Onko Suomessa työvoimapula? Onko työntekijöitä todella niin vähän, että eläköitymisikääkin pitäisi jopa pakkotoimin nostaa? Vai onko eläköitymisiän nostopyrkimykset Suomessa jälleen yksi sopulikäyttäytymisen muoto? Eli siis, mitä isot edellä, sitä pienet perässä ilman, että järjeksi kutsuttu ilmiö pääsisi missään kohtaa keskushermostoa puuttumaan asioiden kulkuun.
Onko taloudessa näkynyt merkkejä työvoimapulasta? Ei. Pikemminkin tilanne on päinvastainen. Yritykset näköjään lähes kilvan vähentävät työntekijöitään. Suuria tehtaita suljetaan, toimintoja siirretään ulkomaille. Samoin rationalisointi muutoinkin merkitsee pääasiassa henkilöstön vähentämistä ja koneiden ottamista tilalle. Sama pätee julkisessa hallinnossa, jossa poistuvat organisaatiot eivät ole liikeyrityksiä, vaan kunniksi nimitettyjä hallinnollisia yksiköitä.
Ainoa merkki työvoimapulasta on kapitalistien ja joidenkin kapitalistisesti ajattelevien virkamiesten mielikuvitukseen perustuva näkemys ikääntymisestä työvoimapulaa aiheuttavana tekijänä. Kuvitellaan, että kun niin sanotut suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, niin tästä repeäisi ennen näkemätön työvoimapula.
Seikka, joka ikään perustuvassa työvoimapulan perustelussa on unohdettu, on se, että talous pystyy vallan mainiosti sopeutumaan myös pienempään työvoiman määrään. Niin sanotussa kuntauudistuksessahan väen vähentämistä pidetään suorastaan terveenä toimenpiteenä. Ikärasismi puolestaan kertoo, ettei ikääntyneiden työpanokselle näy olevan edes tarvetta.
Jos meillä olisi pieninkin työvoimapula, niin senhän pitäisi näkyä siinä, että työttömyys koko ajan vähenee eikä lisäänny ja että työntekijöiden keski-ikä nousee samoin kuin keskimääräinen eläköitymisikä, joka jo nyt voi vallan mainiosti olla nykyistä korkeampi tarvitsematta tehdä asian vuoksi yhtään mitään.
Ilmeisesti monelta on jäänyt huomaamatta myös se, että yritykset toimivat tänä päivänä maailmanlaajuisesti. Se tarkoittaa, ettei työvoima ole enää mikään ongelma, vaan sopeutuminen tuotannon rajoituksiin voidaan toteuttaa toimimalla siellä missä tällaisia rajoitteita ei ole. Tästä näkökulmasta iäkkäiden väkisintyöllistämispyrkimykset ovat lähinnä veden kantamista kaivoon. Ainoa toimiva keino olisi luoda maailmanlaajuiset yhtenäiset pelisäännöt työmarkkinoille ilman porsaanreiiksi kutsuttuja vuotokohtia.
Hyvinvointivaltion pelastaminenkaan ei ole mikään järjellinen peruste väkisin työssä pitämiselle. Kun ikäluokat pienenevät, se merkitsee myös sitä, ettemme kertakaikkiaan tarvitse nykyisensuuruista hyvinvointivaltiota. Miksi meidän pitäisi olla pakkotyössä ylläpitääksemme ylisuurta hyvinvointivaltiota?
Katsonkin, että nukkumista ja naukkailua työaikana pitäisi vähentää tuntuvasti mikäli perustellumpia näkemyksiä taloutemme tilasta ei saada aikaiseksi. Viini ei ole välttämättä mikään viisasten juoma. Siksi suosittelen teräviä. GRN voisikin esittää prosenttipitoisuuksien tuntuvaa korottamista. Näin ei tarvitsisi juoda niin paljon. Tästäkin koituisi pelkästään selvää säästöä.
