Suuret ikäluokat jäivät eläkkeelle - missä on työvoimapula?
Ennusteet työvoimapulasta ovat menneet pieleen. Asiantuntijoiden mukaan suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö ei luonut pulaa työvoimasta, vaan hillitsi vain työttömyyden kasvua.
Moni pätkätyöläinen on odottanut suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtöä työmarkkinoilta vakituisen työpaikan toivossa. Nyt kaksi kolmasosaa suurista sotien jälkeen syntyneistä sukupolvista on eläkkeellä. Edelleen työtä tekevien suurten ikäluokkien määrä koko työvoimasta on neljä prosenttia. Silti avoimien työpaikkojen määrä on viime aikoina vain vähentynyt.
Suuret ikäluokat viihtyivät töissä paljon pidempään kuin osattiin ennustaa.
- Tähän vaikutti nimenomaan koulutus. Tutkimuksetkin osoittavat, että korkeasti koulutetu ihmiset viihtyvät töissä pidempään ja suuret ikäluokat ovat olleet edeltäjiään koulutetumpaa väkeä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Kauppinen.
Ulkomaisten työntekijöiden määrä yllätti
Ennustukset menivät pieleen muutenkin. Samaan aikaan kun koulutetut ihmiset tekivät töitä entistä vanhemmiksi alettiin valtion virkamiehien määrää vähentää. Valtiontalouden tehostamisohjelma on vähentänyt valtion työntekijöitä selvästi.
Lisäksi työmarkkinoille on ilmestynyt uusi ryhmä, jonka tuloa ei vielä 90-luvun alussa osattu ennakoida. Suomeen on muuttanut 1990-luvun puolivälistä enemmän ihmisiä kuin Suomesta pois. Aluksi maahanmuuttajia tuli parintuhannen vuosivauhtia, mutta nyt 2000-luvulla Suomeen on muuttanut noin 20 000 työikäistä ihmistä vuodessa.
- Nämä 250 000 ulkomaalaistaustaista kilpailee myöskin niistä avautuvista työpaikoista, toteaa tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Avoimista työpaikoista käydäänkin nyt entistä kovempaa kilpailua. Talouden heikkojen lukujen takia työttömyys kasvaa kuukausi kuukaudelta. Myös pitkäaikaistyöttömiä kuvaava käyrä on näyttänyt väärään suuntaan vuodesta 2009 lähtien. Suurten ikäluokkien eläköitymisen ansiosta työttömyys ei kuitenkaan ole tämänhetkistä kahdeksaa prosenttia korkeampi.
- Ei kaikkia eläkkeelle siirtyvien paikkoja täytetä, mutta kuitenkin suuri osa täytetään. Uskon, että se on pitänyt tätä työttömyyden kasvua aisoissa, Myrskylä arvioi.
Ennusteet työvoimapulasta ovat menneet pieleen. Asiantuntijoiden mukaan suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö ei luonut pulaa työvoimasta, vaan hillitsi vain työttömyyden kasvua.
Moni pätkätyöläinen on odottanut suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtöä työmarkkinoilta vakituisen työpaikan toivossa. Nyt kaksi kolmasosaa suurista sotien jälkeen syntyneistä sukupolvista on eläkkeellä. Edelleen työtä tekevien suurten ikäluokkien määrä koko työvoimasta on neljä prosenttia. Silti avoimien työpaikkojen määrä on viime aikoina vain vähentynyt.
Suuret ikäluokat viihtyivät töissä paljon pidempään kuin osattiin ennustaa.
- Tähän vaikutti nimenomaan koulutus. Tutkimuksetkin osoittavat, että korkeasti koulutetu ihmiset viihtyvät töissä pidempään ja suuret ikäluokat ovat olleet edeltäjiään koulutetumpaa väkeä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Kauppinen.
Ulkomaisten työntekijöiden määrä yllätti
Ennustukset menivät pieleen muutenkin. Samaan aikaan kun koulutetut ihmiset tekivät töitä entistä vanhemmiksi alettiin valtion virkamiehien määrää vähentää. Valtiontalouden tehostamisohjelma on vähentänyt valtion työntekijöitä selvästi.
Lisäksi työmarkkinoille on ilmestynyt uusi ryhmä, jonka tuloa ei vielä 90-luvun alussa osattu ennakoida. Suomeen on muuttanut 1990-luvun puolivälistä enemmän ihmisiä kuin Suomesta pois. Aluksi maahanmuuttajia tuli parintuhannen vuosivauhtia, mutta nyt 2000-luvulla Suomeen on muuttanut noin 20 000 työikäistä ihmistä vuodessa.
- Nämä 250 000 ulkomaalaistaustaista kilpailee myöskin niistä avautuvista työpaikoista, toteaa tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Avoimista työpaikoista käydäänkin nyt entistä kovempaa kilpailua. Talouden heikkojen lukujen takia työttömyys kasvaa kuukausi kuukaudelta. Myös pitkäaikaistyöttömiä kuvaava käyrä on näyttänyt väärään suuntaan vuodesta 2009 lähtien. Suurten ikäluokkien eläköitymisen ansiosta työttömyys ei kuitenkaan ole tämänhetkistä kahdeksaa prosenttia korkeampi.
