paremmat mahdollisuudet tehtäviin joissa oikeasti tarvitaan ruotsi-suomi -kaksikielisyyttä, kuten tuossa Hanneksen tapauksessa?
Suomenkieliset ovat valmiita opiskelemaan pakollisen ruotsin sijaan jotain muuta itseämme ja kansakuntaamme hyödyttävää, esim lisäkursseja jossain muussa oppiaineessa tai kielessä tai vapaaehtoista ruotsia. Miksi se ei kelpaa teikäläisille, Ankdam?
"Miten juttu liittyi pakkoruotsiin ei nyt oikein ainakaan minulle aukene."
Monivuotiset PISA-testit ovat antaneet ymmärtää, että teikäläisille ei aukene moni muukaan asia.
Työ paikka Volvossa. Se onkin oikein menestyvät juttu.
Ankka ei kiihkossaan lukenut aloitukseni jälkiosaa: Ruotsissa vain ruotsi on virallinen kieli eikä siellä ole pakkosuomea. Silti ja juuri sen takia suomen osaamisesta on hyötyä työelämässä. Suomessa on keinotekoinen virallinen kaksikielisyys (jonka sirkusluonne tuli esiin eduskunnan kyselytunnilla) ja pakkoruotsi. Seuraus on kasvava inho ja vastenmielisyys ruotsia, ruotsalaisuutta ja suomenruotsalaisuutta kohtaan. Mutta RKP on päättänyt juoda katkeran kalkin pohjaan asti.
Suomen pitää omaksua pohjoismainen kielilainsäädäntö ja siinä meille läheisin on Ruotsi. Siis näin: Suuren enemmistön äidinkieli (Suomessa suomi, Ruotsissa ruotsi) on ainoa virallinen ja suurin vähemmistökieli (Suomessa ruotsi ja Ruotsissa suomi) saa kansallisen vähemmistökielen aseman. Sen jälkeen ruotsin asema Suomen työmarkkinoilla asettuu oikealle tasolle. Suomessa nuo lain muutokset tuovat miljardien eurojen säästöt, kun turha kielipelleily lopetetaan (kts. eduskunnan kyselytunti TV1 29.11.2012).
Kyllä minä luin myös sen jälkiosan, en tosin ymmärtänyt miten se liittyi itse juttuun. Jutun tärkein opetushan oli että Hannes sai suomi-ruotsi kielitaidollaan duunia. Hieno homma ja kunnia siitä Hanneksen äidille joka on vaivautunut ylläpitämään lapsensa äidinkieltä vieraalla maalla. "Gett sitt barn en gåva" kuten Folktingetin vihkosessa kehoitetaan. Niin eivät valitettavasti kaikki ulkomailla asuvat suomalaiset äidit tee, tehden lapsilleen samalla suuren karhunpalveluksen.
Tehkää te ruotsinkieliset äidit kuten Hanneksen äiti, älkääkä itkekö, että teitä vihataan, kun suomalaiset äidit vaativat lapsilleen vapautta opiskella meitä hyödyttävää oppiainetta tai kieltä, pakollisen ruotsin sijaan.