Kadonnutta älliä etsimässä
5
65
Vastaukset
Kirjoituksesi voisivat toimia hyvin "etsi vähintään 10 virhettä" puuhastelun alustana. Yrityksesi sovittaa väkinäisesti ns. kapitalismin vastaista aatettasi todellisuuteen, johtaa helposti nähdynlaiseen tekstiin.
En pidä itsekään eläkeiän nostamista perusteltuna, mutta syynä ei ole kasvava työttömyys. Niin lyhyellä tähtäimellä vastuullisen politiikan ei sentään pidä toimia. Lähtökohdaksi on otettava sellainen taloudellinen tilanne, missä ei eletä taantumassa tai sen tuntumassa. Asioita pitää osata tarkastella suhdannevapaasti.
Ikärakenteen muutos on puhdas fakta. Kysymys on vain siitä, aiheuttaako muutos Suomeen työvoimapulan jollakin aikavälillä. Jos aiheuttaa, eläkeikää tulee ilman muuta nostaa, työelämään astumista varhentaa, työkyvyttömyyttä ehkäistä ja kotihoidontukiaikoja lyhentää. Kaikki keinot pitää ottaa silloin käyttöön.
Ongelma on nyt siinä, että eläkeiän nostamista hinkuvat, eivät tunnu osaavan tai haluavan perustella asiaa kylmillä luvuilla. Haluttomuus taitaa johtua siitä, että ne kylmät luvut ei oikein tunnu sopivan yhteen eläkeiän nostotavoitteiden kanssa. Työvoimapula ei vaan ota tullakseen oikein hyvienkään talouskasvuvuosien luvuilla. Perustyöttömyys on liian suuri, jotta ikärakenteen muutos voisi sen nopeasti nakertaa. Mutta heti kun on merkkejä rajun talouskasvun alkamisesta, ei pidä viivytellä, vaan nostetaan eläkeikää pikavauhtia. Siihen en kyllä itse usko.
Suomen tulisi saada talouskasvua aikaiseksi, sillä ihmiset ovat liian tottuneita hyvinvointivaltion palveluihin ja elintasoon. Vanhemmalle väelle asia on tietysti helpompi niellä, kun minä mukaanlukien olen kokenut ne paljon huonommatkin ajat eikä silloinkaan silti turhia valitettu eikä nälkään kuoltu.
Talouskasvuun pienen kansan tulee varautua panemalla kaikki resurssinsa käyttöön ja saneeraamalla talouskasvua haittaavat rakenteelliset seikat pois. Maataloutta ei ole järkevä harjoittaa arktisilla hallanaroilla alueilla Suomessa vaan parhailla kasvumailla. Tämä järki pitäisi ottaa käyttöön kaikessa eikä kannustaa aluepoliittiseen tehottomuuteen. Modernissa taloudessa tärkein investointikohde on kansalaisten yläpää. Se pitää kouluttaa ja pitää jatkuvasti vireänä. Nokia nousu on loistoesimerrki 90-luvulla siitä oikeasta suunnasta. Silloin investoitiin yläpäähän eikä käsi- ja jalkavarsien lihaksiin. Sillä tiellä pitäisi edelleen edetä.
Juhana Vartiaisella on hyvät tavat ja kunnossa oleva yläpää. Hän on täysin oikeassa siinä, että kannattaa ottaa työaikana 10 minuutin torkut, jos se lisää olennaisesti työtehoa ja jaksaa tehdän 5 tunnin työpäivän sijasta tuplasti enemmän. Työajalla naukkailua kannattaa varmaan välttää, mutta työajan ulkopuolella viinilasillinen harvakseen ei liene kovin pahasta. Kerrankin kunnon johtaja, joka ei kerro juoksevansa itseään puhki maratonharrastuksillaan.Olen hyvin tyytyväinen aikaansaannokseeni, koska se on kohtuullisen osuva analyysi vallitsevasta tilanteesta. Ymmärrän kyllä, että kapitalistinen aivopesu ja kaikenmaailman kauhukuvat ovat saattaneet kansalaiset sen verran sekaisin, etteivät he näe muita mahdollisuuksia kuin sen minkä Helsingin Sanomat, YLE tai mainostelevisio eteen kantavat.