- Ei kaikkia eläkkeelle siirtyvien paikkoja täytetä, mutta kuitenkin suuri osa täytetään. Uskon, että se on pitänyt tätä työttömyyden kasvua aisoissa, Myrskylä arvioi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tulee maanantaina.
Soiniko se siellä?
Kataisella ainakin tuli kiire saada eläkeiännosto-laki läpi pikavauhdilla. Antoi työmarkkinajärjestöille maaliskuulle asti aikaa päästä sovintoon tai Kokoomus runnoo lain läpi.
"Ennusteet työvoimapulasta ovat menneet pieleen. Asiantuntijoiden mukaan suurten ikäluokkien eläkkeelle lähtö ei luonut pulaa työvoimasta, vaan hillitsi vain työttömyyden kasvua."
Eli mahhanmuuttajakriitikot siis toivovat että nykyinen taloudellinen ahdinko jatkuisi jottei tarvittaisi maahan ulkopulista työvoimaa? Aika sumeaa logiikkaa, eikä kovin isänmaallistakaan.
"mutta nyt 2000-luvulla Suomeen on muuttanut noin 20 000 työikäistä ihmistä vuodessa."
Näistä vain murtoosa on maahanmuutokeskusten kautta saapuvia joita vastaan hommalaiset niin raivokkaasti jaksavat meuhkata.
Meuhmkaaminen kuitenkin vaikuittaa kielteisimmin juuri työperäsiseen maahanmuuttoon, koska sellaiset voivat yleensä vapaammin valita kohdemaansa. Ja se vaikuttaa myös Suomessa työskenteleviin maahnmuuttajiin jotka saattavat muuttaa jonnekin jossa vastaanotto ei ole yhtä "monikulttuurikriittistä".
Pakolaisiin mehkaaminen ei vaikuta. Heidän oltavat ovat täällä lositavat verrattuna kotioloihinsa ihan riippumatta mehkaamisen määrästä ja laadusta. Ja niistä pahin osa, joka ei työllisty, ei myöskään koskaan kykene muuttamaan.
Hommalaisuus on siis yksinomaan haitaksi maallemme. Siksi onkin toivottavaa että maahamuutto yltyy ja väki täällä pikkuhiljaa tottuu erilaisuuteen.
Yksi maahanmuuttaja työllistää kymmeniä suomalaisia. Miten näitä tänne rahtaamalla paikataan työvoimapulaa?
Metalliliiton Aalto: "Kataisen puheet kuin Rukan hangilta"
Talouselämä
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto tyrmää pääministeri Jyrki Kataisen vaatimukset uusista eläkepäätöksistä ennen maaliskuun budjettikehysneuvotteluja.
"Kataisen vaatimukset alkavat jo muistuttaa työnantajien EK:n toimintaa, jossa aiemmin sovitulla ei tunnu olevan mitään arvoa. Väistämättä mieleen tulee myös entinen pääministeri ja Rukan hanget", Aalto hämmästelee ja viittaa entisen pääministeri Matti Vanhasen ehdotukseen eläkeiän nostamisesta, jonka hän kertoi saaneensa Rukan hangilla hiihdellessään.
Metalliliiton puheenjohtaja kummastelee hallituksen toimintatapaa, jossa jokaisen budjettiriihen yhteydessä uhkaillaan ja pyritään kiristämään työmarkkinajärjestöjä. Samaan aikaan työpaikoilla lomautetaan ja irtisanotaan ihmisiä.
"Peruskysymys on se, että ihmisillä ei ole riittävästi töitä. Luulisi hallituksenkin keskittyvän tähän tosiasiaan. Uutta työtä ei luoda sillä, että lisätään työn tarjontaa. Uutta työtä luodaan, kun pystytään perustamaan uusia työpaikkoja", Aalto korostaa.
Aalto sanoo, että Kataisen hallituksella olisi juuri nyt tilaisuus lisätä suomalaista työtä esimerkiksi avittamalla suuren laivatilauksen syntymistä.
Aiheesta lisää
SAK:n Lyly ihmettelee, onkohan Katainen unohtanut jotakin 5 min. sitten
HS: Katainen vaatii työmarkkinajärjestöiltä nopeita päätöksiä työurien pidentämiseksi päivitetty 05:26
Metalliliiton puheenjohtaja ihmettelee myös pääministerin näkemystä Suomen teollisuuden kilpailukyvystä.
"Julkisuuteen luodaan nyt ilmapiiriä, jonka mukaan meidän pitäisi kopioida ruotsalaista mallia palkkojen alennuksineen. Tosiasiassa Ruotsissa tehdään nyt aivan samaa kuin meilläkin eli lomautetaan ihmisiä. Joten ovatkohan ruotsalaiset nyt päinvastoin ottaneet oppia meiltä."