Lukiovertailun tulokset ovat hämmentäviä. PISA-tutkimusten mukaan suomalaiset peruskoululaiset ovat SELVÄSTI surukolleegojaan parempia. Sitten tapahtuu IHME. Parissa vuodessa surut tulevatkin paremmiksi!?
Jokainen rehellinen ja ajatteleva ihminen tietää, että noin ei voi tapahtua. Kyse on numeroiden vedätyksestä ja arvosteluasteikkojen alentamisesta surulukioissa, JOTTA kehnommat suruoppilaat pärjaäisivät korkeakoulutuspaikkojen haussa.
Kaikenlaisia MERISELITYKSIÄ svekot keksivät, kuten tuon tutkimuksen tekijäkin esittää. Ne ovat vain hämäystä, koska tosiasiat ovat niin räikeässä ristiriidassa.
Kyse on silkasta rakenteellisesta suruoppilaiden suosimisesta koulutuksessa. Kuten suruja suositaan muillakin aloilla. Ei mitään uutta auroingon alla.
Jokainen rehellinen ja ajatteleva ihminen tietää, että noin ei voi tapahtua. Kyse on numeroiden vedätyksestä ja arvosteluasteikkojen alentamisesta surulukioissa, JOTTA kehnommat suruoppilaat pärjaäisivät korkeakoulutuspaikkojen haussa.
Kaikenlaisia MERISELITYKSIÄ svekot keksivät, kuten tuon tutkimuksen tekijäkin esittää. Ne ovat vain hämäystä, koska tosiasiat ovat niin räikeässä ristiriidassa.
Kyse on silkasta rakenteellisesta suruoppilaiden suosimisesta koulutuksessa. Kuten suruja suositaan muillakin aloilla. Ei mitään uutta auroingon alla.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Maamme svekot jäivät kiinni ja ovat varmasti harmissaan kansainvälisen ja siten taatusti puolueettoman PISA-tutkimusten tuloksista.
Ilman PISA-tutkimusta surujen "parempia koulussa"-väite olisi mennyt paljon helpommin läpi. Nyt sitä ei usko kukaan rehellinen kansalainen.
Kyllä minäkin uskon enemmän kansainvälisten tutkimusten puolueettomuuteen kuin kotimaisten. Itä-Suomen kielivalinta-tutkimus osoitti taas kerran, että kotimaiset tutkimuslaitokset (kyselyfirmat myös!) ovat svekoeliitin alaisuudessa.
Rankkaa ristiriitaa koulutuloksissa ja OMA YLIOPPILASLAUTAKUNTA
Pari viikkoa aikaisemmin lehdet kirjoittivat ja TV-uutiset kertoivat: PISA –tulokset ruotsinkielisissä kouluissa ovat HUOMATTAVASTI heikommat kuin suomenkielisissä kouluissa. Perustaitojen oppiminen jää ruotsinkielisillä huomattavasti heikommaksi kuin suomenkielisillä.
Mistä kiikastaa, kun saadaan näin erilaiset uutisoinnit?
Olisiko kysymys siitä, että ruotsinkielisillä on OMA YLIOPPILASLAUTAKUNTA omine arvostelukriteereineen. Jostain kumman syystä ruotsinkieliset saavat yhtä arvosanaa korkeammat ylioppilasarvosanat kuin suomenkieliset. Onko OMAN ylioppilaslautakunnan ylläpitäminen juuri tämän vuoksi välttämätöntä?
PISA -tutkija oikein painotti sitä asiaa, että suomen ja ruotsinkielisten oppilaitten PISA -menestysero oli HUOMAATTAVAN SUURI.
Ei siis pieni vaan huomattavan suuri ja se on paljon se.