Sinänsä on tietysti loogista olettaa, että työvoimapula olisi seuraus siitä, että suuret ikäluokat poistuvat työelämästä, mutta kaikki viittaa kuitenkin siihen, ettei työvoimapula ole edes näkyvissä. Miksi työnteko pikemminkin lopetetaan kuin sitä jatketaan? Jos työvoimapula tosiaan olisi odotettavissa, niin työttömyys vähenisi, eläkkeellelähtöikä olisi korkeampi, mutta näinhän ei suinkaan ole asianlaita. Siksi on suorastaan merkillistä, miksi eläkkeellepääsyikää pitäisi oikein lailla nostaa. Eritotenkin kun vanhempaa työvoimaa suorastaan syrjitään työelämässä.
Eläkeiän nostoyritys vaikuttaa pikemminkin lumeperustelulta sille, että voisimme ottaa lisää lainaa sillä perusteella, että tekisimme muka töitä pitempään. Siis töitä, joita ei itse asiassa ole. Toinen syy saattaisi olla säästövaikutukset. Onhan luultavaa, että ainakin eläkeyhtiöillä alkaisi varsinainen paratiisikausi, kun eläkkeitä ei enää tarvitsi maksaa, kun väestö hoippuisi työssä haudan partaalle saakka.
Ja vaikka eläkeikä nousisikin, niin tämähän ei suinkaan estä sitä, mistä jo mainitsin, että yritykset toimivat nykyään maailmanlaajuisesti. Siksi jos työvoima on ei-haluttua syystä tai toisesta, tosin pääasiassa siksi, että koulutus ja kokemus on kallista, niin yritykset siirtävät enenevästi toimintojaan sinne, missä kaikki saadaan alhaisin kustannuksin tai peräti ilmaiseksi.
Sitä paitsi miksi ihmeessä sitä eläkeikää pitäisi nostaa lakisääteisesti, jos taloudessa alkaisi mennä todella hyvin ja työvoimapula uhkaisi? Onko yritysjohtaja jo siksi tyhmä, ettei hän älyä palkata työntekijöitä muutoin kuin lain voimalla? Onko yritysjohtajakin jo ammattiroolissaan julkisen vallan elätti siinä määrin, että istuu vain "monttu" auki ja odottaa valmista?
Kun vielä tätä fiktiivistä työuraa aiotaan pidentää koulutusaikoja lyhentämällä, niin eipä tulevaisuus näytä kovinkaan lupaavalta. Osaamisen taso vain entisestään laskee.Seppo_Ilmarinen kirjoitti:
Olen hyvin tyytyväinen aikaansaannokseeni, koska se on kohtuullisen osuva analyysi vallitsevasta tilanteesta. Ymmärrän kyllä, että kapitalistinen aivopesu ja kaikenmaailman kauhukuvat ovat saattaneet kansalaiset sen verran sekaisin, etteivät he näe muita mahdollisuuksia kuin sen minkä Helsingin Sanomat, YLE tai mainostelevisio eteen kantavat.
Sinänsä on tietysti loogista olettaa, että työvoimapula olisi seuraus siitä, että suuret ikäluokat poistuvat työelämästä, mutta kaikki viittaa kuitenkin siihen, ettei työvoimapula ole edes näkyvissä. Miksi työnteko pikemminkin lopetetaan kuin sitä jatketaan? Jos työvoimapula tosiaan olisi odotettavissa, niin työttömyys vähenisi, eläkkeellelähtöikä olisi korkeampi, mutta näinhän ei suinkaan ole asianlaita. Siksi on suorastaan merkillistä, miksi eläkkeellepääsyikää pitäisi oikein lailla nostaa. Eritotenkin kun vanhempaa työvoimaa suorastaan syrjitään työelämässä.
