Antakaapa arvon kirjoittajat kirjavinkkejä – niin ateistit kuin uskovaisetkin:
1: Ateismin puolesta
2: Ateismia vastaan
Mitkä kirjat ovat herättäneet teitä itseänne oman maailmankatsomuksenne kannalle?
1: Ateismin puolesta
2: Ateismia vastaan
Mitkä kirjat ovat herättäneet teitä itseänne oman maailmankatsomuksenne kannalle?
Vastaukset 6
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11051588#comment-58307424-view
1:
Hitchens, Christopher: Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken.
Mainio valtavirrasta erottuva kirja, jonka maailmaa kiertänyt kirjoittaja kertoo omakohtaisia kokemuksiaa uskontojen kummallisuuksista ja kauheuksista.
Dawkins, Richard: Jumalharha.
Evoluutiobiologian professori kertoo akateemiseen sävyyn uskonnollisuuden taustasta ja seurauksista. Pitää uskonnollisuutta puhtaasti evoluution jäljiltä jääneenä haitalliseksi muuttuneena ominaisuutena. Joten edustaa vain osaa ateisteista.
Harris, Sam: uskon loppu.
Varsin agressiivisesti kirjoitettu kirja, joka hyökkää uskonnollisuutta vastaan kaikissa muodoissaan. Ei sovi kaikille.
Pyysiäinen, Ilkka: Jumalaa ei ole.
Mainio suomalaisesta näkökulmasta kirjoitettu kirja. Lyhyetkö täynnä asiaa, lukuunottamatta riivatuista kertovaa osuutta joka on turha.
2.
Eskola, Timo: Ateismin sietämätön keveys.
Kirja jota et voi avata mistään kohtaa löytämättä sovauksia ja äärimmäisen yksipuolista asioiden tarkastelua joka yleensä johtaa uuteen herjaan. Sopii mustavalkoisesti ajatteleville.
McGrath, Alister ja Collicutt McGrath, Joanna: Dawkins-harha?.
Vastine Jumalharha-kirjalle. Kieroilevaa kirjoitusta, jossa asiat tulkitaan aina asian vierestä välillä täysin päinvastoinkin. Kävin lähdeluetteloa läpi ja en onnistunut löytämään väitettyjä lähteitä itse Jumalharha-kirjasta, joten joko suomentaja ei ole viitsinyt kääntää lähteitä, joka todella kummallista tai kirja on todella kirjoitettu mielivaltaisesti.
Spong, John Shelby: Miksi kristinuskon tulee muuttua tai kuolla.
Erinomainen kirja jossa liberaalipiispa käsittelee kristinuskon ongelmakohtia uudistavaan ja rakentavaan sävyyn. Voin suositella kaikille kristinuskoisille.
Puolimatka Tapio: Usko, tiede ja evoluutio.
Suomalaisen hihhulismin helmi, kirja jonka kirjoittanut uskontotieteiden professori käyttää hyväkseen jokaista älyllisen epärehellisyyden muotoa. Kirja joka tarjoaa esimerkin jokaiselle kieroilevalle kirjoittajalle. Eli kannattaa tutustua, on aivan omaa luokkaansa. Kirjoittaja panostaa siihen että vain kaikkein äärimmäiset hihhulit pystyvät lukemaan kirjan, ateisteista edes kaikkein masokistisimmat eivät tuskin siihen kykene. Sama pätee myös toisiin kirjoittajan tiiliskivenpaksuisiin kirjoihin.
1. Raamattu.
Kuolematon klassikko jonka luettuaan kukaan ei voi olla uskovainen.
" 1. Raamattu.
Kuolematon klassikko jonka luettuaan kukaan ei voi olla uskovainen. "
- päinvastoin.
Olen lukenut ko kirjaa n 30v ja usko sen kun vahvistuu vaan :)
Mitä enenmmän luet, sen vahvempi olet, koska Sanan muuttuessa elämäksi, avautuu ihmeellinen maailma eteemme. :D
Sana on ELÄVÄ siinä henkilössä, joka ottaa sen vastaan ja luottaa Jumalan antamiin lupauksiin. Ei tule pettymään.
Minusta ei tullut ateistia kirjoja lukemalla. Vaikka paljon olen koko ikäni lukenutkin, niin eivät lukemani kirjat siihen vaikuttaneet etten usko jumaliin. Kun toisella kymmenellä havahduin siihen, että oppi johon minua oli yritetty kasvattaa, oli täysin järjetön, niin se olikin sitten siinä.
Vasta vanhemmalla iällä olen lukenut enemmän tietokirjallisuutta, jotka käsittelevät uskontoja.
Lucretius: Maailmankaikkeudesta. Erittäin järkevää tekstiä kun tekstin tyyliin vain tottuu, jopa nykyajan maallistuneen ja tieteellistyneen länsimaisen asukkaan näkökulmasta. Kirjoitettu muuten jo hyvissä ajoin ennen oletetun Jeesuksen syntyvää ja huomattavasti ennen Raamatun kokoamista.