Miksi näille erinomaisille ruotsinkielisille ylioppilaille tarvitaan lisäksi valtavat KIELIKIINTIÖT yliopistoihin, joiden avustamana 52 % ruotsinkielisistä pääsee yliopistoon, kun PISA –menestyjistä yliopistoon pääsee vain 28 %.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan valitaan ruotsinkielisten kiintiössä 10 % ruotsinkielellä hakeneista opiskelijoista, vaikka suomenruotsalaisia on vain 4 % väestöstä. Parhaat ruotsinkieliset pääsevät sisään normaalissa haussa, missä suomalaisetkin hakevat. Näitä kielikiintiöitä on kaikilla tiedekunnilla ja yliopistoilla siten, että ruotsinkielisillä on kolme (3) kertaa heidän väestöosuuttaan enemmän yliopistotasoisia opiskelupaikkoja.
Erityisen ihmeellistä tämä ruotsinkielisten lukiolaisten menestys on kun muistaa, että suomenkielisiin lukioihin on vaikea päästä ja ruotsinkielisiin taas aina pääsee.
Surut ovat maamme pahimpia huijareita.
Tutkimus perustui yläasteen arvosanojen ja ylioppilaskirjoitusten arvosanojen suhteeseen. Tulkitsen tutkimustuloksen näin:
Ruotsinkielisiin kouluihin ei ole juuri pääsyrajoja, eli sisään pääsee vaikka kuinka huonolla yläasteen keskiarvolla. Ruotsinkielisten oma tutkintolautakunta arvostelee ruotsinkielisten ylioppilaskokeet, jolloin hyvien arvosanojen määrä ei riipu todellisesta osaamisesta vaan niitä annetaan sama määrä gaussin periaatteen mukaisesti riippumatta siitä, miten huonoja ja hyviä oppilaat keskimäärin oikeasti ovat.
Tämän vääristymän lisäksi tuloksiin vaikuttaa se, että ruotsinkieliset oppivat väkisinkin maan pääkielen paremmin kuin suomenkieliset heille täysin vieraan ja tarpeettoman ruotsin kielen, joten "toisen kotimaisen" tulokset ovat tämän vuoksi ruotsinkielisillä parempia kuin suomenkielisillä.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
--
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Ruotsinkielinen Obs. 15.12.2011 käsitteli ruotsinkielisten opiskelijoiden "alisuoriutumista"
Keskustelun aloittajana toimii turkulainen geologian professori, joka opettaa sekä Åbo Akademissa että Turun yliopistossa, ruotsiksi ja suomeksi. Hänen kokemuksensa mukaan ero erikielisten opiskelijoiden välillä on suuri.
Suomenkieliset opiskelijat ovat määrätietoisia ja aloittavat opinnot ripeästi. Heidän tuloksensa asettuvat Gaussin käyrän mukaan: vähän heikkoja, paljon keskitasoisia, vähän huippuja.
Ruotsinkielisten puolella Gaussin käyrä on kääntynyt päälaelleen: paljon heikkoja, vähän keskitasoa ja taas paljon hyviä.
Ohjelmassa pohdittiin, mistä ero voisi johtua. Ruotsinkieliset opiskelijat eivät tunnistaneet eroa, mutta pitivät mahdollisena, että nimenomaan helppous päästä jatkoon ruotsinkielisellä puolella vähentää motivaatiota opiskella - paikka, jonka puolesta ei ole tehty paljon töitä, ei houkuta panostamaan. Opiskelijat myös puhuivat, että opiskelijaelämä ruotsiksi on erilaista kuin suomeksi, laajemmat joukot ovat aktiivisia ja tämä rokottaa opiskelua.
Professori itse puhuu alisuoriutumisesta. Hän ei halua puhua laiskuudesta vaan toivoo sosiologien tarttuvan aiheeseen. Hän tunnistaa itsekin olleensa tietoisesti alisuoriutuva opiskelija aluksi, panosti musiikkiin opiskelun sijaan.
Hesarissakin myönnetään "vinoutuneisuus". Syy surulukioiden ns. paremmuuteen johtuu tukimusmetodista. Siinähän ei oteta kantaa suoranaisen tasoon, vaan verrataan LÄHTÖtasoon. Ja sehän suruilla paljon huonompi, joten erotuskin on "parempi".
Ja sitten nämä surullisen kuuluisat "akateemiset" ovat johtamassa tätä maata!!!!!!
Nauraisin ellen itkisi.