Eläkeiän nostoyritys vaikuttaa pikemminkin lumeperustelulta sille, että voisimme ottaa lisää lainaa sillä perusteella, että tekisimme muka töitä pitempään. Siis töitä, joita ei itse asiassa ole. Toinen syy saattaisi olla säästövaikutukset. Onhan luultavaa, että ainakin eläkeyhtiöillä alkaisi varsinainen paratiisikausi, kun eläkkeitä ei enää tarvitsi maksaa, kun väestö hoippuisi työssä haudan partaalle saakka.
Ja vaikka eläkeikä nousisikin, niin tämähän ei suinkaan estä sitä, mistä jo mainitsin, että yritykset toimivat nykyään maailmanlaajuisesti. Siksi jos työvoima on ei-haluttua syystä tai toisesta, tosin pääasiassa siksi, että koulutus ja kokemus on kallista, niin yritykset siirtävät enenevästi toimintojaan sinne, missä kaikki saadaan alhaisin kustannuksin tai peräti ilmaiseksi.
Sitä paitsi miksi ihmeessä sitä eläkeikää pitäisi nostaa lakisääteisesti, jos taloudessa alkaisi mennä todella hyvin ja työvoimapula uhkaisi? Onko yritysjohtaja jo siksi tyhmä, ettei hän älyä palkata työntekijöitä muutoin kuin lain voimalla? Onko yritysjohtajakin jo ammattiroolissaan julkisen vallan elätti siinä määrin, että istuu vain "monttu" auki ja odottaa valmista?
Kun vielä tätä fiktiivistä työuraa aiotaan pidentää koulutusaikoja lyhentämällä, niin eipä tulevaisuus näytä kovinkaan lupaavalta. Osaamisen taso vain entisestään laskee.Eläkeiän nostamisessa voi kyllä olla lumeperusteluja ja sellaista olen itsekin epäillyt. Eniten vaakani kallistuu siihen suuntaan, että elinkeinoelämä pyrkii pitämään yllä työttömyyttä, jotta palkkavaatimukset pysyisivät maltillisina. Muutenhan kyse on maksajien näkökulmasta lähinnä siitä, maksetaanko työttömyysvakuutusmaksuja vai eläkevakuutusmaksuja. Siinä taas ei taida olla kovin suurta eroa ja siten väliä, kumpaako maksetaan.
Eläkeyhtiöille ei ole mikään paratiisi, jos eläkkeitä ei tarvitse maksaa. Silloinhan eläkeyhtiöiden toiminta vain loppuisi tarpeettomana.
150 vuotta sitten ihmisten elinikä Suomessa taisi olla keskimäärin 40 vuotta. Jos olisimme silloin jumiutuneet esim. 35 vuoden eläkeikään, aika vähäiseksi jäisivät työurien pituudet nykyisillä eliniän ajoilla. Kun elinikä on pidentynyt, työn fyysinen rasittavuus vähentynyt ja keskimääräinen jaksaminen lisääntyneet voi kyllä olla perusteltua nostaa eläkeikää.
Minusta tässä on kuitenkin syytä olla pragmaattinen eli miettiä sitä, mikä todennäköisyys ikääntyvälle on löytää töitä. Työnantajat ovat halukkaita irtisanomaan aina ensimmäisinä iäkkäät, joten eivät he kovin haluttua työvoimaa ole. Elienkeinoelämän puolelta on jopa viestitetty sellaista, ettei ainakaan eläkeiän ylärajaa pitäisi nostaa. Siellä ilmeisesti lasketaan, että liki seitsemänkymmpisen työteho alkaa olla jo niin surkea, että tuottavuus laskeen olennaisesti.
Työnantajan tyhmyydestä ei ole kyse. Jos ihminen on ehtinyt eläkkeelle, ei työnantajalla ole juurikaan mahdollisuuksia häntä sen jälkeen palkata. Yksi vuosi per yksi ikäluokka on aina poissa kuvioista. Näin helppoa matematiikkaa se on.
Koulutusaikoja voi olla varaa lyhentää, mutta koulutusta tehostaa. Omalla alallani opinnot kestivät minun aikanani keskimäärin 5-6 vuotta ja taitavat kestää sen nykyäänkin. Kyllä siinä olisi ollut paljonkin tehostamisen varaa. Kyse oli paljolti ulkoa oppimisesta ekä soveltamisesta saati sitten omatoimisesen ajattelun opettelusta. Varsinainen oppiminen tapahtuu enemmän työelämässä monilla aloilla. Sen vuoksi pitäisi mielestäni säännönmukaisemmin luoda lähes kaikille aloille mestari-kisälli suhteita, jotka voivat olla pääasillisen käytännön oppimisen paras tapa, kun peruskoulutus alalle on ensin hankittu.
Minäpä kertaan taas, miksi työvoimapula on mahdoton sittenkään, kun nykyinen taloustilanne on kohentunut:
- Tavaroiden ja palveluiden tuotanto on tehostunut jo parisataa vuotta. Tehostuminen jatkuu yhä ja tulevaisuudessakin, joten eläkkeelle siirtyvien tilalle ei tarvita vastaavaa määrää uusia työntekijöitä.
- Kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle ja istahtaneet keinutuoleihinsa, heidän kulutuksensa vähenee kaikkien muiden tuotteiden ja palveluiden kuin terveyspalvelujen, vaippojen ja keinutuolien jalasten osalta.
- Kun suuret ikäluokat ovat vanhetessaan siirtyneet vanhainkoteihin ja sairaaloihin, työiässä olevien kansalaisten verotaakka kasvaa. Siitä seuraa, että työikäisten ostovoima laskee, mistä puolestaan seuraa, että tavaroiden ja palveluiden tarjontaan tarvitaan entistä vähemmän työvoimaa. Itse asiassa työttömyys vain lisääntyy, mikä edelleen laskee kysyntää.
- Ikäluokkatilastojen tarkastelijat eivät ole ottaneet huomioon, että vaikka syntyvyys räjähtikin kasvuun sotien jälkeen ja suuret ikäluokat erottuvat selvästi syntyvyystilastoissa, niiden jälkeisinä 1950-luvun vuosina syntyvyydessä ei tapahtunut kovinkaan dramaattista laskua. Tämä lieventää eläkkeelle siirtyvien vuosittain poistuvien vaikutusta työmarkkinoihin. Täysin väärä laskutapa on olettaa, että työmarkkinoille tulevan ikäluokan pitäisi olla yhtä suuri kuin työmarkkinoilta poistuvan.
- Meillä Suomessa suuri osa suurista ikäluokista asuu ja on työskennellyt Ruotsissa eli eivät sen kummemmin siirry pois työelämästä kuin rasittamaan meidän sosiaaliturvaammekaan.Olen myös ymmärtänyt, että tämä kestävyysvajeproblematiikka koskisi jotakin järjettömän pitkää aikaa tulevaisuudessa. Eikö yhtälailla voisi ryhtyä panikoimaan ihan mistä tahansa asiasta? Vaikka siitä, että taivaalta putoaa kivi ja aiheuttaa suurta tuhoa ellemme ryhdy pikaisesti asuttamaan Suomea hajautetummin.
Mielestäni talouden ja kilpailukyvyn kohentaminen vaatii aivan toisenlaisia toimia kuin perinteinen palkkojen nylkeminen ja eläkeiällä spekuloiminen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1682861Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha222031- 242016
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891835Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?691567Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se191313Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371222- 101211
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351193Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k91181